Alkeenit ja alkyynit
Alkeenit ovat hiilivetyjä, joissa kahden hiiliatomin välissä on kaksi molekyylisidosta eli kaksoissidos. Loput hiiliatomien väliset sidokset (jos niitä on) ovat yksinkertaisia molekyylisidoksia. Koska molekyylissä on kaksoissidos, alkeenit ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä. Nimeäminen tapahtuu siten, että etuliite tulee hiilirungon hiiliatomien lukumäärän mukaan. Loppuosaksi liitetään -eeni.
Alkyynit ovat hiilivetyjä, joissa kahden hiiliatomin välissä on kolme molekyylisidosta eli kolmoissidos. Loput hiiliatomien väliset sidokset (jos niitä on) ovat yksinkertaisia molekyylisidoksia. Koska molekyylissä on kolmoissidos, alkyynitkin ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä. Nimen etuliite saadaan samalla periaatteella kuin aiemminkin hiilirungon hiiliatomien lukumäärän mukaan, mutta loppuosa on -yyni.
Alkyynien kolmoissidokseen osallistuvien kahden hiiliatomin välissä elektroneja on vielä tiheämmässä kuin kaksoissidoksessa (kolme yhteistä elektroniparia). Tämä liimaa hiiliatomit vielä lujemmin sitein ja samalla jäykistää molekyyliä jopa kaksoissidosta enemmän.
Rakennetaan esimerkkinä rakennussarjan avulla sekä propeeni että propyyni.
Ensin propeeni: Etuliite prop- kertoo, että meillä on taas kolme hiiliatomia. Loppuosa -eeni ilmaisee, että kahden hiiliatomin välissä on kaksi sidosta eli yksi kaksoissidos. Toinen näistä hiiliatomeista kiinnittyy kolmanteen yksinkertaisella sidoksella. Lopuksi hiilirunkoon lisätään vetyatomit.
Propyynin rakentaminen menee muuten samalla tavalla, mutta kaksoissidoksen tilalle tulee kolmoissidos.
Alkyynit ovat hiilivetyjä, joissa kahden hiiliatomin välissä on kolme molekyylisidosta eli kolmoissidos. Loput hiiliatomien väliset sidokset (jos niitä on) ovat yksinkertaisia molekyylisidoksia. Koska molekyylissä on kolmoissidos, alkyynitkin ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä. Nimen etuliite saadaan samalla periaatteella kuin aiemminkin hiilirungon hiiliatomien lukumäärän mukaan, mutta loppuosa on -yyni.
Alkyynien kolmoissidokseen osallistuvien kahden hiiliatomin välissä elektroneja on vielä tiheämmässä kuin kaksoissidoksessa (kolme yhteistä elektroniparia). Tämä liimaa hiiliatomit vielä lujemmin sitein ja samalla jäykistää molekyyliä jopa kaksoissidosta enemmän.
Rakennetaan esimerkkinä rakennussarjan avulla sekä propeeni että propyyni.
Ensin propeeni: Etuliite prop- kertoo, että meillä on taas kolme hiiliatomia. Loppuosa -eeni ilmaisee, että kahden hiiliatomin välissä on kaksi sidosta eli yksi kaksoissidos. Toinen näistä hiiliatomeista kiinnittyy kolmanteen yksinkertaisella sidoksella. Lopuksi hiilirunkoon lisätään vetyatomit.
Propyynin rakentaminen menee muuten samalla tavalla, mutta kaksoissidoksen tilalle tulee kolmoissidos.
Alle taulukkoon on koottu kolmen keveimmän alkeenin ja alkyynin rakenteet eri tavoin mallinnettuina. Myös olomuoto huoneenlämpötilassa on merkitty taulukkoon.
Kun verrataan saman hiiliatomien lukumäärän omaavia alkaania, alkeenia ja alkyyniä huomataan, että kaksoissidos vie paikan kahdelta vetyatomilta. Siksi alkeenimolekyylillä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkaanilla.
Vastaavasti kun kaksoissidoksen tilalla on kolmoissidos, kolmas sidos vie taas paikan kahdelta vedyltä. Alkyynimolekyylillä on siis kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkeenilla ja neljä vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkaanilla. Esimerkkinä sarja etaani C2H6, eteeni C2H4 ja etyyni C2H2.
Vastaavasti kun kaksoissidoksen tilalla on kolmoissidos, kolmas sidos vie taas paikan kahdelta vedyltä. Alkyynimolekyylillä on siis kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkeenilla ja neljä vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkaanilla. Esimerkkinä sarja etaani C2H6, eteeni C2H4 ja etyyni C2H2.