Rub 15.3 / 5. jakso 2023
Aktiivi ja passiivi
Jag kokar potatisar
- aktiivi, joku tekee jotain
Potatisar kokas
- passiivi, jollekin tehdään jotain
(Myös tekijän voi ilmaista: Potatisar kokas av mig)
- aktiivi, joku tekee jotain
Potatisar kokas
- passiivi, jollekin tehdään jotain
(Myös tekijän voi ilmaista: Potatisar kokas av mig)
Tema Arbetslivet tehtävä 8a
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Yrken
Partisiipin preesens. Tee vihkoon
Suomeksi verbeistä tehdään adjektiiveja näin:
jännittää -- jännittävä, lukea --- lukeva
Tee samaan tapaan verbeistä adjektiiveja ruotsiksi. Kirjoita molempien suomennos mukaan:
spänna (jännittää) -- spännande (jännittävä)
skratta (nauraa) --- skrattande (naurava)
le (hymyillä) --- leende (hymyilevä)
ro (soutaa) --- roende (soutava)
((Vain muutama poikkeus ge, bli, ha, ta käytetään vanhoja perusmuotoja giva, bliva, hava ja taga)
jännittää -- jännittävä, lukea --- lukeva
Tee samaan tapaan verbeistä adjektiiveja ruotsiksi. Kirjoita molempien suomennos mukaan:
spänna (jännittää) -- spännande (jännittävä)
skratta (nauraa) --- skrattande (naurava)
le (hymyillä) --- leende (hymyilevä)
ro (soutaa) --- roende (soutava)
((Vain muutama poikkeus ge, bli, ha, ta käytetään vanhoja perusmuotoja giva, bliva, hava ja taga)
Kpl 2 Täydennä vinkin mukaan
Yrken
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Arbetslivet: Adjektiv
Kirjoita lauseita itsestäsi tai läheisistäsi käyttäen listan adjektiiveja (esim Jag är flitig i skolan jne)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S-pass teht 6
1. Dörrar (na) öppnas kl 18
2. Biljetterna måste köpas idag
3. Vilken tid serveras frukosten? (När)
4. Det sägs att Finland är bättre än Sverige i ishockey
5. Det påstås att Finland är ett dyrt land
2. Biljetterna måste köpas idag
3. Vilken tid serveras frukosten? (När)
4. Det sägs att Finland är bättre än Sverige i ishockey
5. Det påstås att Finland är ett dyrt land
S-passiivi teht 4
keskustellaan (preesens) diskuteras
on maksettu (perfekti) har betalats
täytyy uudistaa (perusmuoto, infinitiivi) måste förnyas
ei ole tehty (perfekti) har gjorts
palkataan (preesens) anställs
on huomattu (perfekti) har märkts
on maksettu (perfekti) har betalats
täytyy uudistaa (perusmuoto, infinitiivi) måste förnyas
ei ole tehty (perfekti) har gjorts
palkataan (preesens) anställs
on huomattu (perfekti) har märkts
Kpl 2 Täydennä vinkin mukaan
Taukojumppa klo 12.15
Tee omia lauseita ruotsiksi. Käytä sanat (kpl 2 tummennettuja sanoja). Ei kääntäjiä apuna, vain pöydän sanakirjat!
våga, möjliget, hitta, söka, studieliv, fortsätta, i början, arbetsliv, lära sig, i framtiden
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
S-passiivista
Teaoria
Quizlet
https://quizlet.com/370049326/s-passiivi-ruotsi-flash-cards/
Helppo
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/natfrasch/tehtavat/hot_passiiviteht1.htm
Helpohko
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/natfrasch/tehtavat/hot_passiiviteht2.htm
Teksti, monivalinta
https://yle.fi/moodle/yle/attempt.php?q=2759
Quizlet
https://quizlet.com/370049326/s-passiivi-ruotsi-flash-cards/
Helppo
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/natfrasch/tehtavat/hot_passiiviteht1.htm
Helpohko
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/natfrasch/tehtavat/hot_passiiviteht2.htm
Teksti, monivalinta
https://yle.fi/moodle/yle/attempt.php?q=2759
S-passiivi. Kirjoita vihkoon
1. Miksi s-passiivi tarvitaan?
2. Miksi sen nimi on s-passiivi?
3. Millä s-passiivilause alkaa?
4. Miten verbistä tehdään s-passiivimuoto?
5. Miten tekijän voi ilmaista s-passiivin kanssa?
6. Mikä on toinen tapa kääntää suomen passiivlauseita ruotsiksi?
7. Käännä ruotsiksi: Auto pestään. Auto pestiin. Auto on pesty. Auto täytyy pestä
2. Miksi sen nimi on s-passiivi?
3. Millä s-passiivilause alkaa?
4. Miten verbistä tehdään s-passiivimuoto?
5. Miten tekijän voi ilmaista s-passiivin kanssa?
6. Mikä on toinen tapa kääntää suomen passiivlauseita ruotsiksi?
7. Käännä ruotsiksi: Auto pestään. Auto pestiin. Auto on pesty. Auto täytyy pestä
Tema Studier tehtävä 10c. Kirjoita vastauksesi ruotsiksi
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Dialogi 2 a Studier. Täydennä vinkin avulla ruotsiksi
Kirjoita vihkoon. 5 c (Kerro tulevaisuudensuunnitelmistasi)
(Ilman kääntäjiä, vain sanakirjat apuna tarvittaessa)
Jatka lauseita. Kirjoita vihkoon
Jatka lauseita: Kirjoita lauseen alku vihkoon ja valitse listasta jokin sopiva konjunktio ja jatka lauseita järjevästi. Anna vihkosi parille joka lisää uuden konjunktion ja jatkaa lauseita vielä lisää.
men, utan, för, fast, om, eftersom, tills, trots att, därför att, när
1. Jag såg en rödhårig flicka....
2. Jag vill bli läkare...
3. Jag ska inte ansöka till en högskola....
4. Jag blev förvånad....
5. Skulle du bli förvånad....?
men, utan, för, fast, om, eftersom, tills, trots att, därför att, när
1. Jag såg en rödhårig flicka....
2. Jag vill bli läkare...
3. Jag ska inte ansöka till en högskola....
4. Jag blev förvånad....
5. Skulle du bli förvånad....?
Mitä...sitä Ju...desto
Konjunktioita
Konjunktiot vastauskansio kysymyksiin
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Konjunktiot. Vastaa pedakansioon, Vinkkejä kieliopista
1. Luettele 6 rinnastuskonjunktiota
2. Miten rinnastuskonjunktio vaikuttaa sen jäljessä olevan lauseen sanajärjestykseen?
3. Luettele 4 kaksiosaista rinnastuskonjunktiota
4. Luettele 5 tavallisinta alistuskonjunktiota
5. Miten alistuskonjunktio vaikuttaa sitä seuraavan lauseen sanajärjestykseen?
6. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät innan-sanaa oikein
7. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät förrän-sanaa oikein
8.Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät ju-desto -yhdistelmää oikein
9. Mikä ero on för - ja eftersom -konjunktioilla?
2. Miten rinnastuskonjunktio vaikuttaa sen jäljessä olevan lauseen sanajärjestykseen?
3. Luettele 4 kaksiosaista rinnastuskonjunktiota
4. Luettele 5 tavallisinta alistuskonjunktiota
5. Miten alistuskonjunktio vaikuttaa sitä seuraavan lauseen sanajärjestykseen?
6. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät innan-sanaa oikein
7. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät förrän-sanaa oikein
8.Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät ju-desto -yhdistelmää oikein
9. Mikä ero on för - ja eftersom -konjunktioilla?
Kpl 1 Täydennä sanat ruotsiksi vinkin mukaan
Vastaa vihkoon. Vinkkejä löytyy kieliopista otsikolla Substantiivien käyttö. VASTAUKSET
1. Ruotsin kielessä (ja esim englannin kielessä) on epämääräinen ja määräinen muoto. Miksi? Mihin niitä tarvitaan?
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi SOM ETT BARN
- Jo lapsena osasin lukea SOM BARN
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp RUOKAA / LIMPPARIA /APUA /
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen RUOAN (JUURI SEN RUOAN, SEN TIETYN JOSTA JUURI PUHUIMME JNE)
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
JAG ÄR __ AMERIKANARE. JAG ÄR__ ATEIST. JAG ÄR __LÄRARE. JAG VILL BLI __ LÄKARE olla-ja tulla joksikin -verbien kanssa ei en jos ammatti, aate, uskonto tai kansallisuus
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
JAG ÄR EN BRA LÄKARE. JAG SKA BLI EN LÄRARE SOM LÄSER MYCKET paitsi jos edessä adjektiivi tai perässä relatiivilause
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
-edessä omistussana, lukusana tai paljoussana (esim många, massor), tai sana nästa, varje vilken, samma, någon..., ingen..., de flesta
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
-edessä sana förra, hela, båda tai den här.... / den där...
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?
- yleisesti tuttu (solen, presidenten....)
- tilanteesta tuttu (läraren sade, öppna fönstret, biblioteket.. Vi var på bio. Filmen var bra))
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi SOM ETT BARN
- Jo lapsena osasin lukea SOM BARN
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp RUOKAA / LIMPPARIA /APUA /
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen RUOAN (JUURI SEN RUOAN, SEN TIETYN JOSTA JUURI PUHUIMME JNE)
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
JAG ÄR __ AMERIKANARE. JAG ÄR__ ATEIST. JAG ÄR __LÄRARE. JAG VILL BLI __ LÄKARE olla-ja tulla joksikin -verbien kanssa ei en jos ammatti, aate, uskonto tai kansallisuus
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
JAG ÄR EN BRA LÄKARE. JAG SKA BLI EN LÄRARE SOM LÄSER MYCKET paitsi jos edessä adjektiivi tai perässä relatiivilause
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
-edessä omistussana, lukusana tai paljoussana (esim många, massor), tai sana nästa, varje vilken, samma, någon..., ingen..., de flesta
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
-edessä sana förra, hela, båda tai den här.... / den där...
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?
- yleisesti tuttu (solen, presidenten....)
- tilanteesta tuttu (läraren sade, öppna fönstret, biblioteket.. Vi var på bio. Filmen var bra))
Vastaa vihkoon. Vinkkejä löytyy kieliopista otsikolla Substantiivien käyttö.
1. Ruotsin kielessä (ja esim englannin kielessä) on epämääräinen ja määräinen muoto. Miksi? Mihin niitä tarvitaan?
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi
- Jo lapsena osasin lukea
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi
- Jo lapsena osasin lukea
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?
Kuuntele kpl 1 ja korjaa väärät väittämät (suomeksi). Jätä tyhjäksi jos ei ole korjattavaa
Ääntäminen teht 1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Peruskielioppikertaus. Täydennä taulukot (Kopioi taulukot vihkoon ja täydennä ne)
Verbit
Kirjoita päätteet
I
IIa
IIb
* muistisääntö
III
IV
*esimerkkiverbin taivutus
Substantiivit
Taivuta esimerkkisana ja alleviivaa päätteet
1
* minkälaisia sanoja
2
3
*minkälaisia kahdenlaisia sanoja
4
*minkälaisia sanoja
5
*minkälaisia sanoja
* ja myös (taivuta esimerkkisana)
Kirjoita päätteet
I
IIa
IIb
* muistisääntö
III
IV
*esimerkkiverbin taivutus
Substantiivit
Taivuta esimerkkisana ja alleviivaa päätteet
1
* minkälaisia sanoja
2
3
*minkälaisia kahdenlaisia sanoja
4
*minkälaisia sanoja
5
*minkälaisia sanoja
* ja myös (taivuta esimerkkisana)
Kurssisuunnitelma
1 Aloitus, Start
2 Kpl 1
3 Substantiivin taivutus, Substantiivin käyttö
4 19.4
5 Studier
6 Kpl 2
7 Konjunktiot ja sanajärjestys
8 Arbetslivet
9 S-passiivi
10 Kpl 3
11 S-päätteiset verbit
12 Pengar
13 Partisiipin preesens
14 Kpl 4
15 Prepositiot ajanilmauksissa
16 Kertausta
17 Kertausta
2 Kpl 1
3 Substantiivin taivutus, Substantiivin käyttö
4 19.4
5 Studier
6 Kpl 2
7 Konjunktiot ja sanajärjestys
8 Arbetslivet
9 S-passiivi
10 Kpl 3
11 S-päätteiset verbit
12 Pengar
13 Partisiipin preesens
14 Kpl 4
15 Prepositiot ajanilmauksissa
16 Kertausta
17 Kertausta
Arvioinnista
Arviointi on jatkuvaa. Kurssiarvosanasi koostuu kaikesta mitä kurssin aikana teet. Kaikki tehtävät on tarkoitettu tehtäväksi.
Pedanetin tehtävät ja muut palautettavat projekti- ym tehtävät ON PALAUTETTAVA ENNEN kuin kurssin opetus loppuu, JOTTA SAA OSALLISTUA KOKEESEEN
Arvioinnissa vaikuttavat erityisesti
- tunnilla tehty työ (pelkkä tunnilla oleilu ei ole plussaa)
- kirjan tehtävät (kokonaisprosentti ja onnistumisprosentti näkyvät sinulle analytiikassa)
- "vihko"
- pedanetin tehtävät
- koe
Pedanetin tehtävät ja muut palautettavat projekti- ym tehtävät ON PALAUTETTAVA ENNEN kuin kurssin opetus loppuu, JOTTA SAA OSALLISTUA KOKEESEEN
Arvioinnissa vaikuttavat erityisesti
- tunnilla tehty työ (pelkkä tunnilla oleilu ei ole plussaa)
- kirjan tehtävät (kokonaisprosentti ja onnistumisprosentti näkyvät sinulle analytiikassa)
- "vihko"
- pedanetin tehtävät
- koe