LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta[1]. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan[2]. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[3]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
• esiopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[4]
• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[5]
• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[6]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[7]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[8]

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[9]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[10]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[11]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen.[12] Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä[13]. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Eurajoen paikallinen osuus:

Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut ja toimintatavat:

Eurajoella laaditaan kaikkien koulujen yhteinen paikallinen opetussuunnitelma. Kukin koulu voi lisätä koulukohtaiset täsmennykset tai painopistealueet paikalliseen opetussuunnitelmaan ja/tai koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Opetussuunnitelma julkaistaan Eurajoen peruskoulujen Pedanet-sivustolla, niin että se on kaikkien nähtävillä.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelua varten laaditaan ns. teemapankki Pedanet-sivustolle. Sivustolle kootaan eri vaihtoehtoja oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmiinsa tarkemmin, mitä oppimiskokonaisuuksia minäkin vuonna toteutetaan. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin luvussa 4.4.

Koulujen henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Opettajilla on työnsä puolesta velvollisuus osallistua opetussuunnitelmatyöhön. Oppilaskunnan tehtävänä on on tuoda esille oppilaiden näkökulmia koulutyön kehittämiseen. Oppilaskunta myös arvioi koulun toimintaa lukuvuosittain. Huoltajille järjestetään vuosittain mm. erilaisia vanhempainiltoja, yhteisöllisiä kasvatuksellisia iltoja ja vanhempainvartteja. Koulun henkilökunnan tehtävänä on tuoda koulun toiminta konkreettisesti näkyväksi huoltajille. Huoltajille tehdään arviointikyselyjä opetussuunnitelman toteutumisesta kolmen vuoden välein. Henkilökunta arvioi opetussuunnitelmaa ja sen toteutumista jatkuvasti. Koulujen vuosisuunnitelmiin kirjataan, mitä opetussuunnitelman osa-alueita kulloinkin arvioidaan. Arvioinnin yhtenveto esitetään koulujen toimintakertomusten laadinnan yhteydessä. Arviointeja hyödynnetään opetussuunnitelman kehittämisessä.

Eurajoella laaditaan samanaikaisesti sekä perusopetuksen että esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Tällöin nämä kaksi suunnitelmaa saadaan hyvin linkitettyä toinen toisiinsa ja se luo hyvät mahdollisuudet toimivan yhteistyön kehittymiseen. Myös lukion kanssa on tiivistä yhteistyötä jo senkin puolesta, että lukiossa työskentelee osittain samoja opettajia kuin yläkoulussakin. Wilma-järjestelmän käyttö aloitetaan jo esikoulussa ja se jatkuu aina lukioon asti. Opinto-ohjaajat tekevät jatkuvaa yhteistyötä myös muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

Eurajoen kunnassa oppilashuoltosuunnitelma on laadittu yhteisesti esi-, perus- ja lukio-opetukseen, joten oppilashuollossa kaikilla tahoilla on yhteiset toimintatavat. Oppilashuoltosuunnitelman laadinnassa on ollut mukana myös laajasti muita tahoja mm. sosiaaliohjaajat, psykologi, kouluterveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen edustajat, nuoriso- ja sosiaalitoimen edustajat, seurakunnan ja MLL:n edustajat sekä kunnan päättävien tahojen edustajat. Näistä edustajista muodostuu kunnassa toimiva lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, joka toimii tässä koordinoivana elimenä.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävät aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, oppilashuollon käsikirja, koulujen turvallisuussuunnitelmat ja kulttuurikasvatussuunnitelma.

Opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

Perusopetuksen yhtenäisyyttä edistetään kaikissa siirtymävaiheissa; esikoulusta 1.luokalle siirtyminen, alakoulusta yläkouluun siirtyminen, peruskoulusta toisen asteen oppilaitokseen siirtyminen. Siirtymävaiheissa oppilaille ja huoltajille järjestetään infotilaisuuksia/tutustumispäiviä seuraavaan luokka-asteeseen. Opettajat huolehtivat tarvittavan tiedon siirtämisestä seuraavaan kouluun.

Perusopetusta järjestetään joko luokka-asteittain tai yhdysluokkaopetuksena. Ryhmien muodostaminen päätetään vuosittain koulukohtaisesti järkevällä tavalla. Opetusta järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä, mutta tarvittaessa voidaan järjestää myös vuosiluokkiin sitomatonta opetusta esim. alkuopetuksessa (ks. luku 5.6).

Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon eheyttämistä (ks. eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet luku 4.4.).

Opetustunnit jaetaan vuosiluokittain paikallisesti päätetyn tuntijaon mukaisesti (ks. liite 1).

Kielten opetus aloitetaan 2.luokalla englannin kielen (A1) opiskelulla. Toisen kotimaisen kielen, ruotsin (B1), opiskelu aloitetaan 6.luokalla. Eurajoella ei toistaiseksi järjestetä A2-kielen opetusta. Kerhotoiminnalla voidaan täydentää kieltenopetusta, mikäli kysyntää ja kiinnostusta on. 8.luokalla tarjotaan mahdollisuutta opiskella valinnaisena vieraana kielenä saksan, ranskan tai venäjän kieltä (B2). Etäyhteyksien käyttämisen mahdollisuus otetaan huomioon kieliopintojen järjestämisessä.

Oppilaille tarjottavat valinnaisaineet luetellaan tarkemmin luvussa 12.4.

Oppilaanohjaus järjestetään koko koulun yhteisenä toimintana ja ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Kaikki opettajat osallistuvat ohjaustyöhön ja toimivat jatkuvuuden takaamiseksi yhteistyössä varsinkin opiskelun nivelkohdissa. Tärkeä periaate on yhteistyö kotien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään mm. työelämään tutustumisena (TET) ja vierailuina. Oppilaanohjauksen järjestäminen Eurajoella kuvataan tarkemmin ohjaussuunnitelmassa (ks. liite 2).

Lain mukaan oppilaitoksella tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. Tämä suunnitelma on laadittu kaikkia Eurajoen kouluja koskevaksi yhteiseksi suunnitelmaksi (ks. liite 11).