Alleviivatut kannattaa ainakin osata

KPL1
lämpöenergia: aineen rakenneosasten liike-energiaa

rakenneosanen: aineen rakenneosanen voi olla atomi, molekyyli tai ioni

liike-energia: energialaji, joka liitetään liikkuvaan kappaleeseen

lämpöliike: Aineen rakenneosasten värähtelyä. Mitä lämpimämpi aine on, sitä suurempaa on lämpöliike.

lämpötila: kuvaa aineen rakenneosasten liikkeen määrää

celsiusasteikko: lämpötilan mittausasteikko, jota käytetään arkielämässä.

kelvinasteikko: lämpötilan mittausasteikko, jota käytetään tieteessä

peruspiste: mitta-asteikon peruspisteillä tarkoitetaan luonnosta löytyvää tapahtumaa aineelle, joka on sama. Esimerkiksi veden kiehuminen tapahtuu 100 °C:ssa ja jää sulaa 0°C:ssa.

absoluuttinen nollapiste: alin mahdollinen aineen lämpötila 0 K = -273 °C

sulamispiste: lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.

kiehumispiste: lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.

lämpömittari: Väline, jolla mitataan lämpötilaa. Mittari voi olla nestelämpömittari, jonka toiminta perustuu nesteen lämpölaajenemiseen. Kaksoismetallimittarissa käytetään kahta eri metallia ja niiden erilaista lämpölaajenemista.

KPL2

lämpölaajaneminen: On seurausta aineen rakenneosasten lämpöliikkeestä. Ainetta lämmitettäessä sen rakenneosat liikkuvat enemmän. Ne tarvitsevat enemmän tilaa, jolloin aine laajenee.

termostaatti: Laite, jonka tarkoituksena on säilyttää lämpötila säädetyllä tasolla.

pituuden lämpötilakerroin: Kuvaa aineen lämpölaajenemiskykyä, tunnus α, yksikkö 1/°C

kaksoismetalliliuska: Liuska, jossa kahta eri metallia on liitetty yhteen. Koska eri metalleilla on erilainen kyky laajentua, taipuu liuska kaarelle. Esim. Lämpömittarit

KPL3

suljettu systeemi: Tarkasteltava kokonaisuus, jossa ainetta ei siirry sisälle eikä ulos. Energian siirtyminen on mahdollista.

ominaislämpökapasiteetti: kuvaa aineen kykyä varastoida energiaa, tunnus c, yksikkö kJ/(kg°C)

potentiaalienergia: energialaji, joka liitetään kappaleen asemaan suhteessa johonkin tasoon

säteilyenergia: energialaji, joka on sähkömagneettista säteilyä

kemiallinen energia: energialaji, joka on aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa

massa: suure, joka kuvaa aineen määrää, tunnus m, yksikkö kg

lämpötilan muutos: tarkasteltavan tilanteen loppulämpötila miinus alkulämpötila, merkitään ∆t

KPL4

olomuoto: Aineella on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu.

kiinteä: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on eniten sidoksia. Rakenneosaset eivät pääse liikkumaan toistensa lomitse.

neste: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä on sidoksia, mutta rakenneosaset pääsevät liikkumaan toistensa lomitse.

kaasu: Olomuodossa aineen rakenneosasten välillä ei ole sidoksia. Rakenneosaset pääsevät liikkumaan vapaasti toistensa lomitse.

sulamispiste: lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.

kiehumispiste: lämpötila, jossa tapahtuu aineen olomuodon muutos nesteestä kaasuksi. Kyseinen lämpötila on ominainen kullekin aineelle.

kuura: Kuura on muodostunut suoraan ilman vesihöyrystä härmistymällä kylmille pinnoille

huurre: Huurre muodostuu alijäähtyneestä vedestä kylmille pinnoille.

ominaissulamislämpö: kiinteän aineen sulattamiseen tarvittava energia, tunnus s, yksikkö kJ/kg

ominaishöyrystymislämpö: nesteen höyrystämiseen tarvittava energia, tunnus r, yksikkö kJ/kg

KPL 5

lämmönjohde: aine, joka johtaa hyvin lämpöä esimerkiksi kupari

lämmöneriste: aine, joka ei johda hyvin lämpöä esimerkiksi korkki