7.6. Eurajoen paikallinen osuus

7.6 Paikallisesti päätettävät asiat

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS:

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen

Varhaisessa puuttumisessa ja ennalta ehkäisevässä työssä Eurajoen peruskoulun erityislastentarhanopettajat, varhaiskasvattajat sekä koulun opetushenkilöstö kartoittavat tuen tarvitsijat ja suunnittelevat oppilaan tarpeista lähteviä vaihtoehtoja opetuksen toteuttamiseen. Eurajoella oppilasta voidaan tukea monimuotoisesti lähikoulujen osa-aikaisesta tuesta aina muutamalle koululle keskitettyyn pienryhmäopetukseen asti. Koteja tiedotetaan tuen saannin mahdollisuuksista ja annettavasta tuesta. Suunnitelmia laadittaessa tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa tarpeen mukaan tapauskohtaisesti.

Huolen herätessä oppilasta opettava opettaja käynnistää oppilaan tarvitseman tuen suunnittelun sekä laatii tarvittavat arviot/selvitykset. Hän kerää tuekseen asiaan osallisen moniammatillisen työryhmän, jossa käsitellään jo annettujen tukien toimivuutta. Opettaja hoitaa tiedottamisen oppilaalle ja huoltajille tukenaan moniammatillinen työryhmä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.

Eurajoella jokaisella oppilaalla on oikeus henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa koskien opiskelua ja valintoja peruskoulussa sekä jatko-opintovalintoja. Myös huoltajilla on mahdollisuus keskustella lapsensa koulutusvaihtoehdoista. Oppilashuollon asiat esitellään luvussa 8.

Erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja kunnan johtosäännön mukaisesti. Jos asiaan ei ole saatu huoltajien suostumusta, hallintopäätöksen tekee lautakunta.

Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Opiskelun nivelkohdissa, esikoulusta kouluun, perusopetuksen sisällä sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, pidetään tiedonsiirtopalaverit koulujen välillä sekä keväällä että syksyllä, koskien oppilaiden sen hetkistä kehitystä ja tuen tasoa. Yhteistyö toimijoiden välillä on vuorovaikutteista ja dialogista, jossa kaikkien toimijoiden osallisuutta ja vastuuta korostetaan.


Yleinen tuki

Eurajoen alakouluilla laaja-alaiset erityisopettajat kiertävät ja antavat tukea luokanopettajan kanssa samanaikaisopetuksena, työpariopettajana sekä pienryhmä- että yksilöopetuksena. Lisäksi muutamassa alakoulussa toimii pienryhmiä, joissa opettavat erityisluokanopettajat. Yläkoululla laaja-alainen erityisopettaja tukee oppilaita sekä pienryhmä-, samanaikais- ja työpariopetuksena.

Yleisessä tuessa ongelmiin puututaan heti niiden alkaessa. Tavoitteena on, että riittävän aikaisella yleisellä tuella voidaan ehkäistä seuraavien tuen muotojen tarve. Tällöin tuki on saatava heti tai jo ennakoivasti. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa oppilaiden koulunkäynnin seuraamista ja arviointia. Eurajoella noudatetaan lähikouluperiaatetta, jolloin oppilas on oikeutettu saamaan tarvitsemaansa tukea ensisijaisesti lähikoulussaan. Vaikeuksia ehkäistään opetusta eriyttämällä, opettajien ja muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä ja oppimisympäristöä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Yleisen tuen tukitoimet ovat väliaikaisia.

Se on väliaikaista, kun:

  • kesto on enintään muutaman viikon jakso kerrallaan
  • se käsittää yhden asiakokonaisuuden omaksumisen kerrallaan

Yleisen tuen muotoja voivat olla mm:

  • eriyttäminen
  • erilaiset testit
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (esitellään luvussa 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • eri terapiamuodot
  • läksyparkki
  • pienryhmäopetus
  • luokka-asteen kertaaminen

Yleinen tuki voi sisältää yhden tai useamman tukimuodon käyttöä samanaikaisesti. Luokanopettaja tai aineenopettaja tekee joustavasti kiinteää yhteistyötä muiden oppilasta opettavien opettajien sekä erityisopettajan kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu oppilaan ongelmien alkaessa. Tukea antava opettaja huolehtii tuen kirjaamisesta. Tuen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Luetun ymmärtämisen ja mekaanisen lukutaidon kartoittaminen on yksi yleisen tuen työväline. Tavoitteena on, että varhaisessa vaiheessa voidaan seuloa oppilaat, joilla on lukivaikeus. Tämän vuoksi kaikille perusopetuksen oppilaille suositellaan tehtäväksi standardoidut testit (esim. Allu-testi) ohjeiden mukaisesti vähintään kaksi kertaa: luokka-asteilla 2 ja 6. Tarvittaessa testejä voidaan toistaa useamminkin.

Tehostettu tuki

Jos yleisellä tuella ei katsota saadun riittäviä tuloksia oppilaan ongelmien auttamiseksi, siirrytään tehostetun tuen käyttämiseen. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä laaditaan pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion tekee oppilasta opettava opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa arvion laatimisessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa työryhmässä. Työryhmän keskustelu pitää sisällään ohjeistusta oppimissuunnitelman laadinnan tueksi. Käsittelyn keskeiset asiat sekä tehostetun tuen aloittaminen tai siitä takaisin siirtymisen päivämäärä kirjataan pedagogiseen arvioon. Tuen aloittaminen ja päättäminen tulee kirjata myös oppilasrekisteriin (Primus).

Siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää oppimissuunnitelman laatimista. Se on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimisessa käytetään Wilma-ohjelmassa olevaa sähköistä lomaketta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan OPS:n perusteissa kohdassa 7.3.2 esitetyt asiat. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään pedagogista arviota vastaamalla siinä esitettyihin tuen tarpeisiin. Oppimissuunnitelman tekee oppilaan opettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelma antaa tietoa opintojen edistymisestä sekä luo pohjan arvioinnille. Suunnitelmaa tarkistetaan lukuvuosittain ja jatkosuunnitelmat tuen tasosta tehdään niiden mukaan

Tehostettu tuki on säännöllistä, suunnitelmallista ja käsittää yleensä useita tukimuotoja yhdessä.

Tehostetun tuen keinot Eurajoen kunnassa ovat mm:

  • eriyttäminen
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (luku 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus ja ennakoiva tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • terapian eri toimintamuodot
  • läksyparkki

Tehostetusta tuesta takaisin siirryttäessä tehdään myös pedagoginen arvio ja se käsitellään moniammatillisen työryhmän kanssa. Käsittelypäivämäärä ja keskeiset asiat kirjataan pedagogiseen arvioon. Päivämäärä viedään oppilasrekisteriin.

Erityinen tuki

Jos tehostetun tuen tukitoimilla ei saavuteta yleisopetuksen tavoitteita, siirrytään erityisen tuen tasolle. Erityistä tukea voidaan antaa myös oppilaalle, jolla on yleisopetuksen oppimistavoitteet. Eurajoella erityisen tuen tasolla olevien oppilaiden opiskelupaikat määritellään yksilöllisesti tuen tarpeen mukaan. Oppilaalla voi olla osa oppiaineista yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilas integroituu mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmien mukaan eri oppiaineissa. Eurajoella pienryhmäopetusta tarjotaan ensisijaisesti erityisen tuen oppilaille.

Erityinen tuki voi olla yleisen ja tehostetun tuen muotojen lisäksi mm.

  • yksilöllistämistä
  • kokoaikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa aineessa (voidaan toteuttaa yleisopetuksen ryhmässä tai erityisopettajan pitämänä)
  • erityisopetuksen pienryhmäopetusta
  • tuntijaon muuttamista
  • erityiskoulun antamaa opetusta

Erityisen tuen aloittamisesta tehdään hallintopäätös. Päätöksen tekeminen edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Päätöksen tekee sivistysjohtaja tai lautakunta, ellei huoltajien suostumusta ole saatu.

Selvitys koostuu kahdesta osasta:

  1. Oppilaan opettajilta kirjallisesti saadut selvitykset oppimisen etenemisestä.
  2. Oppilashuollon ammattihenkilöiden laatima moniammatillinen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden asiantuntijoiden lausuntoja tai kuntoutussuunnitelmia. Näiden edellä mainittujen perusteella oppilaan opettaja laatii yhdessä erityisopettajan kanssa pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan päätöksen tekijälle. Käsittelypäivämäärä kirjataan selvitykseen. Pedagogisen selvityksen ja päätöksen asiat kuvataan OPS:n perusteissa 7.4.1. Päätöksen tarkistamiset tehdään aina tarvittaessa sekä 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä.

Erityisen tuen piirissä opiskeleville oppilaille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, (HOJKS). Sen laativat oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä, sekä tarvittaessa muut asiantuntijatahot. Siihen kirjataan OPS:n perusteissa 7.4.3. kohdan asiat.

Siirtyminen takaisin tehostettuun tukeen edellyttää uuden pedagogisen selvityksen tekemistä sekä mahdollisesti kokeilujaksoa tehostetun tuen piirissä. Päätöksen siirtymisestä takaisin tehostettuun tukeen tekee sivistysjohtaja.

Pidennetty oppivelvollisuus

Esityksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee päivähoidon tai neuvolan henkilöstö, muu asiantuntijataho tai lapsen huoltaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee sivistysjohtaja kunnan johtosäännön mukaisesti terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiantuntijaselvitysten perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS:n laatii esiopettaja huoltajan kanssa käyttäen tarvittaessa moniammatillista työryhmää apuna.

HOJKS:aan kirjataan seuraavat asiat:

    • lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa
    • opetuksen käytännön järjestäminen
    • yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako
    • yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
    • eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaminen osa-alueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus
    • tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain


Toiminta-alueittain opiskelu

Tällä hetkellä oppilaat, jotka opiskelevat harjaantumisopetuksessa toiminta-alueittain, opiskelevat yleensä ostopalveluna järjestetyssä erityisopetuksessa toisen kunnan kouluissa. Tällöin noudatetaan ko. kunnan vahvistettua opetussuunnitelmaa.

Tukiopetus

Kouluissa järjestetään tukiopetuksen mahdollisuus kaikille oppilaille tarvittaessa. Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai koulupäivän ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä oppilas, hänen huoltajansa tai opettaja.

Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaista erityisopetusta tarjotaan monimuotoisesti ja yksilöllisesti tarpeen mukaan. Erityisopettajat työskentelevät luokissa toisena opettajana tai erillisessä tilassa pienryhmäopettajina. Lisäksi on mahdollisuus yksilölliseen opetukseen. Tukea tarjotaan oppilaille kaikilla tuen tasoilla.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Päätökset oppilaan tarvitsemista tulkki yms. apuvälinepalveluista tehdään kunnan hallintosäännön mukaan. Oppilaan opettaja arvioi ja suunnittelee muun henkilökunnan sekä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa tarvittavia tukimuotoja sekä tekee esityksen niistä. Apuna hyödynnetään alan ammattilaisten konsultaatioita ja lausuntoja.