Rub 15.3 / 5. jakso 2023

Aktiivi ja passiivi

Jag kokar potatisar
- aktiivi, joku tekee jotain

Potatisar kokas
- passiivi, jollekin tehdään jotain
(Myös tekijän voi ilmaista: Potatisar kokas av mig)

Tema Arbetslivet tehtävä 8a

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Partisiipin preesens. Tee vihkoon

Suomeksi verbeistä tehdään adjektiiveja näin:
jännittää -- jännittävä, lukea --- lukeva

Tee samaan tapaan verbeistä adjektiiveja ruotsiksi. Kirjoita molempien suomennos mukaan:

spänna (jännittää) -- spännande (jännittävä)
skratta (nauraa) --- skrattande (naurava)
le (hymyillä) --- leende (hymyilevä)
ro (soutaa) --- roende (soutava)

((Vain muutama poikkeus ge, bli, ha, ta käytetään vanhoja perusmuotoja giva, bliva, hava ja taga)

Kpl 2 Täydennä vinkin mukaan

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kiia
När jag började trean på gymnasiet (ei ollut aavistustakaan, verbi) jag ingen aning om vad jag ville göra efter studenten. På svensklektionen fick vi besök av en före detta elev (joka kertoi) om hur hon studerade vid Svenska Handelshögskolan, fast hon är finskspråkig. Då började jag tänka att jag också skulle kunna studera ekonomi där. På våren sökte jag till Hanken och kom in! Det har verkligen varit ett lyckat val. I början var jag nervös (kielen vuoksi), men jag blev snabbt van vid att studera på svenska. Studielivet med alla sitsar och fester har gett mig många goda vänner och starka nätverk som jag absolut kommer att (olla hyötyö, 3 sanaa) i arbetslivet. Det bästa med Hanken är att (kaikki lähtevät vaihtoon) Möjligheterna är enorma. Själv var jag i Paris i sex månader och det var superspännande och lärorikt.

Konsta
Att göra lumpen är ju (pakko, 2 sanaa) i Finland, så varför inte lära sig svenska samtidigt, tänkte jag, och (valitsin) att göra min värnplikt i Dragsvik. Jag var inte så värst bra i svenska i skolan så jag var osäker på om jag verkligen (saisin) komma dit. På intervjun talade jag ändå svenska, de skrattade och sade: “Du kan ju inte prata alls, men vi sätter dig i Dragsvik så får du öva upp dig”. I början var det svårt att (ymmärtää) befallningarna, men jag lärde mig snabbt. Det hjälpte att det fanns många som kunde ganska bra finska, (vaikka) vissa finlandssvenskar från Österbotten bara talade svenska. Jag kan inte perfekt svenska nu heller, men jag kan åtminstone prata någorlunda. Det gäller bara att prata på och inte oroa sig för alla fel som man gör. Mina språkkunskaper kommer säkert att vara en (etu) för mig i framtiden.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yrken

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Arbetslivet: Adjektiv

Kirjoita lauseita itsestäsi tai läheisistäsi käyttäen listan adjektiiveja (esim Jag är flitig i skolan jne)
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

S-pass teht 6

1. Dörrar (na) öppnas kl 18
2. Biljetterna måste köpas idag
3. Vilken tid serveras frukosten? (När)
4. Det sägs att Finland är bättre än Sverige i ishockey
5. Det påstås att Finland är ett dyrt land

S-passiivi teht 4

keskustellaan (preesens) diskuteras
on maksettu (perfekti) har betalats
täytyy uudistaa (perusmuoto, infinitiivi) måste förnyas
ei ole tehty (perfekti) har gjorts
palkataan (preesens) anställs
on huomattu (perfekti) har märkts

Kpl 2 Täydennä vinkin mukaan

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Har du tänkt på hur du kan ha nytta av dina språkkunskaper (lukion jälkeen)? Om du är beredd att studera på svenska har du större möjlighet att hitta den utbildning som är exakt den du drömmer om. Med svenska kan du söka till många skolor, eller varför inte (käydä intti) på svenska.

Aurora
Jag har alltid älskat (luonnontieteitä), särskilt biologi. Min dröm har alltid varit att bli läkare, men jag visste att jag inte skulle bli antagen i betygsantagningen. Det är lättare att komma in på den svenskspråkiga läkarlinjen, så jag (päätin) för att söka dit. Jag kom inte in, men (en antanut periksi). Ett år senare letade jag efter andra naturvetenskapliga utbildningsmöjligheter på svenska och hittade cell- och molekylär biovetenskap vid Åbo Akademi. Jag gjorde urvalsprovet och fick studieplats. Jag tycker mycket om Åbo Akademi! ÅA är en gammal högskola och genom årens lopp har det uppstått fina traditioner i studielivet här. Jag älskar cellbiologi, men jag utesluter inte att söka till medicinska fakulteten igen. Studierna här har redan gett mig mycket: nya vänner, härliga (kokemuksia) och förstås en mycket bättre svenska. Även om jag inte fortsatte mina studier vid ÅA skulle jag bära med mig mina (muistoja) härifrån för alltid.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

S-passiivi. Kirjoita vihkoon

1. Miksi s-passiivi tarvitaan?
2. Miksi sen nimi on s-passiivi?
3. Millä s-passiivilause alkaa?
4. Miten verbistä tehdään s-passiivimuoto?
5. Miten tekijän voi ilmaista s-passiivin kanssa?
6. Mikä on toinen tapa kääntää suomen passiivlauseita ruotsiksi?
7. Käännä ruotsiksi: Auto pestään. Auto pestiin. Auto on pesty. Auto täytyy pestä

Dialogi 2 a Studier. Täydennä vinkin avulla ruotsiksi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vet du (jo) vad du ska göra när du har tagit studenten?
– Ja, det gör jag. Jag tar ett sabbatsår eftersom jag ska (mennä inttiin). Efter lumpen ska jag jobba på min pappas företag innan jag börjar med studierna.
– Vad skulle du vilja studera?
– Det finns en (koulutus) som intresserar mig mycket och det är informationsteknologi.
– Vill du studera på universitet eller (ammattikorkeakoulu)?
– Det vet jag inte ännu. Jag tror att jag söker både till universitet och yrkeshögskola. Jag hoppas att jag får en (opiskelupaikan) i Vasa eller Åbo.
– Varför vill du studera just informationsteknologi?
– Det sägs att man ska välja utbildning efter sitt intresse. Jag gillar att utveckla appar och jag vill utbilda mig till IT-(insinööriksi).
– Är det svårt att komma in på utbildningen?
– Nej, det tror jag inte. Jag (toivon) att jag blir antagen i betygsantagningen.
– Du är ganska säker på dina planer. Är det lätt att (löytää töitä) när du har blivit färdig med studierna?
– Ja, det är det verkligen! IT-ingenjörer behövs (tulevaisuudessa).
– Så är det säkert och jag tror att du kan jobba i flera olika branscher.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Jatka lauseita. Kirjoita vihkoon

Jatka lauseita: Kirjoita lauseen alku vihkoon ja valitse listasta jokin sopiva konjunktio ja jatka lauseita järjevästi. Anna vihkosi parille joka lisää uuden konjunktion ja jatkaa lauseita vielä lisää.

men, utan, för, fast, om, eftersom, tills, trots att, därför att, när

1. Jag såg en rödhårig flicka....
2. Jag vill bli läkare...
3. Jag ska inte ansöka till en högskola....
4. Jag blev förvånad....
5. Skulle du bli förvånad....?

Mitä...sitä Ju...desto

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Käännä
(Sanastoa: virkeä=pigg, kauemmin=längre)

1. Mitä kauemmin nukut, sitä virkeämpi olet Ju , desto

2. Mitä enemmän opiskelee, sitä paremmin osaa Ju , desto

3.Mitä enemmän luet, sitä enemmän opit Ju , desto

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Konjunktioita

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Annika Erik är kompisar.
Annika ja Erik ovat kavereita.
2. Annika Erik spelar tennis.
Sekä Annika että Erik pelaavat tennistä.
3. De spelar tennis badminton.
He eivät pelaa vain tennistä vaan myös sulkapalloa.
4. Annika kan inte säga vilket spel hon tycker mest om: tennis badminton.
Annika ei osaa sanoa, kummasta pelistä hän pitää eniten: tenniksestä vai sulkapallosta.
5. Eriks mamma pappa skjutsar dem till träningar.
Joko Erikin äiti tai isä vievät heidät harjoituksiin.
6. Annika Erik vill sluta spela.
Ei Annika eikä Erik halua lopettaa pelaamista.
7. Träningarna tar flera timmar i veckan, det gör ingenting.
Harjoitukset vievät useita tunteja viikossa, mutta se ei haittaa.
8. Erik tränar mera än Annika, han vill bli proffs.
Erik harjoittelee enemmän kuin Annika, sillä hän haluaa ammattilaiseksi.
9. Efter spelet går de inte hem till danslektionen.
Pelin jälkeen he eivät mene kotiin vaan tanssitunnille.
10. man reser till Åland på våren, kan man se massor av dem.
Kun Ahvenanmaalle matkustaa keväällä, voi niitä nähdä paljon.
11. Åland är ett populärt turistmål, det är så vackert där.
Ahvenanmaa on suosittu turistikohde, koska siellä on niin kaunista.
12. man ser mest om man cyklar där, reser många hellre med bil.
Vaikka pyöräillen siellä näkee eniten, matkustavat monet autolla.
13. Visste du gullvivan är Ålands landskapsblomma?
Tiesitkö, että kevätesikko on Ahvenanmaan maakuntakukka?
14. Vi väntade på kafeterian färjan kom till hamnen.
Odotimme kahviossa, kunnes lautta saapui satamaan.
15. man cyklar, kan man beundra det gröna landskapet.
Sillä aikaa kun pyöräilee, voi ihailla vihreitä maisemia.
16. man har cyklat många mil, blir man hungrig.
Sen jälkeen kun on pyöräillyt monta kymmentä kilometriä, tulee nälkäiseksi.
17. man åker iväg, måste man smaka på Ålandspannkaka.
Ennen kuin lähtee pois, täytyy maistaa Ahvenanmaanpannukakkua.
18. mer grädde och plommonkräm man får, bättre smakar det.
Mitä enemmän saa kermaa ja luumukiisseliä, sitäparemmalta se maistuu.
19. man har tid, kan man skriva ett par kort.
Jos on aikaa, voi kirjoittaa pari korttia.
20. det finns fästingar på sommaren, är Åland värt ett besök.
Huolimatta siitä, että kesällä on punkkeja, kannattaa Ahvenanmaalla käydä.
21. Skicka inte korten du har klistrat frimärken på dem.
Älä lähetä kortteja, ennen kuin olet liimannut niihin postimerkit.
22. Åland har egna frimärken det har självstyre.
Ahvenanmaalla on omat postimerkit siksi, että sillä on itsehallinto.
23. man skall kunna njuta av sin semester, måste
man skydda sig mot fästingar.
Jotta voisi nauttia lomastaan, täytyy suojautua punkkeja vastaan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Konjunktiot. Vastaa pedakansioon, Vinkkejä kieliopista

1. Luettele 6 rinnastuskonjunktiota
2. Miten rinnastuskonjunktio vaikuttaa sen jäljessä olevan lauseen sanajärjestykseen?
3. Luettele 4 kaksiosaista rinnastuskonjunktiota
4. Luettele 5 tavallisinta alistuskonjunktiota
5. Miten alistuskonjunktio vaikuttaa sitä seuraavan lauseen sanajärjestykseen?
6. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät innan-sanaa oikein
7. Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät förrän-sanaa oikein
8.Kirjoita itsekeksimäsi esimerkkilause, jossa käytät ju-desto -yhdistelmää oikein
9. Mikä ero on för - ja eftersom -konjunktioilla?

Kpl 1 Täydennä sanat ruotsiksi vinkin mukaan

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen


Att jobba eller studera (ulkomailla) kan vara ett spännande sätt att pröva sina vingar och uppleva ett äventyr samtidigt som man blir mer vuxen. Det är också en (mahdollisuus) att lära känna sig själv och utvecklas som människa. Ronja åkte till Norge (vaihtoon) och nu är hon ett språk och många vänner och upplevelser rikare!

(Miten päädyit Norjaan?)?
Livet blir inte alltid som man har tänkt sig. Jag skulle (oikeastaan) åka till Kanada, men det var inte möjligt på grund av pandemin. Då valde jag Norge eftersom det liknar Finland ganska mycket och det kändes tryggare att inte åka så långt bort.

Vilka var de största utmaningarna för dig?
Det var (hämmästyttävän) mycket byråkrati med hela ansökningsprocessen. Det behövdes alla möjliga intyg både till staten, kommunen och utbytesorganisationen. (Äiti auttoi minua), men i Norge ordnade jag många saker själv. Jag anmälde mig till exempel på skattebyrån, vilket var nödvändigt för att jag skulle få ett norskt personnummer, som behövdes nästan (kaikkialla).

Hur förändrades du under din tid i Norge?
Jag blev mer självständig eftersom jag helt enkelt var tvungen att klara mig (itse, omin päin) i många situationer. För första gången i mitt liv tog jag mer ansvar för min vardag. (Esimerkiksi) beställde jag tandläkartid och skötte skolärenden utan vuxen hjälp – det kändes bra.

Vad var det bästa med att tillbringa ett år i Norge?
Det bästa var att jag lärde mig språket och nu talar jag (sujuvaa) norska. Året i Norge gav mig mycket och var en härlig upplevelse. Innan jag åkte (pelkäsin, olin peloissani) att jag inte skulle få kompisar i Norge och att jag skulle förlora de vänner som jag har hemma i Finland, men det gick precis tvärtom! Jag fick både nya vänner och behöll mina gamla.(Sitä paitsi) fick jag en ny familj, med fem syskon och en hund. Hemma är jag enda barnet så det var roligt med en helt annorlunda familjeupplevelse.

Vad överraskade dig mest i Norge?
Norge är ett så rikt land och allting är väldigt (kallista). Min värdfamilj och många kompisar i skolan var välbärgade, de bodde fint och hade dyra elbilar. Men fast norrmännen är (rikkaita) är de väldigt jordnära. Det finns till och med ett norskt ordspråk som förklarar hur mycket de älskar naturen: ”ut på tur, aldrig sur”– och det stämde (todellakin)!

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa vihkoon. Vinkkejä löytyy kieliopista otsikolla Substantiivien käyttö. VASTAUKSET

1. Ruotsin kielessä (ja esim englannin kielessä) on epämääräinen ja määräinen muoto. Miksi? Mihin niitä tarvitaan?
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi SOM ETT BARN
- Jo lapsena osasin lukea SOM BARN
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp RUOKAA / LIMPPARIA /APUA /
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen RUOAN (JUURI SEN RUOAN, SEN TIETYN JOSTA JUURI PUHUIMME JNE)
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
JAG ÄR __ AMERIKANARE. JAG ÄR__ ATEIST. JAG ÄR __LÄRARE. JAG VILL BLI __ LÄKARE olla-ja tulla joksikin -verbien kanssa ei en jos ammatti, aate, uskonto tai kansallisuus
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
JAG ÄR EN BRA LÄKARE. JAG SKA BLI EN LÄRARE SOM LÄSER MYCKET paitsi jos edessä adjektiivi tai perässä relatiivilause
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
-edessä omistussana, lukusana tai paljoussana (esim många, massor), tai sana nästa, varje vilken, samma, någon..., ingen..., de flesta
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
 -edessä sana förra, hela, båda tai den här.... / den där...
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?
- yleisesti tuttu (solen, presidenten....)
- tilanteesta tuttu (läraren sade, öppna fönstret, biblioteket.. Vi var på bio. Filmen var bra))

Vastaa vihkoon. Vinkkejä löytyy kieliopista otsikolla Substantiivien käyttö.

1. Ruotsin kielessä (ja esim englannin kielessä) on epämääräinen ja määräinen muoto. Miksi? Mihin niitä tarvitaan?
2.
A. Jos suomeksi sanotaan poikia / kahviloita, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
B. Jos suomeksi sanotaan pojat / kahvilat, minkä muodon valitset seuraavista?
- en pojke, pojken, pojkar, pojkarna / ett kafé, kaféet, kaféer, kaféerna
3. Käännä ruotsiksi
- Itkin kuin lapsi
- Jo lapsena osasin lukea
Eli milloin som-sanan kanssa tulle artikkeli ja milloin ei?
4. Mikä ero?
-A. Jag vill ha mat / läsk / hjälp
-B. Jag vill ha maten / läsken / hjälpen
Missä tilanteessa voisit käyttää B-kohdan lauseita?
5. Käännä ruotsiksi
- Olen amerikkalainen. Olen ateisti. Olen opettaja. Haluan tulla lääkäriksi
- Olen hyvä lääkäri. Minusta tulee sellainen opettaja, joka lukee paljon
Mikä näissä lauseissa on sääntö?
6. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää lyhyttä muotoa (eli epämääräistä muotoa)?
7. Mitkä sanat substantiivin edessä aiheuttavat sen, että substantiivista täytyy käyttää pitkää muotoa (eli määräistä muotoa)?
8. Pääsääntö on (samoin kuin englannin kielessä), että epämääräistä muotoa käytetään kun puhutaan asiasta ensimmäisen kerran ja määräistä kun siitä puhutaan uudelleen tai asia on muuten tuttu tai tunnettu. Milloin jokin asia voi olla tuttu tai aiemmin tunnettu eli siitä käytetään määräistä muotoa vaikka asiasta ei aiemmin siinä keskustelussa ole ollut puhetta?

Kuuntele kpl 1 ja korjaa väärät väittämät (suomeksi). Jätä tyhjäksi jos ei ole korjattavaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Ronja oli kesätöissä Norjassa

2. Ronja oli aikaisemmin ollut Kanadassa
3. Ronja valitsi Norjan siksi, että se muistuttaa Suomea
4. Byrokratia ei tuottanut haasteita Norjassa
5. Ronjan mielestä tuntui hyvältä hoitaa asioita omatoimisesti
6. Ronja puhuu nyt hieman norjaa
7. Ronjan sosiaaliset suhteet Suomessa kärsivät Norjassa vietettynä aikana
8. Norjalaiset ovat varakkaita ja maanläheisiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Ääntäminen teht 1

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kurssisuunnitelma

1 Aloitus, Start
2 Kpl 1
3 Substantiivin taivutus, Substantiivin käyttö
4 19.4
5 Studier
6 Kpl 2
7 Konjunktiot ja sanajärjestys
8 Arbetslivet
9 S-passiivi
10 Kpl 3
11 S-päätteiset verbit
12 Pengar
13 Partisiipin preesens
14 Kpl 4
15 Prepositiot ajanilmauksissa
16 Kertausta
17 Kertausta

Arvioinnista

Arviointi on jatkuvaa. Kurssiarvosanasi koostuu kaikesta mitä kurssin aikana teet. Kaikki tehtävät on tarkoitettu tehtäväksi.

Pedanetin tehtävät ja muut palautettavat projekti- ym tehtävät ON PALAUTETTAVA ENNEN kuin kurssin opetus loppuu, JOTTA SAA OSALLISTUA KOKEESEEN

Arvioinnissa vaikuttavat erityisesti

- tunnilla tehty työ (pelkkä tunnilla oleilu ei ole plussaa)
- kirjan tehtävät (kokonaisprosentti ja onnistumisprosentti näkyvät sinulle analytiikassa)
- "vihko"
- pedanetin tehtävät
- koe