LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA

Perusopetuksen valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuksensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja.

12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Valtioneuvoston asetuksessa vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi näiden oppiaineiden opetukseen osoitetaan 1-6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille 7−9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset. Valinnaisten tuntien käytöstä päätöksen tekee opetuksen järjestäjä.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa jakaa musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuosiviikkotunnit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi. Valinnaisia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen, mikäli paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan joitakin taide- ja taitoaineita tai niistä muodostettua oppiainekokonaisuutta.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Taide- ja taitoaineiden tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita perusopetuksessa käytettävissä todistuksissa.

12.2 Valinnaiset aineet

Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on vähintään yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.[170] Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa.

Opetuksen järjestäjä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa valinnaisten aineiden tarjonnasta sekä arvioinnista päättäessään huomioon opiskelijaksi ottamisen perusteet toiselle asteelle [171].

Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuosiluokilla 1-9 varattu yhdeksän vuosiviikkotuntia opetusaikaa valinnaisille aineille. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusase­tuksen määrittelemä vähimmäisvuosiviikkotuntimäärä (222 vvt), voivat tunnit ylityk­sen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja voidaan tarvittaessa käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen.

 

12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A2- ja B2-kielinä opetettavien vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mahdollisista muista valinnaisista kielistä sekä niiden tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Vapaaehtoisen A-kielen (A2-kieli) laajuus on vähintään 12 vuosiviikkotuntia. Opetuksen järjestämiseen voidaan käyttää valinnaisiin aineisiin varattuja vuosiviikkotunteja sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä vuosiviikkotunteja. Mikäli A2-kieli on toinen kotimainen kieli, käytetään sen opetuksen järjestämiseen B1-kielelle varatut vuosiviikkotunnit. Vapaaehtoisen A-kielen vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kaikille yhteisessä A-kielessä.

Valinnaisen B-kielen (B-kieli) laajuus on vähintään neljä vuosiviikkotuntia.

12.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Opetuksen järjestäjä päättää valinnaisuudesta opetuksessa siten, että tarjonta toteuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita ja vastaa oppilaiden tarpeisiin.

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS:

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

 

1-6 -luokilla taide- ja taitoaineiden valinnaisena aineena voidaan opettaa kuvataidetta, teknistä- tai tekstiilikäsityötä, liikuntaa, musiikkia ja kotitaloutta. Eurajoella oppilaan kokonaistuntimäärään sisältyy seitsemän vuosiviikkotuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisia opintoja. Näistä yksi on sijoitettu liikuntaan ja kolme käsityöhön. Loput kolme tuntia käytetään tuntijaon mukaisella tavalla koulukohtaisesti vuosittain parhaaksi katsotulla tavalla.

 

7-9 -luokilla taide- ja taitoaineiden valinnaisaineista yksi tunti sijoitetaan 7. luokalle kaikille yhteiseen käsityöhön. Yläkoulussa taide- ja taitoaineiden valinnaisaineisiin kuuluvat seitsemännellä vuosiluokalla päättyvät seuraavat oppiaineet: kotitalous, kuvataide, musiikki sekä tekninen ja tekstiilikäsityö, joista oppilas valitsee neljä vuosiviikkotuntia. Taide- ja taitoaineiden valinnaisainetta opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntia 8.luokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia 9. luokalla. Nämä ovat syventäviä valinnaisaineita. Syventävät taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien perusteella.

 

 

Valinnaiset aineet

 

5-6 -luokilla

5. ja 6.luokan valinnaisainetarjonta päätetään koulukohtaisesti vuosittain. Valinnaisaineet voidaan toteuttaa yhden vuosiviikkotunnin kursseina, kuitenkin niin, että jokaisella oppilaalla on valinnaisaineita yhteensä 2vvt. Valinnaisaineena voidaan tarjota esim. ilmaisutaitoa/teatterikursseja, mediakasvatusta, käden taidot-kursseja, tietotekniikkaa, luontoretkeilyä, liikuntaan liittyviä kursseja, kotitaloutta, kuvataiteen kursseja, arjen/elämisen taitojen kursseja, musiikkikursseja sekä paikallistuntemukseen ja kansainvälisyyskasvatukseen liittyviä kursseja.

Koulut saavat itse päättää, mitä valinnaisaineita minäkin vuonna tarjotaan. Oppilaat tekevät valinnan tarjotuista vaihtoehtoista. Kaikki tarjottavat valinnaisaineet eivät välttämättä toteudu joka vuosi, jos opetusryhmän koko jää liian pieneksi. Koulukohtaisesti voidaan päättää, ovatko valinnat yksivuotisia vai kaksivuotisia. Koulut voivat tehdä yhteistyötä valinnaisaineiden toteutuksessa.

Kaikista toteutettavista valinnaisaineista laaditaan oma opetussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin tavoitteet ja ainesisällöt. Toteutetuista valinnaisaineista laaditut suunnitelmat liitetään koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja kootaan keskitetysti myös esim. Pedanetin ”valinnaisainepankkiin”, jotta ne ovat jatkossa muidenkin koulujen käytettävissä.

Alakoulun valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti.

 

 

8-9 -luokilla

 

Soveltavia valinnaisaineita 8-9 -luokilla ovat: kotitalous, kuvataide, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö, ranska, saksa, venäjä, tietotekniikka, kaupalliset aineet sekä maa- ja metsätalous. Soveltavissa valinnaisaineissa oppiaineiden sisällöt pyritään valitsemaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Koulu päättää vuosittain, mitkä soveltavista valinnaisaineista tarjotaan valittaviksi.

 

Kahdeksannen luokan kaksituntinen valinnaisainetarjonta päätetään vuosittain. Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineena voidaan tarjota esim. valokuvausta, liikuntaan liittyviä kursseja, käsityöhön liittyviä kursseja, tietotekniikkaa, moottoriajoneuvoihin ja liikenteeseen liittyviä kursseja sekä tukioppilaskurssia.

 

Yhdeksännen luokan yksituntinen valinnaisainetarjonta päätetään vuosittain. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineena voidaan tarjota esim. valokuvausta, liikuntaan liittyviä kursseja, käsityöhön liittyviä kursseja, tietotekniikkaa, tukioppilaskurssia, ajankohtaisasioiden ja lakitiedon kursseja sekä ruotsin kieltä.

 

8-9 -luokkien valinnaisten aineiden tuntijako:

2 vvt 8- ja 9-luokalla taide- ja taitoaineiden syventävä valinnainen

2 vvt 8- ja 9-luokalla soveltava valinnainen

2 vvt 8-luokalla vuosittain erikseen päätettävä (esim. valokuvaus, tyttöjen kuntoilukurssi, moottoriajoneuvot ja liikenne, sisustan kämppää/neulecafe: neulo ja virkkaa/ tuunaa vanhasta uutta, tukioppilaskurssi, tietotekniikka, ilmaisutaito, kodinhoitoon liittyvä kurssi, poikien valinnaisliikunta, leivonnan herkullinen maailma)

1 vvt 9-luokalla vuosittain erikseen päätettävä (esim. ruotsi, tukioppilaskurssi, valokuvaus, tyttöjen kuntoilukurssi, ajankohtaista maailmalta/kansalainen ja laki, neulecafe: neulo ja virkkaa, tietotekniikka, ilmaisutaito, kodinhoitoon liittyvä kurssi, poikien valinnainen liikunta, kehonhuollon kurssi, syventävä englanti, kotitaloutta ruotsiksi, matkailijan saksa)

Aineenopettajat laativat kaikkien valinnaisaineiden kunta- ja koulukohtaiset ainesisällöt.

 

 

Vieraat kielet (saksa, ranska ja venäjä)

 

Valinnaisen B2-kielen laajuus on vähintään neljä vuosiviikkotuntia 8-9 –luokkien aikana (2 vuosiviikkotuntia 8.luokalla ja 2 vuosiviikkotuntia 9.luokalla). Sen lisäksi kunnassa voidaan tarjota A2 kieltä, joka alkaisi alakoulun aikana. Ennen A2-kielen opettamisen aloittamista asiasta on tehtävä erillinen päätös. Lisäksi sille on laadittava opetussuunnitelma.

 

Vieraissa kielissä opetus painottuu kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen suullisesti ja kirjallisesti vieraalla kielellä. Työtapoina käytetään suullisia ja kirjallisia harjoituksia, vieraan kielen kuunteluharjoituksia sekä sanasto- ja kielioppiharjoituksia monipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään digitaalista materiaalia mahdollisuuksien mukaan.

 

Tavoitteena on että oppilas oppii ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä, ymmärtämään keskeistä vieraan kielen perussanastoa ja selviytymään arkipäivän viestintätilanteista. Oppilasta rohkaistaan itsensä ilmaisuun jo alkeellisellakin kielitaidolla.

 

Oppilaita kannustetaan itsearviointiin ja heitä tuetaan yksilöllisellä ohjauksella, joka on mahdollista koulumme pienissä ryhmissä. Tarvittaessa oppilaille tarjotaan lisätukea tukiopetuksen muodossa.

 

Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa luoden monipuolisia oppimiskokonaisuuksia. Vieraiden kielten opetusta on luontevaa yhdistää esim. kotitalouteen, historiaan, musiikkiin, maantietoon ja kuvataiteeseen.

 

KOULUKOHTAINEN OSUUS: