Kirjoittamisessa ja lyhyissä kirjallisissa tuotoksissa voi tuoda esille osaamistaan. Tavoitteena on luonteva, asiayhteyteen sopiva kielen ja sille ominaisten rakenteiden käyttö. Hyvä kirjoitelma on mielekäs kokonaisuus. Kirjoitelman tulee olla pituudeltaan ohjeiden mukainen, ja sanamääräksi lasketaan kaikki erikseen kirjoitetut sanat. Tutki huolellisesti annetut otsikot ja valitse sellainen aihe, jonka tunnet parhaiten ja joka kiinnostaa sinua eniten. Noudata annettua ohjausta. Huomioi eri tekstityypit.

1. Sähköpostiviesti tai viesti

Viesti aloitetaan alkutervehdyksellä. Päivämäärää ei tarvitse merkitä. Pohdi, onko vastaanottaja tuttu vai tuntematon. Rento tyyli sopii tutulle henkilölle, mutta ei tuntemattomalle. Loppuun kirjoitetaan sopiva tervehdys ja viimeiseksi oma nimi.


2. Kirje tai kortti

Kiinnitä huomiota muotoseikkoihin: paikka, päiväys, tyylin mukainen aloitus sekä lopetus. Tarkista, tuleeko sinun kirjoittaa tuttavallinen vai muodollinen kirje vai kortti. Perehdy tuttavallisen ja muodollisen kirjeen eroihin.

A. Tuttavallinen kirje
Tuttavallinen kirje on melko vapaamuotoinen. Esitä seuraavat asiat:

• Paikkakunta ja päiväys
• Puhuttelu (Hej! / Hej Åke! / Kära Maria! / Käre Staffan!)
• Kirjeen varsinainen sisältö tehtävänannon mukaisesti
• Lopetus (Skriv snart! / Hälsningar till...! / Puss och kram!)
• Allekirjoitus (Ellen / Hälsningar, Ellen)
• Mahdollisesti lisäys (PS. Hoppas att... Tällöin merkitse loppuun DS = densamma)

B. Muodollinen kirje
Muodollisessa kirjeessä tulee olla asiallisempi tyyli kuin henkilökohtaisessa kirjeessä. Hyvä ja selkeä yleiskieli riittää (ei liian tuttavallisia ilmaisuja). Puhuttelu valitaan vastaanottajan mukaan (esim. Fru/Herr Carlsson, Till Föreningen Samarbetet, Till Helsingfors stad).

Esitä kirjeessä seuraavat asiat:

• Lähettäjän nimi ja osoite
• Paikkakunta ja päiväys
• Vastaanottajan nimi ja osoite
• Kirjeen sisältö tehtävänannon mukaan
• Lopetus (Hälsningar / Med vänlig hälsning)
• Allekirjoitus
• Mahdolliset liitteet

3. Kuvauksen kirjoittaminen

Tehtävänantona voi olla henkilön, paikan tai esineen kuvailu. Harjoittele myös kuvailemaan luonnonmaisemaa tai tapoja sekä käytänteitä. Kuvailutehtävässä on adjektiivien ja adverbien käyttö keskeistä. Verbit se, höra, känna, kännas, dofta, lukta ovat kuvailutehtävien perussanastoa. Voit kuvailla myös yksityiskohtia ja siten tuoda esille hallitsemaasi sanavarastoa.

Tapahtuman kuvaus ja kertomus: Esitystapasi on kertova, kun kirjoitat jostakin tapahtumasta tai tapahtumasarjasta. Yritä kertoa tapahtumista mielenkiintoisella tavalla. Vältä luettelemasta asioita. Muista aikamuotojen rinnastus ja looginen käyttö.


4. Blogi

Blogi on tyyliltään epämuodollinen, jossa kirjoittaja tuo esille mielipiteitään. Tehtävänantona voi olla vastauksen laatiminen lukemaasi blogiin. Muista viitata lukemaasi vastausta laatiessasi.


5. Mielipidekirjoitus

Mielipidekirjoitus on usein yleisönosastokirjoitus (en insändare), jossa puolustetaan tai vastustetaan tiettyä asiaa.

Muista seuraavat:

• Otsikko: Jos otsikkoa ei ole tehtävänannossa, voi laatia oman, kirjoitelman sisältöä hyvin vastaavan otsikon.
• Johdanto: Mene suoraan asiaan. Hyvä tapa on esittää aiheeseen liittyviä väitteitä ja/tai kysymyksiä. Tuo myös oma mielipiteesi esille.
• Pääkappale/-kappaleet: Perustele oma kantasi monipuolisesti. Vetoa tosiasioihin. Yritä kumota mahdolliset vastaväitteet.
• Lyhyt ja naseva lopetus. Tiivistä kantasi.
• Allekirjoitus (underskrift) / nimimerkki (signatur)

6. Puhe

Tehtävänannossa mainitaan, mille kohderyhmälle sinun tulee laatia puhe. Kirjoita hyvä aloitus kohderyhmää puhuttelemalla. Tuttavallinen tyyli eroaa virallisesta tyylistä. Huomioi kuulijasi kirjoittamalla tavallista lyhyempiä lauseita.

A. Tuttavallinen puhe
Kirjoita persoonalliseen tapaan. Voit aloittaa puheen esim.: Kära vän! / Kära vänner! / Kära Anna! / Käre Peter!

B. Muodollinen puhe
Kirjoita selkeästi ja esitä asiasi loogisesti. Voit aloittaa muodollisen puheen esim.: Bästa publik! / Bästa åhörare! / Mina damer och herrar! Puheen lopussa on hyvä kiittää kuulijoita: Jag tackar för min del. / Tack för er uppmärksamhet.

7. Kutsu

Kutsusta (en inbjudan) tulee käydä ilmi, millaisesta tilaisuudesta on kyse ja keitä ihmisiä kutsut tilaisuuteen. Mainitse myös tilaisuuden paikka, aika sekä mahdollinen ohjelma. Voit myös kertoa tarjoilusta sekä mahdollisesti tilaisuuden edellyttämästä pukeutumisesta.


8. Kirja- tai elokuvaesitelmä

Kerro kirjailijan/ohjaajan ja teoksen nimi. Jos teos ei ole ruotsinkielinen, nimen kääntäminen ei ole välttämätöntä. Herätä lukijan kiinnostus kertomalla miksi valitsit kyseessä olevan teoksen esitelmäsi aiheeksi.

Esitä seuraavat asiat:

• Kirjan/elokuvan henkilöt: Esittele päähenkilöt. Kerro jotakin heidän roolisuorituksistaan.
• Kirjan/elokuvan juoni: Kerro sisällöstä jotakin herättääksesi lukijan kiinnostus. Koko juonta ei tule paljastaa.
• Kirjan/elokuvan keskeinen sanoma: Kerro käsityksesi siitä, miksi kirja/elokuva on syntynyt. Kerro myös, mikä on mielestäsi teoksen sanoma.

Perustele mielipiteitäsi kirjasta/elokuvasta ja kerro millaisia ajatuksia teos sinussa herätti. Kerro, kenelle suosittelisit teosta ja miksi.