Jakso 5 Nuoruus ja identiteetti

Tehtävät pe 24.3.

a) Lue Liisa Saarisen artikkeli Nuori kapinaton (HS 10.10.2022). Miten elämätön murrosikä voi vaikuttaa koko loppuelämän. Tiivistä artikkelin keskeinen sanoma omiin muistiinpanoihisi.
b) Katso video, jossa psykoterapeutti Reetta Latvala kertoo identiteetin ja ihmissuhteiden välisestä yhteydestä. Etsi vastaukset videoon liittyviin kysymyksiin ja kirjaa ne omiin muistiinpanoihisi.
c) Laadi oma identiteettipalapeli.

Pohdintatehtävä to 23.3. / Jos olit tunnilla, niin ei tarvitse kirjoittaa vastauksia, mikäli et halua.

Katso videokatkelma Arto Nyberg -ohjelmasta (Yle 1.4.2018), jossa tanssija Laura Allonen kertoo intersukupuolisuudestaan.

Mitä ajatuksia video herättää?
Suomessa on tällä hetkellä (vuonna 2023) vain kaksi juridista sukupuolta. Pitäisikö kolmas juridinen sukupuoli ottaa käyttöön?
Minkälaisissa tilanteissa jaottelu miehiin ja naisiin tai poikiin ja tyttöihin on mielestänne tarpeen? Minkälaisissa taas ei?
Minkälaisia odotuksia tai normeja eri sukupuoliin liittyy?
Miten sukupuoli vaikuttaa siihen, millaiseksi ihmisen elämä muodostuu?
Sukupuolirooleista poikkeaminen Miten FYL:ssa voisi rikkoa sukupuolirooleihin liittyviä odotuksia? Kerätkää ideoita. Rikkokaa jotakin odotusta ja havainnoikaa omia ja toisten reaktioita.

Palautuskansio pohdinnoille

Jos teette yhteisen palautuksen, laita kaikkien osallistujien nimet palautuksen otsikkoon.

Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ihmissuhteet ja identiteetti

Katso video, jossa psykologi, psykoterapeutti Reetta Latvala kertoo identiteetin ja ihmissuhteiden välisestä yhteydestä.
Poimi videolta vastaukset alla oleviin kysymyksiin.
1. Mitä identiteetin säätelyn vaikeudella tarkoitetaan?
2. Miten ehjä identiteetti voidaan määritellä?
3. Mitä ongelmia siitä voi seurata, jos aikuisella ihmisellä ei ole ehjää identiteettiä?

Identiteetti- tai persoonallisuuspalapeli

Piirrä muistiinpanoihisi palapeli omasta identiteetistäsi. Otsikoi jokainen pala jollakin identiteettiin liittyvällä psykologisella käsitteellä. Kirjoita käsitteen alle ajatuksiasi omasta identiteetistäsi kyseisen käsitteen pohjalta. (Voit myös piirtää piirakkadiagrammin tai käsitekartan, jos et hahmota itseäsi palapelinä.)

Toteutus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

1. pala: Henkilökohtainen identiteetti – millaisena pidät itseäsi? Millainen on minäkuvasi ja itsetuntosi?
2. pala: Sosiaalinen identiteetti – millaisia ominaisuuksia jaat muiden kanssa?
3. pala: Seksuaali-identiteetti – millaisena näet seksuaali-identiteettisi?
4. pala: Kulttuuri-identiteetti – miten eri kulttuurien jaetut kokemukset näkyvät elämässäsi?
5. pala: Etninen identiteetti – mihin etniseen ryhmään samastut?
6. pala: Marcian teoria – arvioi, mikä on identiteetin kehitysvaiheesi Marcian luokittelussa.

Voit myös syventyä enemmän yhteen palaseen ja käsitellä siinä identiteettisi tietyn ulottuvuuden puolia (esim. etninen, seksuaalinen tai henkilökohtainen).

tehtävä ti 28.3. Onko nuoruus riski vai mahdollisuus?

a) Millaiset tekijät voivat selittää sitä, että vanhemmat sukupolvet ovat huolissaan nuoremmista? Punnitse asiaa sekä aikuisiin että nuoriin liittyvien tekijöiden kannalta.

b) Miksi nuoruus voidaan ymmärtää myönteiseksi kehitysvaiheeksi elämässä?

Hyödynnä vastauksessasi sekä oppikirjaa että Kirmo Wartiowaaran blogikirjoitusta. Myös omien kokemusten ja huomioiden esittäminen on arvokasta, mutta vastauksen tulee kuitenkin perustua kehityspsykologiseen tietoon.

palautuskansio pohdinnoille

Palauta merkintä
Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

tehtävä 28.3. Valitse A) tai B) -tehtävä

A: EROAAKO NYKYNUOREN "MUOTOKUVA" MENNEISYYDEN NUOREN MUOTOKUVASTA?
a) Mitä oikeastaan on nuoruus? Millaiset piirteet luonnehtivat erityisesti 2020- luvun alun nuoria? Vertailkaa nuoruutta ennen ja nyt. Piirtäkää kuva nykynuoresta ja kootkaa siihen keskeisiä piirteitä. Piirtäkää rinnalle kuva jonkin aikaisemman aikakauden nuorista ja heille tyypillisistä piirteistä.
b) Valiste kaksi kappaletta, biisiä, jotka kertovat nuoruudesta. Toisen tulee olla vanha (esim. 1970-luvulta), toisen nykyajalta. Vertaile biisien sanomaa ja tunnelmaa. Miten kuvastavat omaa aikaansa?

B: NUOREN MAAILMA JA ARVOT
Mitkä asiat ovat nuorille yleensä tärkeitä? Piirtäkää piirakkadiagrammi, johon sijoitatte nuoruusikäisen keskeisiä elämänsisältöjä ja arvoja. Viipaleen koko ilmaisee, kuinka merkittävä kyseinen asia on nuoren kannalta. Joudutte tietysti yleistämään.
Etsikää sellaisia elämänsisältöjä ja arvoja, jotka yleisesti luonnehtivat nuoria, ja kuvailkaa niitä. Voitte etsiä keskeisiä asioita myös miettimällä, millaiset asiat olisivat tärkeitä lapsille tai aikuisille, ja vertaamalla nuorten elämän tärkeitä asioita näihin. Käyttäkää oppikirjaa ja muita lähteitä apuna, ei pelkkiä omia mielipiteitä.

Jos teet yhdessä parin tai ryhmän kanssa, niin laita Pedanet-palautuksen otsikkoon kaikkien tekijöiden nimet.

palautuskansio A) tai B) -tehtävälle

Palauta kuva tai muu tiedosto
Palauta merkintä
Palauta linkki
Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

kpl 15

Oivallus+2+Luku+15+Keskeiset+asiat (1).pdf 538.2 kt

kpl 16

kpl 16 identiteetti.pdf 1.1 Mt

kpl 17

kpl 17 Nuoruus elämänvaiheena.pdf 1.1 Mt

kpl 18

kpl 18 Erilaisia kehityspolkuja lapsuudesta aikuisuuteen.pdf 613 kt

Elämätön murrosikä saattaa näkyä ihmisessä koko elämän

KUVA: MALTE MUELLER / GETTY IMAGES

Nuori kapinaton

Onpa mukavaa, nuorellani on laimea murrosikä! Ei ovien paiskomista, ei kapinointia. Vai onko sittenkään syytä iloita?

TILAAJILLE

Liisa Saarinen HS

10.10.2022 3:00 | Päivitetty 2.1. 7:58

MURROSIKÄ tuli, mutta siitä ei seurannutkaan ovien paiskomista, huutoa ja ylilyöntejä. Voiko vanhempi onnitella itseään hyvästä kasvattamisesta, kun myrsky ei noussut?

Psykologi Katja Myllyviidan mukaan vanhemman ja lapsen välisellä dynamiikalla on merkitystä, mutta murrosiän kuohuntaan vaikuttavat myös kaverisuhteet ja teinin temperamentti. Rauhallinen temperamentti ennustaa yleensä rauhallista murrosikää. Näin ei kuitenkaan aina ole.

”Joskus voi käydä niin, että rauhallinen lapsi ei ole tottunut tunteiden säätelyn kannalta haastaviin tilanteisiin. Kun murrosikä iskee ja tunteet muuttuvat intensiivisiksi, hänellä on yhtäkkiä hurjasti harjoiteltavaa. Sen sijaan minä ite -tyyppi on saattanut harjoitella konfliktien käsittelyä jo viisivuotiaasta saakka.”

Murrosiän tyrskyjä tyynnyttää, jos lapsi oppii tunteiden kanssa toimimista ja tunnesäätelyä pienestä pitäen. Myös vanhemmalta vaaditaan tunnetaitoja silloin, kun lapsesta kasvaa nuori. ”Siinä vaiheessa kun teini ottaa etäisyyttä, vanhempi joutuu kestämään hylätyksi tulemisen kokemusta ja tilanteen herättämiä huolia.”

Rauhallinen temperamentti ennustaa yleensä rauhallista murrosikää.

HELPPO teini-ikä voi olla merkki siitä, että vanhemman tunnetaidot ovat mallillaan. Hän on jämäkkä mutta joustava. Kun perhedynamiikka toimii, nuoren irtautuminen lapsuudesta käy turvallisesti.

”On perheitä, joissa nuori saa tehdä ratkaisuja omien kiinnostustensa pohjalta. Vanhemmat näkevät nuoren omana tyyppinään, kunnioittavat nuoren rajoja ja kannustavat häntä luottamaan itseensä.”

Nuorelle ei tule tarvetta kapinoida, jos hän saa kokeilla ja mokata ilman, että vanhemmat tuomitsevat.

”Riidattomuus voi kertoa perheen kyvystä joustaa. Nuori saa ottaa sellaisen kampauksen kuin haluaa ja tehdä muutenkin itsenäisiä ratkaisuja ja kasvaa omaksi itsekseen. Vanhemmat ovat kuitenkin läsnä olevia ja kiinnostuneita siitä, millainen tyyppi nuoresta on kasvamassa.”

Sallivassa ympäristössä uhma ei tarkoita räiskyvää riitelyä, vaan näyttäytyy valintoina, jotka ovat erilaisia kuin vanhempien tekemät.

”Uhmaa voi olla se, nuori tekee asiat päinvastoin. Voi esimerkiksi olla, että nuori ei käytä lainkaan meikkiä, koska äiti meikkaa joka päivä. Uhman ytimessä on, että teini tunnistaa oman mielipiteensä, arvostaa sitä ja toimii sen mukaan.”

Nuori voi hakea opiskelemaan paikkaan, jonne äiti olisi aina halunnut.

VANHEMPIEN kyky sietää kritiikkiä auttaa siinä, että asioista voidaan olla eri mieltä. Keskeistä on myös se, että vanhempi kykenee asettamaan nuoren tarpeet omien tarpeidensa edelle. Jos näin ei tapahdu, kyse voi olla kietoutuneesta suhteesta.

Kietoutuneessa suhteessa vanhemman on vaikea antaa nuorelle tilaa ja yksityisyyttä. Hän esimerkiksi vaatii nuorta raportoimaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Vanhemman käytöstä voivat ylläpitää muistot omasta turvattomasta nuoruudesta. Vanhempi huolestuu herkästi ja pyrkii siksi pitämään langat tiukasti käsissään. Aikomus on hyvä. Kukapa ei haluaisi pitää lastaan turvassa.

”Tilanteesta tekee huolestuttavan se, että vanhemman tarve ajaa nuoren tarpeen ohi. Vanhempi on kykenemätön sietämään nuoren irtautumisesta aiheutuvia pelkoja ja antamaan nuorelle tilaa.”

”Jos vanhempi on dominoiva ja teini epävarma, nuoren on vaikea saada sanoitettua omia mielipiteitään ja saada niille arvostusta ja tilaa. Oma identiteetti ei pääse muotoutumaan eikä nuoruusiän tavoite, vanhemmista irtautuminen, toteudu.”

”Keski-iässä voi tulla kauhea tipahdus siihen, että kenen elämää tässä on tullut elettyä.”

MITÄ mieltä minä olen? Mitä haluan elämältä?

Murrosiän tärkein kehitystehtävä on, että nuori löytää vastaukset näihin kysymyksiin ja kasvaa omaksi, vanhemmista erilliseksi persoonakseen. Kietoutuneessa suhteessa, jossa vanhemman on vaikea antaa nuorelle tilaa, kasvu helposti tukahtuu. Nuori on ikään kuin oman elämänpolkunsa alussa, mutta ei lähde kävelemään sitä pitkin, koska vanhempi käyttäytyy kuin vain hänellä olisivat vastaukset. Se altistaa monille ongelmille jatkossa.

”Kietoutuneisuudessa on kyse siitä, että nuori ei pysty asettamaan omia rajojaan. Sama vaikeus voi näkyä myöhemmin sekä parisuhteessa että töissä. Ihmisen on vaikeaa olla eri mieltä kuin muut ja sanoa ei.”

Kun muiden tarpeet asettaa jatkuvasti omien tarpeiden edelle, voi seurauksena olla uupumus. Myös yksinäisyys uhkaa.

”Jos on nuoresta pitäen hävittänyt itsensä vuorovaikutustilanteissa minimiin ja sopeutunut toisen mielipiteisiin, vaarana on, ettei tule nähdyksi.”

Joskus kietoutuneesta suhteesta voi seurata esimerkiksi se, että nuori lähtee toteuttamaan vanhempiensa ideoita tai haaveita. Hän hakee vaikkapa opiskelemaan paikkaan, jonne äiti olisi aina halunnut. ”Keski-iässä voi sitten tulla kauhea tipahdus siihen, että kenen elämää tässä on tullut elettyä. Oma elämä olisi hyvä saada itselle käyttöön, ja juuri murrosiässä oman elämän suunnan tulisi alkaa hahmottua.

Myllyviidan mukaan ulkopuolisen on helpompi tunnistaa kietoutunut suhde kuin vanhemman itsensä.

”Vanhemmuus on haastava laji. Ne asiat, jotka olivat valideja, kun lapsi on nuorempi, eivät enää olekaan hyviä juttuja kun lapsi alkaa kasvaa erilliseksi yksilöksi. Vanhemman pitää osata joustaa ja muuttaa käyttäytymistä pitkin matkaa.”

”Jos nuorella ei ole kavereita, on vaikea irrottautua vanhemmista.”

AINA ei ole syyttäminen vanhempia. Olosuhteet voivat johtaa siihen, että nuori ei kapinoi vaan viihtyy vain rauhallisesti kotona. Tämä on uhkana etenkin silloin, jos kavereita ei ole. ”Jos nuorella ei ole kavereita, on vaikea irrottautua vanhemmista.”

Murrosiässä ikätoverit ovat kuin peilejä.

”Heiltä nuori ammentaa käsitystä siitä, mistä tykkää, mikä on cool tai mikä on tyhmää ja noloa. Ikätovereiden avulla nuori alkaa kriittisesti arvioida omia vanhempiaan. Siinä kohtaa hän alkaa uhmata ja kapinoida.”

Kaverisuhteet ovat nuoren omaa, tärkeää reviiriä.

”Vanhemman tehtävä on selvittää, missä nuori iltojaan viettää. Siitä, mitä kaverisuhteissa tapahtuu, nuori ei kuitenkaan ole raportointivelvollinen vanhemmalle. Eri juttu on, jos nuori haluaa niistä itse puhua.”

Jos nuori kokee ulkopuolisuutta kaveripiirissään, vanhempi voi tuoda asiaan lohdullista perspektiiviä. ”Yksin jääminen ei ole maailmanloppu, ja suurin osa meistä kokee tällaisia tilanteita joissain kohtaa elämää.”

Joskus turvattomuuden tunne voi tehdä murrosikäisestä vanhemmissa kiinni olevan kotihiiren. Pelkoa voi aiheuttaa esimerkiksi sota tai korona. Myös perheen hajoaminen on iso ja pelottava asia.

”Ero voi herättää taantumista ja murrosiän irtautumistehtävä ’mennä pauselle’ kriisin myötä. Vanhempi ja nuori tankkaavat turvaa toisistaan, kunnes tilanne rauhoittuu. Sitten kasvu voi taas jatkua.”

MYLLYVIIDAN mielestä on huolestuttavaa, jos murrosikäinen kaipaa koko ajan syliin tai ei uskalla nukkua yksin – ja tilanne on pysyvä.

”Vanhempi voi ilahtua siitä, että nuori haluaa tulla lähelle. Läheisyyden ja etäisyyden vaihtelu on normaalia. Olisin huolissani, jos nuorta ei enää kiinnosta oman ikäisten seura.”

Ihmisillä on tapana verrata itseään muihin, ja nuoruusiässä tämä korostuu erityisesti. ”Yläkouluikäisen imagoon kuuluu ajatus, että ei tässä enää ketään tarvita. Jos nuori kokee, että toiset ovat isoja ja pärjääviä, mutta itse kaipaa isän tai äidin läsnäoloa, se voi aiheuttaa häpeää ja heikentää itsetuntoa.”

Nuoren pystyvyyden tunnetta olisi tärkeää tukea kotona esimerkiksi ottamalla nuori mukaan arjen askareisiin. Teiniltä voi myös pyytää apua vaikkapa someen liittyvissä asioissa. ”Vanhemman viestin nuorelle pitäisi olla se, että kaikki on hyvin ja sinä kyllä pärjäät.”

Jutussa on käytetty lähteenä myös Katja Myllyviidan kirjaa Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille (duodecim).

Näin tuet vanhempiin takertuvaa nuorta

■ Nuori ei välttämättä kerro vanhemmille ongelmistaan, mutta ne näkyvät takertuvuutena. Nuorelta kannattaa kyselemällä selvittää, mikä pidättelee kiinni vanhemmissa. Mikä pelottaa? Onko kaikki hyvin kavereiden kanssa ja koulussa?

■ Turvatonta nuorta auttaa, jos hän oppii keinoja, joilla ahdistusta voi säädellä itse. Kun nuori yhä useammin löytää turvan itsestään, hänen pystyvyyden kokemuksensa vahvistuu. On tärkeää opetella tunteiden tunnistamista, niiden sietämistä ja niiden äärellä olemista. Sen havainnointia, että turvaton ja ahdistunut olo ei kestä ikuisesti eikä ole vaarallista.

■ Jos nuori kärsii yksinäisyydestä, on tärkeää olla tukena ja luoda toivoa siitä, että tilanne muuttuu. Mitkään kuopat eivät ole pysyviä, vaan ohimeneviä kohtia elämässä.

■ Vanhemman olisi myös hyvä kannustaa nuorta sanomaan mielipiteensä ja olla kiinnostunut aina, kun nuori ilmaisee omia ajatuksiaan. Monesti herkät lapset ja nuoret kuuntelevat, onko ympäristö kiinnostunut heidän ajatuksistaan vai tulevatko heidän ideansa torjutuksi.

■ Mahtavaa olisi, jos nuori saisi kotona mallia sille, miten mielipiteitä ilmaistaan rakentavasti. Jos aikuiset väittelevät asioista ilman, että siitä tulee riitaa, nuori näkee, että on turvallista olla samaa mieltä siitä, että ollaan eri mieltä.

■ Vanhemman on tärkeää opetella rauhoittumista myös itse. Muuten vaarana on, että nuori kokee painetta olla vanhempansa turvana sen sijaan, että rakentaisi omaa identiteettiään.

To 23.3. Tee kertauksena kognitiivisen kehitykseen liittyvät tehtävät

Oppikirja Jakso 4 > Tehtävät ja Ajattelun välineitä > t. 1 ja t. 4

Kirjaa Padlet seinälle ajatuksia nuoruudesta: Millaisia odotuksia nuoruuteen liittyy? Mikä nuoruudessa on hyvää? Mikä vaikeaa?

linkki Padlet

HS Elämätön murrosikä saattaa näkyä ihmisessä koko elämän

https://www.hs.fi/perhe/art-2000009021311.html?share=90b90ba3ff150e9d9d6e179227db186a

Toteutus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

1. pala: Henkilökohtainen identiteetti – millaisena pidät itseäsi? Millainen on minäkuvasi ja itsetuntosi?

2. pala: Sosiaalinen identiteetti – millaisia ominaisuuksia jaat muiden kanssa?

3. pala: Seksuaali-identiteetti – millaisena näet seksuaali-identiteettisi?

4. pala: Kulttuuri-identiteetti – miten eri kulttuurien jaetut kokemukset näkyvät elämässäsi?

5. pala: Etninen identiteetti – mihin etniseen ryhmään samastut?

6. pala: Marcian teoria – arvioi, mikä on identiteetin kehitysvaiheesi Marcian luokittelussa.

Voit myös syventyä enemmän yhteen palaseen ja käsitellä siinä identiteettisi tietyn ulottuvuuden puolia (esim. etninen, seksuaalinen tai henkilökohtainen).

a) Millaiset tekijät voivat selittää sitä, että vanhemmat sukupolvet ovat huolissaan nuoremmista? Punnitse asiaa sekä aikuisiin että nuoriin liittyvien tekijöiden kannalta.

b) Miksi nuoruus voidaan ymmärtää myönteiseksi kehitysvaiheeksi elämässä?

Hyödynnä vastauksessasi sekä oppikirjaa että Kirmo Wartiowaaran blogikirjoitusta. Myös omien kokemusten ja huomioiden esittäminen on arvokasta, mutta vastauksen tulee kuitenkin perustua kehityspsykologiseen tietoon.