LUKU 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (päivitetty 1.8.2025)

7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetuksen tehtävänä on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään kasvuun ja oppimiseen. Suunnitelmallisesti toteutetut oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat kestävän pohjan sekä oppimiselle että oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiselle. Kaikessa koulun toiminnassa tulee huomioida saavutettavuus ja esteettömyys. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia oppimisessaan ja ryhmän jäsenenä toimimisessaan sekä tukea myönteisen käsityksen luomiseen itsestään, oppimisestaan ja yhteisön jäsenenä toimimisesta. Koulun tehtävänä on huolehtia riittävästä ja tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä oppilaan huoltajan kanssa. Myös huoltajalla on aktiivinen rooli oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa. Jäljempänä tekstissä huoltajalla tarkoitetaan myös muuta oppilaan laillista edustajaa.

Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Niiden tarkoituksena on turvata kaikille oppilaille mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Kaikkia oppilaita koskevina ryhmäkohtaisina tukimuotoina tarjotaan yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta ja erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaalle riittämättömiä, tarjotaan oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarvetta arvioidaan, ne suunnitellaan ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat oppilaan tukemiseksi riittämättömiä. Mikäli oppilaalle tarjotut tukimuodot ja -toimet eivät riitä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen, on viimesijaisena keinona mahdollista poiketa perusopetuksen oppiaineen tai -aineiden tavoitteista.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. On huolehdittava siitä, että oppilas kokee, että hänen oppimisensa ja koulunkäynnin tuen tarpeensa tunnistetaan ja huomioidaan ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Tuen järjestämisessä oleellista on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen. Oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, suunnitelmallista ja tarvittaessa tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä oppilaskohtaiset tukitoimet edellyttävät suunnitelmallista johtamista ja johtajuutta. Opetuksen järjestäjä ja rehtori vastaavat siitä, että tukitoimet, niiden resursointi, rakenteelliset ratkaisut, vastuut ja järjestelyt on tarkoituksenmukaisesti kirjattu paikalliseen opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelman mukaiseen lukuvuosisuunnitelmaan ja että tukitoimia toteutetaan suunnitelmallisesti. Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Jokaisen työntekijän vastuulla on johtaa omaa toimintaansa yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

 

7.1. Oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opetuksen järjestäjän varmistamat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat perustan tuen tarkoituksenmukaiselle toteuttamiselle osana kaikkea esi- ja perusopetuksen toimintaa. Ensisijaisesti tarjotaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta sekä erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Tuki annetaan oppilaalle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti omassa opetusryhmässä.

Oppilaalla on oikeus myös oppilaskohtaisiin tukitoimiin, jos osallistuminen säännöllisesti tarjottuihin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ei riitä tukemaan häntä opinnoissaan, tai jos hänellä on edelleen vaikeuksia osallistua opetukseen. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Oppilaan tuen toteuttaminen suunnitellaan niin, että ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikutus koulupäivän pituuteen on perusopetuslain ja -asetuksen mukainen, eikä aiheuta oppilaalle tarpeetonta kuormitusta.

Opetuksen järjestäjä tekee suunnitelmaan perustuvan hallintopäätöksen oppilaalle tarjottavasta oppilaskohtaisesta tuesta. Tuen toteutumista seurataan ja arvioidaan, ja tuen tarpeen muuttuessa tehdään uusi hallintopäätös.

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai oppilaskohtaisilla tukitoimilla ei voi poiketa perusopetuksen oppimäärästä eikä paikallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppilaalla on aina oikeus saada opetusta sen mukaan, mitä vuosiviikkotuntien määrästä säädetään.

Jos perusopetuksen oppimäärästä tai sisällöistä on tarpeen poiketa tietyn oppiaineen osalta oppilaan heikon suoriutumisen vuoksi, se on mahdollista ainoastaan silloin, kun oppilas on jo saanut muiden tukimuotojen ja -toimien lisäksi kyseisessä oppiaineessa oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa.

Oppilaan oppimäärän rajaaminen tulee kysymykseen vasta silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta välttävää arvosanaa (5). Oppimäärän rajaamisen tarpeesta tehdään luotettava arviointi opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Arviointiin tulee sisältyä dokumentaatio siitä, millä tavalla perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöistä poikkeamisen tarve on todettu. Arvioinnin tukena voidaan käyttää eri asiantuntijoiden lausuntoja. Asiasta tehdään tukea koskeva hallintopäätös, joka on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perusopetuslain lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen sekä hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä ylläpitävää toimintaa kouluyhteisössä. Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä toteutettava ja koko kouluyhteisöä tukeva yhteisöllinen opiskeluhuolto on keskeinen koulunkäynnin ja osallistumisen tukemisen muoto, jolla vaikutetaan koko yhteisön toimintakulttuuriin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskeluhuoltopalvelut ja monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto tukevat oppilaiden yksilöllisiä oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden tarpeita sekä sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittymistä. Mikäli koulun työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan muuta kuin perusopetuslain mukaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea, tulee hänen toimia sen mukaan, mitä säädetään velvollisuudesta opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

Opiskeluhuollosta määrätään tarkemmin luvussa 8.

 

7.2 Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. Koulun toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle, ryhmäkohtaisille tukimuodoille ja oppilaskohtaisille tukitoimille. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö, opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa sekä yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävästi aikaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan

  • oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä
  • eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta
  • opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
  • pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
  • opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet
  • oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät perusopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä.

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Opetuksen järjestäjä vastaa oppimisen tuen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen riittävästä resursoinnista. Ryhmäkohtaiset tukimuodot kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Rehtori vastaa koulun lukuvuosisuunnitelman laatimisesta ja oppimisen tuen järjestämisestä sekä toteuttamisesta yhteistyössä koulun opetushenkilöstön kanssa. Niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa.

Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallista opetussuunnitelmaa kouluissa kyseisen lukuvuoden aikana toteutetaan ja miten siitä tiedotetaan huoltajille ja sidosryhmille. Eurajoen kunnassa lukuvuosisuunnitelma tehdään yksikkökohtaisesti. Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Niiden tarkoituksena on turvata kaikille oppilaille mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan, miten oppimisen tuki järjestetään koulussa.

Ryhmäkohtainen tuki kohdennetaan luokille tarpeen mukaan. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan kouluissa joko yleisopetuksen opetusryhmissä tai joustavasti muodostetuissa pienryhmissä. Pienryhmän koko on noin viisi oppilasta huomioiden oppilaiden tuen tarve ja tarkoituksenmukaisuus. Oppilaita voi osallistua pienryhmäopetukseen yhdeltä tai useammalta luokalta. Ryhmän kokoonpano pohditaan yhdessä opettajien kesken. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiskäytännöt kirjataan koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmaan. Oppilaskohtaisiin tukitoimiin siirrytään mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä.

 

7.3 Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet sekä järjestäminen

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Näitä ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana koulun perustoimintaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena. Ryhmäkohtaiset tukimuodot mahdollistavat myös vertaisoppimisen.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa opettajien tulee tehdä suunnitelmallista yhteistyötä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja suunniteltaessa ja toteuttaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja ja kaikkien oppilaiden oikeus, eikä niistä tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot toteutetaan ensisijaisesti joustavasti ryhmämuotoisesti. Ryhmän kokoa ei ole rajattu.

 

7.3.1. Opettajan antama yleinen tukiopetus

Yleinen tukiopetus vahvistaa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteiden saavuttamista perusopetuksessa. Yleinen tukiopetus on opittaviin asioihin tutustumista etukäteen tai opitun vahvistamista ja kertaamista. Yleisellä tukiopetuksella pyritään ehkäisemään vaikeuksia ennakolta ja varmistamaan opittavien asioiden ymmärtäminen sekä opintojen eteneminen. Sillä voidaan vastata myös oppilaan poissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.

 

Yleisen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö

Yleisen tukiopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan oppimisen tavoitteet sekä edistymään opinnoissaan. Osana yleistä tukiopetusta oppilaalle opetetaan oppimaan oppimisen taitoja, oppimisstrategioita ja opiskelutapoja, jotka tukevat hänen oppimistaan. Yleinen tukiopetus voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin ja sillä voidaan tukea myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. 

 

Yleisen tukiopetuksen järjestäminen

Yleistä tukiopetusta voidaan antaa oppituntien yhteydessä, erillisinä lisätunteina, pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena. Yleistä tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät. 

Yleistä tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Yleistä tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Samanaikais- ja yhteisopetusta voidaan käyttää yleisen tukiopetuksen toteuttamisessa. Opettajien yhteistyö yleisen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

 

7.3.2. Opettajan antama opetuskielen tukiopetus

Opetuskielen tukiopetus kohdistuu ensisijaisesti opetuskielen taidon ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen. Sitä annetaan oppilaille, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta, joka tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan.

 

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteena on oppilaiden opetuskielen taidon vahvistaminen, mikä tukee oppilaiden osallistumista opetukseen ja opinnoissa etenemistä. Opetuskielen tukiopetuksessa keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen.

 

Opetuskielen tukiopetuksen järjestäminen

Opetuskielen tukiopetus järjestetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti siten, että mahdollisimman moni oppilas voi hyötyä siitä. Sitä voidaan antaa oppilaiden työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana samanaikais- ja yhteisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä, jolloin opetuskielen tukiopetusta tarvitsevat oppilaat voivat olla eri tilassa toisen opettajan kanssa. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.

Opetuskielen tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Opetuskielen tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Opettajien yhteistyö opetuskielen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

 

7.3.3. Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä järjestetään siten, että se tukee ja täydentää muuta opetusta ja mahdollistaa oppilaiden tarpeiden huomioimisen osana opetusryhmän opetusta. Se on ensisijaisesti ryhmäkohtainen tukimuoto, ja sitä ei kohdenneta yksittäisen oppilaan vaan tietyn oppilasryhmän tai koko opetusryhmän oppimisen tuen tarpeiden mukaisesti. Erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä voi liittyä myös erityisopettajan konsultaatiota, joka kohdentuu kyseisen luokan tai ryhmän kanssa toimiville opettajille ja muulle henkilöstölle.

Erityisopettajan antaman opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä voidaan järjestää samanaikais- ja yhteisopetuksena yhdessä opetusryhmää opettavan opettajan kanssa niin, että erityisopettaja työskentelee samassa luokkatilassa tai siirtyy pienemmän ryhmän kanssa toiseen tilaan. Opettajat jakavat opetustehtävät keskenään ja suunnittelevat opetuksen yhdessä, jolloin erityisopettaja voi tukea oppilaita muun opetuksen yhteydessä. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhdessä oppilaan työskentelyä, oppimista, osaamista ja käyttäytymistä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot järjestetään ja niitä muutetaan tarvittaessa oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti.

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Ryhmäkohtainen tuki kohdennetaan luokille tarpeen mukaan. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa opettajien tulee tehdä suunnitelmallista yhteistyötä. Ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa oppiaineen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivastuu on luokan- tai aineenopettajalla.

Opettajan antamaa yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus ovat mm.

  • Tukiopetus, jota voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin, samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena.
  • Oppituntien palkittaminen, jolloin oppilaat voidaan jakaa joustavasti oppimistavan mukaisiin ryhmiin. Ryhmän kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan.
  • Oppilaan osallistuminen useammalle samansisältöiselle tunnille hyödyntäen näin opetusta joko ennakoivasti tai kertaavasti

Opettajan antamasta yleisestä tukiopetuksesta sekä opetuskielen tukiopetuksesta vastaa ensisijaisesti luokan- tai aineenopettaja. Tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Säännöllisten ryhmäkohtaisten tukiopetusten lisäksi opettajat voivat antaa tarpeen tullen myös yksittäisiä tukiopetustunteja. Tämä mahdollistaa nopean reagoimisen tuen tarpeeseen.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä on mm.

  • Erityisopetus, jota voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin, samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena samassa tai erillisessä tilassa.
  • Oppituntien palkittaminen, jolloin oppilaat voidaan jakaa joustavasti ryhmiin. Ryhmän kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan.
  • Erityisopettaja voi antaa myös konsultaatiota

 

7.4 Oppilaskohtaiset tukitoimet

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja perusopetuslain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös.

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.

Perusopetuslain mukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet kohdentuvat oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen, eivätkä korvaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

 

7.4.1. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa tulee selvittää ja kuvata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä ne tukitoimet, jotka parhaiten tukevat oppilaan edun mukaisesti hänen oppimistaan. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute tai puutteellinen opiskelutekniikka eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppilaskohtaiselle tuen tarpeelle. Myös käyttäytymisellä reagoivien oppilaiden tukemiseksi käytetään ensisijaisesti ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Oppilasta voidaan tukea myös oppilaskohtaisilla tukitoimilla, jos se on oppilaan edun mukaista. Osana arviointia selvitetään myös tarve oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. 

Tuen tarpeen arvioinnin tekevät oppilaan opettajat. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii monialaista osaamista, osallistuvat tukitoimien tarpeen arviointiin tarvittaessa opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaan omat näkökulmat ja ajatukset tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Oppilaan huoltajalle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua tuen tarpeen arviointiin.

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien arvioimista, mutta se ei ole edellytys hallintopäätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, ellei oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä. Oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin perustuva tukea koskeva hallintopäätös ei voi perustua pelkkään lääketieteelliseen arvioon, eivätkä opetuksen järjestäminen, opetus tai oppilaskohtaiset tukitoimet korvaa sellaisia palveluja, joista järjestämisvastuussa on joku muu kuin opetuksen järjestäjä.

Tuen tarpeen arvioinnissa on tilanteen vaatiessa mahdollista hyödyntää myös muuta kuin oman koulun erityisopettajan konsultaatiota. Esimerkiksi opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, jolloin on suositeltavaa hyödyntää laajemmin monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi myös niiden opetuksen järjestäjien konsultaatiota, joiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt velvollisuudesta huolehtia opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukipalveluista sekä perusopetuslain mukaista sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelua.


EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Ryhmäkohtaisia tukitoimia ei tarvitse erikseen dokumentoida, mutta oppilaan saadessa yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä tämä merkitään Wilmaan tuntimerkintänä. Mikäli tuki on ollut säännöllistä (vähintään lukukauden kestävää tai oppilaskohtaisen tuen tarve on ilmeinen) ja tukea tarvitaan edelleen, harkitaan oppilaskohtaiseen tukeen siirtymistä. Oppilasta opettavat opettajat, huoltaja tai oppilas voivat ilmaista huolensa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittämättömyydestä. Mikäli moniammatillisen arvioinnin jälkeen päädytään siihen, että oppilas tarvitsee oppilaskohtaisia tukitoimia, luokan-/aineenopettaja vastaa yhteistyössä erityisopettajan kanssa siitä, että oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma tulee laadittua.

 

7.4.2. Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin pohjalta on laadittava oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai kanssa. Suunnitelman laatiminen on kuitenkin mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa yhteistyölle on esimerkiksi huoltajasta johtuva este.

Suunnitelmasta on käytävä ilmi

  • perustelut sekä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset tukitoimien tarpeesta
  • tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta
  • oppimista tukevat pedagogiset ratkaisut
  • opinnoissa eteneminen
  • mahdollinen tarve perusopetuslain 20 h §:ssä tarkoitetusta oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle ja oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi
  • mahdollinen perusopetuslain 20 i §:n mukainen tarve opetuksen järjestämiseksi oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite
  • toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan oppilaskohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi kullekin toiminta-alueelle.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava aina, kun oppilaan tarpeet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa tai useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät. Suunnitelma on salassa pidettävä asiakirja.

 

7.4.3. Tukea koskeva päätös

Opetuksen järjestäjän on tehtävä tukea koskeva hallintopäätös oppilaalle annettavista oppilaskohtaisista tukitoimista. Päätöksestä tulee käydä ilmi oppilaskohtaiset tukitoimet oppilaan tarpeen mukaisesti

  • erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
  • erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
  • tulkitsemispalvelut
  • avustajapalvelut
  • apuvälineet

Lisäksi tukea koskeva päätös on tehtävä perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella tehdään päätös perusopetuslain 20i §:n perusteella. Hallintopäätös on tehtävä kaikissa edellä mainituissa tilanteissa oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin ja sen perusteella laaditun tuen toteuttamista koskeva suunnitelman mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä myönteisen tai kielteisen päätöksen arviointiin perustuvan suunnitelman pohjalta. Mikäli päätös tarkoittaa oppilaan koulupaikan vaihtumista, siitä tehdään erillinen hallintopäätös. Tukea koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Jos kunta ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia tai perusopetusta oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella niistä tukea koskevan päätöksen tekee oppilaan asuinkunta.

Tukea koskevaan päätökseen ei kirjata kuvauksia tukitoimista tai niiden toteuttamisesta, jotka on kuvattu oppilaskohtaisessa tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Mikäli oppilaan tilanne ja tuen tarve muuttuvat oleellisesti, on tehtävä uusi tukea koskeva päätös. Oppilaan huoltajaa on kuultava tukea koskevaa päätöstä tehtäessä.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan oppiminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan arviointia koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti, ellei oppilaalle ole tehty hallintopäätöstä perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöstä poikkeamisesta, tai jos oppilaalle on tehty hallintopäätös toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta.

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Eurajoen kunnan hallintosäännön mukaan oppilaskohtaisen tuen hallintopäätöksen tekee sivistysjohtaja. Yksi hallintopäätös koskee kaikkia oppilaan tilanteita ja sisältää kaikki oppilaan saamat tukitoimet tai opetuksen järjestämiseen liittyvät toimet. Päätöstä päivitetään tarvittaessa.

  1. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja. Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukea on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle tehtävä oppilaskohtainen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma.
  1. Oppilaskohtainen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma

Arvioinnin tuen tarpeesta tekevät oppilaan opettajat ja tarvittaessa opiskeluhuollon ammattilaiset tai muut oppilaan tilanteeseen liittyvät asiantuntijat. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnista ei muodostu erillistä asiakirjaa, vaan se sisältyy suunnitelmaan.

Arvioinnin perusteella laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin sisältö, arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja niiden seuranta. Suunnitelman perusteella opetuksen järjestäjä tekee tukea koskevan päätöksen hallintolain mukaisesti. Oppilaskohtaisessa tuen toteuttamistassuunnitelmassa annetaan tarpeelliset kuvaukset tarvittavista tukitoimista ja niiden toteutuksesta. Päätöksessä niitä ei kuvata.

  1. Hallintopäätös

Hallintopäätös koskee kaikkia oppilaan tilanteita ja sisältää kaikki oppilaan saamat tukitoimet tai opetuksen järjestämiseen liittyvät toimet. Päätöstä päivitetään tarvittaessa.

  1. Oppilaskohtaiset tukitoimet
  2. Oppimäärän rajaaminen

Oppimäärän rajaaminen tulee kyseeseen vasta, kun oppilas on saanut erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa vahvempaa tukea kyseisessä oppiaineessa.

 

7.4.3.1. Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Säännöllisellä erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan antamaa opetusta. Sitä voidaan toteuttaa oppilaan omassa opetusryhmässä muun opetuksen yhteydessä tai siitä erillään. Säännöllisyydellä tarkoitetaan pitkäkestoista, esimerkiksi lukukauden tai - vuoden pituista jaksoa.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Erityisopettajan antamaa opetusta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös pienryhmässä oppilaan omasta opetusryhmästä erillään. Tällöin pienryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jonka koko on paikallisesti opetuksen järjestäjän päätettävissä. Tarvittaessa erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä voidaan antaa myös yhdelle oppilaalle.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoittaa, että esimerkiksi yhden oppiaineen opetustunneista alle puolet on erityisopettajan antamaa opetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan antamasta opetuksesta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä oppilaskohtaisena tukitoimena.


EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Näillä tukitoimilla on tarkoitus vastata yksittäisiin oppiaineisiin tai oppimisen osa-alueisiin liittyviin tilapäisempiin tai kevyempiin tuen tarpeisiin (esim. lukivaikeus). Tätä tukitoimea saavan oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka ja vastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla. Alle puolet tai tasan puolet yksittäisen oppiaineen oppitunneista annetaan erityisopettajan opetuksessa pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä.

 

7.4.3.2. Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä

Oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa tarkoittaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä. Tällöin oppilaan katsotaan oppimisvalmiuksistaan tai oppimisen edellytyksistään johtuen hyötyvän erityisopettajan tai eritysluokanopettajan antamasta opetuksesta pienryhmässä yhden tai useamman oppiaineen opetuksessa. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamasta yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä oppilaskohtaisena tukitoimena.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti. 

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Tällä tukitoimella erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä antamalla opetuksella tuetaan oppilaita, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita. Näitä ovat esimerkiksi tarkkaavuuden pulmat, käyttäytymisen haasteet tai oppimisvaikeudet useammassa oppiaineessa. Tässä tukimuodossa oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka ja päävastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla oppilaan tuen tarpeen mukaisesti. Yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista enemmän kuin puolet opetetaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, näiden oppiaineiden arvioinnista vastaa erityisopettaja tai erityisluokanopettaja.

 

7.4.3.3. Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaan opetuksen järjestäminen erityisluokassa tarkoittaa sitä, että oppilas saa erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti yhteistyössä niin, että oppilaan osallistuminen muiden opetusryhmien opetukseen on mahdollista. Yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.

Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisluokanopettajan antamasta opetuksesta erityisluokassa.

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Erityisluokanopettajan opetusryhmässä erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta, mutta enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti.

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Tämä tuki tarkoittaa erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa, jossa oppilas opiskelee pääasiallisesti kaikkia oppiaineita tai toiminta-alueittain. Se liittyy kaikkein vaativimpiin oppilaan tuen tarpeisiin, joiden taustalla on kokonaisvaltaisemmin oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin vaikuttavia laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai merkittäviä muita koulunkäynnin vaikeuksia. Opetus annetaan erityisluokassa ja siitä vastaa erityisluokanopettaja. Oppilas voi edellytystensä mukaan osallistua joissakin oppiaineissa yleisopetuksen ryhmien oppitunneille. Tukitoimien ryhmään kuuluu myös erityisluokkaopetus, jossa opetuksen tavoitteet on määritelty toiminta-alueittain (luku 5.4.1.).

 

7.4.3.4. Tulkitsemispalvelut

Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Oikeus tulkitsemispalveluun on oppilailla, joilla on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma, ja jotka tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi. Tulkitsemispalvelut järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan.

Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista tulkitsemispalveluista. Tulkitsemispalvelut ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tulkitsemispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

 

7.4.3.5. Oppilaskohtaiset avustajapalvelut

Oppilaskohtaisilla avustajapalveluilla tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita tilanteissa, joissa muut osana koulun perustoimintaa järjestettävät oppimista tukevat opetusjärjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen koulunkäynninohjaaja eivät tue riittävästi oppilaan perusopetuksen oppimäärän ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus huolehtia avustajapalvelujen järjestämisestä henkilökohtaisen järjestämisen lisäksi myös luokkakohtaisten avustajapalvelujen avulla. Perusopetuslain 3 §:n ja 31 §:n säännökset edellyttävät kuitenkin, että oppilaan yksilölliset tarpeet selvitetään riittävällä tavalla siten, että opetus ja sen edellyttämät palvelut tulevat järjestetyiksi hänen edellytystensä mukaisesti.

Avustajapalveluiden käyttäminen ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista avustajapalveluista. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada oppilaskohtaisia avustajapalveluita koskevasta asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Avustamispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

 

7.4.3.6. Apuvälineet

Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia tarvitsevalle oppilaalle turvataan myös opetukseen osallistumisen edellyttämät tarpeelliset apuvälineet, joiden avulla tuetaan oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa perusopetuksen oppimäärä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Apuvälineet voidaan oppilaan tarpeiden mukaan järjestää hänen käyttöönsä ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti. Luonteeltaan oppimäärän suorittamiseen ja opetukseen osallistumiseen tarkoitetut ja siten opetusvälineisiin rinnastettavat apuvälineet voidaan tarvittaessa järjestää myös henkilökohtaisesti. Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaalle ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavia apuvälineitä. Niihin oppilaalla on oikeus lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttamisessa tulee tehdä opettajien ja muun henkilöstön välistä yhteistyötä, ja se voi edellyttää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Tukitoimien suunnittelussa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden asiantuntijoiden konsultaatiota. Tästä päätetään opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä opetukseen osallistumisen edellyttämistä apuvälineistä.

Oppilaan apuvälineiden käyttö ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei vaikuta opetusryhmän kokoon. 

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet (perusopetuslaki 31 §) tarkoittavat sellaisia edellä mainittuja palveluja, jotka ovat edellytys sille, että oppilas voi osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Näitä tukitoimia käytetään, kun muut oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen avustaja eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista opetukseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

 

7.5 Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa kolmella tavalla. Nämä ovat opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain, oppiaineen oppimäärän rajaaminen sekä tilapäinen vapauttaminen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä. Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain kuvataan luvussa 5.4.3.

 

7.5.1. Oppiaineen oppimäärän rajaaminen

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Perusopetuksen oppimäärää ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita voidaan rajata vasta silloin, kun oppilas on saanut oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa kyseisessä oppiaineessa. Perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisellä reagointi eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppimäärän rajaamiselle.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppiaineen oppimäärän tai opetussuunnitelman tavoitteiden rajaaminen edellyttävät ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Koska opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppimäärän rajaamisen vaikutuksista oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen perusopetuksen jälkeen.

Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.

Jos oppilaan kohdalla poiketaan perusopetuksen oppimäärästä tai tavoitteista, rajaamista koskevan päätöksen perusteena olevaan perusopetuslain 20 e §:n mukaiseen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tulee sisällyttää oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan arvioinnin periaatteet. Suunnitelman laativat oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaan osaaminen arvioidaan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Jos oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai tavoitteita on rajattu, osaaminen arvioidaan suhteessa oppilaalle määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Sanallisessa arvioinnissa noudatetaan muilta osin summatiivisen arvioinnin linjauksia. Samoja periaatteita noudatetaan myös mahdollisessa väliarvioinnissa. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5 *.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Mikäli oppiaineen rajaamisen edellytykset täyttyvät, oppilasta opettava erityisopettaja tai erityisluokanopettaja keskustelee oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Hän kokoaa ryhmän, johon kutsutaan koulun opiskeluhuollosta vastaava henkilö sekä muut tarvittavat asiaan liittyvät asiantuntijat. Oppilaalle ja huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua palaveriin. Palaverin pohjalta laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella sivistysjohtaja tekee hallintopäätöksen. Suunnitelman mukaisia tukitoimia voidaan lähteä toteuttamaan viipymättä.

 

7.5.2. Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä

Perusopetuksen oppimäärästä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poiketaan myös silloin, kun oppilas vapautetaan tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä. Tilapäisellä vapauttamisella oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tarkoitetaan lyhytaikaista ja määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta terveydellisistä syistä. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan. Opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan oikeuksiin puuttuva toimenpide, ja sen vuoksi on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä edellyttää ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Arviointiin perustuvasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaan opiskelema oppimäärä ja siitä tehtävät poikkeamiset, oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä poikkeaminen, oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi. Opetuksen järjestäjän on tehtävä hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetyistä perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi hallintopäätös.

Jos tilapäinen vapauttaminen ei riitä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin turvaamisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisen edistämiseksi terveydellisistä syistä, sovelletaan perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti järjestettävää opetusta opetuksen järjestämiseksi oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

 

7.6 Poikkeava voimaantulo ja siirtymäaika

7.6.1. Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite (astuu voimaan 1.8.2026)

Jos oppilaalle on tehty varhennettua oppivelvollisuutta koskeva päätös oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin perusteella ja hänen tuen tarpeensa jatkuu perusopetuksessa, oppilaalle tehdään tukea koskeva päätös. Tukitoimet voivat sisältää oppilaskohtaisia tukitoimia tai poikkeamista perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tulee olla tehty ennen perusopetukseen siirtymistä yhteistyössä sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Näin lapsen oppimisen polku muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon. Jos oppilaalla ilmenee perusopetuksen aikana oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite, joka olisi johtanut varhennettuun oppivelvollisuuteen, hänen opetuksensa voidaan järjestää perusopetuslain mukaisten tukitoimien avulla.

Tukitoimien tarpeen arviointi on tehtävä silloin, kun oppilaalla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Tällöin arvioidaan myös mahdollinen tarve opiskella toiminta-alueittain oppiainejakoisen opetussuunnitelman sijaan. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään vasta, kun oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi eikä tukitoimista tai oppimäärien rajaamisesta huolimatta pysty opiskelemaan oppiaineittain.

Opetuksen järjestäjien rahoituksen perusteena olevat tuen tiedot tallennetaan valtakunnallisia opinto- ja tukirekistereitä koskevan lain nojalla Opetushallituksen kansalliseen opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitettyyn KOSKI-integraatiopalveluun. Tähän rekisteriin tulee myös viedä merkintä perusopetuslain 20 i §:n mukaisesta hallintopäätöksestä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ja lisäksi tieto siitä, järjestetäänkö oppilaan opetus toiminta-alueittain vai oppiaineittain.

Oppilaalle laaditaan perusopetuslain 20 e §:n mukainen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma opintojen etenemiseksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaskohtaisesti määritellyt perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset tai oppilaskohtaisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt, arvioinnin periaatteet sekä tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä tilapäisestä vapauttamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Jos oppilas on terveydellisistä syistä estynyt osallistumasta opetukseen, perusopetuksen oppimäärän tai sisältöjen rajaaminen ei ole välttämätöntä. Jos on tarpeen poiketa opetussuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista lyhytaikaisesti, oppilaalla on oikeus siihen kyetessään osoittaa osaamistaan monipuolisesti, ja siihen tulee tarjota riittävästi tilaisuuksia. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös erityisessä tutkinnossa.

Oppilaan perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Muina järjestelyinä voidaan käyttää esimerkiksi tavoitekokonaisuuksittain etenemistä. Oppilaalla, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, on oikeus kaikkiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tukitoimet järjestetään oppilaan edun mukaisesti ja ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. 

Moniammatillista ja -alaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan tarvetta järjestää opetusta oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö tai lääketieteellisen lausunnon tai tarkan diagnoosin saaminen päätöksen liitteeksi ei ole edellytys päätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, elleivät oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä. 

Tuen toteuttamista koskeva suunnitelma, suunnitelman toteutuminen käytännössä ja tukitoimien riittävyys on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

Ennen hallintopäätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.


7.6.2. Pidennetty oppivelvollisuus (voimassa 31.7.2026 saakka)

Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Perusopetuslain 20 i § tulee voimaan 1.8.2026. Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu perusopetuslain 4 a luvun mukaiseksi 31.8.2026 mennessä. Ne erityisen tuen päätökset, jotka sisältävät myös päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta, voidaan päivittää uuden lainsäädännön mukaisiksi 1.8.2026 alkaen.


7.7 Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Kuitenkin jos oppilas on sairaalassa potilaana, sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään hänelle opetusta, jos se on oppilaan terveydentilan, pedagogisten erityistarpeiden ja hoitotoimenpiteiden kannalta perusteltua, eikä ole oppilaan edun mukaista järjestää opetusta muulla tavoin. Myös muut erikoissairaanhoidon toimintayksiköt voivat järjestää opetusta oppilaille, jotka ovat erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksesta ja konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun järjestämistä määrätään tarkemmin luvussa 5.

 

7.8 Tuen jatkumo siirtymävaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus sekä toinen aste muodostavat lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Tätä vahvistetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sujuvalla tiedonsiirrolla. Yhteistyöllä vahvistetaan myös lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan opetuksen järjestäjän johdolla.

Tuen jatkumon varmistamiseksi on keskeistä riittävä tieto oppilaan saamasta tuesta ja toimivista tukimuodoista ja tukitoimista. Mikäli lapsi on saanut lapsikohtaisia tukitoimia esiopetuksessa, tuen toteutumista ja vaikuttavuutta koskeva tieto huomioidaan lapsen siirtyessä perusopetukseen. Mikäli lapsella on esiopetuksessa ollut käytössä henkilökohtaisia apuvälineitä, hän on saanut lapsikohtaisia tulkitsemis- tai avustajapalveluita tai erityisopettajan opetusta säännöllisesti tai kokoaikaisesti pienryhmässä, tämä tulee huomioida lapsen siirtyessä perusopetukseen. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarve arvioidaan siirtymävaiheessa, ja tuen toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä.

Oppivelvollisen oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen, ohjauksen sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy oppilaan siirtyessä. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tietojen siirtäminen edellyttää suostumusta. Tiedonsiirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Opetuksen järjestäjät vastaavat tiedonsiirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.

 

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS

Kaikissa nivelvaiheessa tiedonsiirrosta huolehditaan oppilaskohtaisissa sekä ryhmäkohtaisissa tiedonsiirtopalavereissa. Eurajoen kunnassa on käytössä tiedonsiirtolomake esiopetuksesta perusopetukseen. Lähettävä taho vastaa aina tiedonsiirrosta. Tarvittaessa pidetään huoltajien, lähettävän- ja vastaanottavan tahon kanssa siirtopalaveri.

Siirtymäkausi 1.8.2025 - 31.7.2026

  • Vanhat HOJKS-asiakirjat päivitetään uuden oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaiseksi marraskuun 2025 loppuun mennessä.
    HUOM! yksilöllistettyjen oppimäärien tarve tulee tarkastella kriittisesti uudelleen oppiainekohtaisesti. Ellei oppimäärän rajaaminen (ent. yksilöllistäminen) ole enää välttämätöntä, tulee sen purkaminen perustella oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan päivityksen yhteydessä.
  • Tehostetun tuen oppilaiden, jotka ovat saaneet oppilaskohtaisten tukitoimien kaltaisia tukitoimia tehostetussa tuessa, HOPS-asiakirjat päivitetään myös marraskuun 2025 loppuun mennessä uuden asiakirjan mukaisesti.
  • Ne tehostetun tuen oppilaat, joilla tuen tarve on ollut satunnaisempaa, jatkavat ryhmäkohtaisessa tuessa. Heidän tehostetun tuen päätöksensä raukeavat 31.7.2026, ellei tarvetta oppilaskohtaisiin tukitoimiin ole todettu.

 

7.9 Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luku 7 lisätään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Siihen lisätään paikallisesti päätettävät asiat alla olevan mukaisesti.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

  • oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toteuttamisen periaatteet, yhteistyökäytännöt ja vastuut
  • rehtorin vastuut
  • lukuvuosisuunnitelman laatimisen ja tarkentamisen periaatteet ja vastuut
  • toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut
  • perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt
  • pienryhmien koko ja muodostaminen
  • ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen ja riittävyyden arvioimisen paikalliset periaatteet, käytännöt ja vastuut
  • oppilaskohtaista tukea koskevan päätöksen valmistelun käytännöt ja vastuut sekä päätöksestä päättämisen vastuu
  • yhteistyökäytännöt huoltajan ja oppilaan kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa
  • opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten sekä muiden monialaisen yhteistyön tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ja kehittämisen periaatteet
  • oppiaineen oppimäärästä sekä paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta tehtävän päätöksen käytännön valmistelut ja vastuut sekä päättämisen käytännöt ja vastuut

Luku 7 Eurajoen paikallinen osuus

7.6 Paikallisesti päätettävät asiat

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS:

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen

Varhaisessa puuttumisessa ja ennalta ehkäisevässä työssä Eurajoen peruskoulun erityislastentarhanopettajat, varhaiskasvattajat sekä koulun opetushenkilöstö kartoittavat tuen tarvitsijat ja suunnittelevat oppilaan tarpeista lähteviä vaihtoehtoja opetuksen toteuttamiseen. Eurajoella oppilasta voidaan tukea monimuotoisesti lähikoulujen osa-aikaisesta tuesta aina muutamalle koululle keskitettyyn pienryhmäopetukseen asti. Koteja tiedotetaan tuen saannin mahdollisuuksista ja annettavasta tuesta. Suunnitelmia laadittaessa tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa tarpeen mukaan tapauskohtaisesti.

Huolen herätessä oppilasta opettava opettaja käynnistää oppilaan tarvitseman tuen suunnittelun sekä laatii tarvittavat arviot/selvitykset. Hän kerää tuekseen asiaan osallisen moniammatillisen työryhmän, jossa käsitellään jo annettujen tukien toimivuutta. Opettaja hoitaa tiedottamisen oppilaalle ja huoltajille tukenaan moniammatillinen työryhmä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.

Eurajoella jokaisella oppilaalla on oikeus henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin opinto-ohjaajan kanssa koskien opiskelua ja valintoja peruskoulussa sekä jatko-opintovalintoja. Myös huoltajilla on mahdollisuus keskustella lapsensa koulutusvaihtoehdoista. Oppilashuollon asiat esitellään luvussa 8.

Erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja kunnan johtosäännön mukaisesti. Jos asiaan ei ole saatu huoltajien suostumusta, hallintopäätöksen tekee lautakunta.

Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Opiskelun nivelkohdissa, esikoulusta kouluun, perusopetuksen sisällä sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, pidetään tiedonsiirtopalaverit koulujen välillä sekä keväällä että syksyllä, koskien oppilaiden sen hetkistä kehitystä ja tuen tasoa. Yhteistyö toimijoiden välillä on vuorovaikutteista ja dialogista, jossa kaikkien toimijoiden osallisuutta ja vastuuta korostetaan.

Yleinen tuki

Eurajoen alakouluilla laaja-alaiset erityisopettajat kiertävät ja antavat tukea luokanopettajan kanssa samanaikaisopetuksena, työpariopettajana sekä pienryhmä- että yksilöopetuksena. Lisäksi muutamassa alakoulussa toimii pienryhmiä, joissa opettavat erityisluokanopettajat. Yläkoululla laaja-alainen erityisopettaja tukee oppilaita sekä pienryhmä- että samanaikaisopetuksena.

Yleisessä tuessa ongelmiin puututaan heti niiden alkaessa. Tavoitteena on, että riittävän aikaisella yleisellä tuella voidaan ehkäistä seuraavien tuen muotojen tarve. Tällöin tuki on saatava heti tai jo ennakoivasti. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa oppilaiden koulunkäynnin seuraamista ja arviointia. Eurajoella noudatetaan lähikouluperiaatetta, jolloin oppilas on oikeutettu saamaan tarvitsemaansa tukea ensisijaisesti lähikoulussaan. Vaikeuksia ehkäistään opetusta eriyttämällä, opettajien ja muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä ja oppimisympäristöä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Yleisen tuen tukitoimet ovat väliaikaisia.

Se on väliaikaista, kun:

  • kesto on enintään muutaman viikon jakso kerrallaan
  • se käsittää yhden asiakokonaisuuden omaksumisen kerrallaan

Yleisen tuen muotoja voivat olla mm:

  • eriyttäminen
  • erilaiset testit
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (esitellään luvussa 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • eri terapiamuodot
  • läksyparkki
  • pienryhmäopetus
  • luokka-asteen kertaaminen

Yleinen tuki voi sisältää yhden tai useamman tukimuodon käyttöä samanaikaisesti. Luokanopettaja tai aineenopettaja tekee joustavasti kiinteää yhteistyötä muiden oppilasta opettavien opettajien sekä erityisopettajan kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu oppilaan ongelmien alkaessa. Tukea antava opettaja huolehtii tuen kirjaamisesta. Tuen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Luetun ymmärtämisen ja mekaanisen lukutaidon kartoittaminen on yksi yleisen tuen työväline. Tavoitteena on, että varhaisessa vaiheessa voidaan seuloa oppilaat, joilla on lukivaikeus. Tämän vuoksi kaikille perusopetuksen oppilaille suositellaan tehtäväksi standardoidut testit (esim. Allu-testi) ohjeiden mukaisesti vähintään kaksi kertaa: luokka-asteilla 2 ja 6.

Tehostettu tuki

Jos yleisellä tuella ei katsota saadun riittäviä tuloksia oppilaan ongelmien auttamiseksi, siirrytään tehostetun tuen käyttämiseen. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä laaditaan pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion tekee oppilasta opettava opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa arvion laatimisessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa työryhmässä. Työryhmän keskustelu pitää sisällään ohjeistusta oppimissuunnitelman laadinnan tueksi. Käsittelyn keskeiset asiat sekä tehostetun tuen aloittaminen tai siitä takaisin siirtymisen päivämäärä kirjataan pedagogiseen arvioon. Tuen aloittaminen ja päättäminen tulee kirjata myös oppilasrekisteriin (Primus).

Siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää oppimissuunnitelman laatimista. Se on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimisessa käytetään Wilma-ohjelmassa olevaa sähköistä lomaketta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan OPS:n perusteissa kohdassa 7.3.2 esitetyt asiat. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään pedagogista arviota vastaamalla siinä esitettyihin tuen tarpeisiin. Oppimissuunnitelman tekee oppilaan opettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelma antaa tietoa opintojen edistymisestä sekä luo pohjan arvioinnille. Suunnitelmaa tarkistetaan lukuvuosittain ja jatkosuunnitelmat tuen tasosta tehdään niiden mukaan

Tehostettu tuki on säännöllistä, suunnitelmallista ja käsittää yleensä useita tukimuotoja yhdessä.

Tehostetun tuen keinot Eurajoen kunnassa ovat mm:

  • eriyttäminen
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (luku 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus ja ennakoiva tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • terapian eri toimintamuodot
  • läksyparkki

Tehostetusta tuesta takaisin siirryttäessä tehdään myös pedagoginen arvio ja se käsitellään moniammatillisen työryhmän kanssa. Käsittelypäivämäärä ja keskeiset asiat kirjataan pedagogiseen arvioon. Päivämäärä viedään oppilasrekisteriin.

Erityinen tuki

Jos tehostetun tuen tukitoimilla ei saavuteta yleisopetuksen tavoitteita, siirrytään erityisen tuen tasolle. Eurajoella erityisen tuen tasolla olevien oppilaiden opiskelupaikat määritellään yksilöllisesti tuen tarpeen mukaan. Oppilaalla voi olla osa oppiaineista yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilas integroituu mahdollisuuksien mukaan isojen ryhmien mukaan eri oppiaineissa. Eurajoella pienryhmäopetusta tarjotaan ensisijaisesti erityisen tuen oppilaille.

Erityinen tuki voi olla yleisen ja tehostetun tuen muotojen lisäksi mm.

  • yksilöllistämistä
  • kokoaikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa aineessa (voidaan toteuttaa yleisopetuksen ryhmässä tai erityisopettajan pitämänä)
  • erityisopetuksen pienryhmäopetusta
  • tuntijaon muuttamista
  • erityiskoulun antamaa opetusta

Erityisen tuen aloittamisesta tehdään hallintopäätös. Päätöksen tekeminen edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Päätöksen tekee sivistysjohtaja tai lautakunta, ellei huoltajien suostumusta ole saatu.

Selvitys koostuu kahdesta osasta:

  1. Oppilaan opettajilta kirjallisesti saadut selvitykset oppimisen etenemisestä.
  2. Oppilashuollon ammattihenkilöiden laatima moniammatillinen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden asiantuntijoiden lausuntoja tai kuntoutussuunnitelmia. Näiden edellä mainittujen perusteella oppilaan opettaja laatii yhdessä erityisopettajan kanssa pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan päätöksen tekijälle. Käsittelypäivämäärä kirjataan selvitykseen. Pedagogisen selvityksen ja päätöksen asiat kuvataan OPS:n perusteissa 7.4.1. Päätöksen tarkistamiset tehdään aina tarvittaessa sekä 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokan alkamista.

Erityisen tuen tasolla opiskeleville oppilaille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman, (HOJKS). Sen laativat oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä, sekä tarvittaessa muut asiantuntijatahot. Siihen kirjataan OPS:n perusteissa 7.4.3. kohdan asiat.

Siirtyminen takaisin tehostettuun tukeen edellyttää uuden pedagogisen selvityksen tekemistä sekä mahdollisesti kokeilujaksoa tehostetun tuen piirissä. Päätöksen siirtymisestä takaisin tehostettuun tukeen tekee sivistysjohtaja tai lautakunta.

Pidennetty oppivelvollisuus

Esityksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee päivähoidon tai neuvolan henkilöstö, muu asiantuntijataho tai lapsen huoltaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee kunnan johtosäännön määräämä taho (ktj) terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiantuntijaselvitysten perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS:n laatii esiopettaja huoltajan kanssa käyttäen tarvittaessa moniammatillista työryhmää apuna.

HOJKS:aan kirjataan seuraavat asiat:

    • lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa
    • opetuksen käytännön järjestäminen
    • yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako
    • yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
    • eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaminen osa-alueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus
    • tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain

Toiminta-alueittain opiskelu

Tällä hetkellä oppilaat, jotka opiskelevat harjaantumisopetuksessa toiminta-alueittain, opiskelevat yleensä ostopalveluna järjestetyssä erityisopetuksessa toisen kunnan kouluissa. Tällöin noudatetaan ko. kunnan vahvistettua opetussuunnitelmaa.

Tukiopetus

Kouluissa järjestetään tukiopetuksen mahdollisuus kaikille oppilaille tarvittaessa. Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai koulupäivän ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä oppilas, hänen huoltajansa tai opettaja.

Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaista erityisopetusta tarjotaan monimuotoisesti ja yksilöllisesti tarpeen mukaan. Erityisopettajat työskentelevät luokissa toisena opettajana tai erillisessä tilassa pienryhmäopettajina. Lisäksi on mahdollisuus yksilölliseen opetukseen. Tukea tarjotaan oppilaille kaikilla tuen tasoilla.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Päätökset oppilaan tarvitsemista tulkki yms. apuvälinepalveluista tehdään kunnan hallintosäännön mukaan. Oppilaan opettaja arvioi ja suunnittelee muun henkilökunnan sekä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa tarvittavia tukimuotoja sekä tekee esityksen niistä. Apuna hyödynnetään alan ammattilaisten konsultaatioita ja lausuntoja.

7.6. Eurajoen paikallinen osuus

7.6 Paikallisesti päätettävät asiat

EURAJOEN PAIKALLINEN OSUUS:

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen

Varhaisessa puuttumisessa ja ennalta ehkäisevässä työssä Eurajoen peruskoulun erityislastentarhanopettajat, varhaiskasvattajat sekä koulun opetushenkilöstö kartoittavat tuen tarvitsijat ja suunnittelevat oppilaan tarpeista lähteviä vaihtoehtoja opetuksen toteuttamiseen. Eurajoella oppilasta voidaan tukea monimuotoisesti lähikoulujen osa-aikaisesta tuesta aina muutamalle koululle keskitettyyn pienryhmäopetukseen asti. Koteja tiedotetaan tuen saannin mahdollisuuksista ja annettavasta tuesta. Suunnitelmia laadittaessa tehdään yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa tarpeen mukaan tapauskohtaisesti.

Huolen herätessä oppilasta opettava opettaja käynnistää oppilaan tarvitseman tuen suunnittelun sekä laatii tarvittavat arviot/selvitykset. Hän kerää tuekseen asiaan osallisen moniammatillisen työryhmän, jossa käsitellään jo annettujen tukien toimivuutta. Opettaja hoitaa tiedottamisen oppilaalle ja huoltajille tukenaan moniammatillinen työryhmä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta.

Eurajoella jokaisella oppilaalla on oikeus henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa koskien opiskelua ja valintoja peruskoulussa sekä jatko-opintovalintoja. Myös huoltajilla on mahdollisuus keskustella lapsensa koulutusvaihtoehdoista. Oppilashuollon asiat esitellään luvussa 8.

Erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja kunnan johtosäännön mukaisesti. Jos asiaan ei ole saatu huoltajien suostumusta, hallintopäätöksen tekee lautakunta.

Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa.

Opiskelun nivelkohdissa, esikoulusta kouluun, perusopetuksen sisällä sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, pidetään tiedonsiirtopalaverit koulujen välillä sekä keväällä että syksyllä, koskien oppilaiden sen hetkistä kehitystä ja tuen tasoa. Yhteistyö toimijoiden välillä on vuorovaikutteista ja dialogista, jossa kaikkien toimijoiden osallisuutta ja vastuuta korostetaan.


Yleinen tuki

Eurajoen alakouluilla laaja-alaiset erityisopettajat kiertävät ja antavat tukea luokanopettajan kanssa samanaikaisopetuksena, työpariopettajana sekä pienryhmä- että yksilöopetuksena. Lisäksi muutamassa alakoulussa toimii pienryhmiä, joissa opettavat erityisluokanopettajat. Yläkoululla laaja-alainen erityisopettaja tukee oppilaita sekä pienryhmä-, samanaikais- ja työpariopetuksena.

Yleisessä tuessa ongelmiin puututaan heti niiden alkaessa. Tavoitteena on, että riittävän aikaisella yleisellä tuella voidaan ehkäistä seuraavien tuen muotojen tarve. Tällöin tuki on saatava heti tai jo ennakoivasti. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa oppilaiden koulunkäynnin seuraamista ja arviointia. Eurajoella noudatetaan lähikouluperiaatetta, jolloin oppilas on oikeutettu saamaan tarvitsemaansa tukea ensisijaisesti lähikoulussaan. Vaikeuksia ehkäistään opetusta eriyttämällä, opettajien ja muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä ja oppimisympäristöä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Yleisen tuen tukitoimet ovat väliaikaisia.

Se on väliaikaista, kun:

  • kesto on enintään muutaman viikon jakso kerrallaan
  • se käsittää yhden asiakokonaisuuden omaksumisen kerrallaan

Yleisen tuen muotoja voivat olla mm:

  • eriyttäminen
  • erilaiset testit
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (esitellään luvussa 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • eri terapiamuodot
  • läksyparkki
  • pienryhmäopetus
  • luokka-asteen kertaaminen

Yleinen tuki voi sisältää yhden tai useamman tukimuodon käyttöä samanaikaisesti. Luokanopettaja tai aineenopettaja tekee joustavasti kiinteää yhteistyötä muiden oppilasta opettavien opettajien sekä erityisopettajan kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu oppilaan ongelmien alkaessa. Tukea antava opettaja huolehtii tuen kirjaamisesta. Tuen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Luetun ymmärtämisen ja mekaanisen lukutaidon kartoittaminen on yksi yleisen tuen työväline. Tavoitteena on, että varhaisessa vaiheessa voidaan seuloa oppilaat, joilla on lukivaikeus. Tämän vuoksi kaikille perusopetuksen oppilaille suositellaan tehtäväksi standardoidut testit (esim. Allu-testi) ohjeiden mukaisesti vähintään kaksi kertaa: luokka-asteilla 2 ja 6. Tarvittaessa testejä voidaan toistaa useamminkin.

Tehostettu tuki

Jos yleisellä tuella ei katsota saadun riittäviä tuloksia oppilaan ongelmien auttamiseksi, siirrytään tehostetun tuen käyttämiseen. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä laaditaan pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion tekee oppilasta opettava opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa arvion laatimisessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa työryhmässä. Työryhmän keskustelu pitää sisällään ohjeistusta oppimissuunnitelman laadinnan tueksi. Käsittelyn keskeiset asiat sekä tehostetun tuen aloittaminen tai siitä takaisin siirtymisen päivämäärä kirjataan pedagogiseen arvioon. Tuen aloittaminen ja päättäminen tulee kirjata myös oppilasrekisteriin (Primus).

Siirtyminen tehostettuun tukeen edellyttää oppimissuunnitelman laatimista. Se on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimisessa käytetään Wilma-ohjelmassa olevaa sähköistä lomaketta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan OPS:n perusteissa kohdassa 7.3.2 esitetyt asiat. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään pedagogista arviota vastaamalla siinä esitettyihin tuen tarpeisiin. Oppimissuunnitelman tekee oppilaan opettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelma antaa tietoa opintojen edistymisestä sekä luo pohjan arvioinnille. Suunnitelmaa tarkistetaan lukuvuosittain ja jatkosuunnitelmat tuen tasosta tehdään niiden mukaan

Tehostettu tuki on säännöllistä, suunnitelmallista ja käsittää yleensä useita tukimuotoja yhdessä.

Tehostetun tuen keinot Eurajoen kunnassa ovat mm:

  • eriyttäminen
  • monipuolisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimisstrategioiden hyödyntäminen
  • moniammatillisuus ja oppilashuolto (luku 8)
  • sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävät ohjelmat
  • tukiopetus ja ennakoiva tukiopetus
  • samanaikaisopettajuus
  • osa-aikainen erityisopetus (Elto, Ela)
  • oppilaanohjaus
  • perheiden kanssa tehtävä yhteistyö
  • avustajapalveluiden käyttö
  • terapian eri toimintamuodot
  • läksyparkki

Tehostetusta tuesta takaisin siirryttäessä tehdään myös pedagoginen arvio ja se käsitellään moniammatillisen työryhmän kanssa. Käsittelypäivämäärä ja keskeiset asiat kirjataan pedagogiseen arvioon. Päivämäärä viedään oppilasrekisteriin.

Erityinen tuki

Jos tehostetun tuen tukitoimilla ei saavuteta yleisopetuksen tavoitteita, siirrytään erityisen tuen tasolle. Erityistä tukea voidaan antaa myös oppilaalle, jolla on yleisopetuksen oppimistavoitteet. Eurajoella erityisen tuen tasolla olevien oppilaiden opiskelupaikat määritellään yksilöllisesti tuen tarpeen mukaan. Oppilaalla voi olla osa oppiaineista yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilas integroituu mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmien mukaan eri oppiaineissa. Eurajoella pienryhmäopetusta tarjotaan ensisijaisesti erityisen tuen oppilaille.

Erityinen tuki voi olla yleisen ja tehostetun tuen muotojen lisäksi mm.

  • yksilöllistämistä
  • kokoaikaista erityisopetusta yhdessä tai useammassa aineessa (voidaan toteuttaa yleisopetuksen ryhmässä tai erityisopettajan pitämänä)
  • erityisopetuksen pienryhmäopetusta
  • tuntijaon muuttamista
  • erityiskoulun antamaa opetusta

Erityisen tuen aloittamisesta tehdään hallintopäätös. Päätöksen tekeminen edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Päätöksen tekee sivistysjohtaja tai lautakunta, ellei huoltajien suostumusta ole saatu.

Selvitys koostuu kahdesta osasta:

  1. Oppilaan opettajilta kirjallisesti saadut selvitykset oppimisen etenemisestä.
  2. Oppilashuollon ammattihenkilöiden laatima moniammatillinen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden asiantuntijoiden lausuntoja tai kuntoutussuunnitelmia. Näiden edellä mainittujen perusteella oppilaan opettaja laatii yhdessä erityisopettajan kanssa pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan päätöksen tekijälle. Käsittelypäivämäärä kirjataan selvitykseen. Pedagogisen selvityksen ja päätöksen asiat kuvataan OPS:n perusteissa 7.4.1. Päätöksen tarkistamiset tehdään aina tarvittaessa sekä 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä.

Erityisen tuen piirissä opiskeleville oppilaille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, (HOJKS). Sen laativat oppilasta opettavat opettajat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä, sekä tarvittaessa muut asiantuntijatahot. Siihen kirjataan OPS:n perusteissa 7.4.3. kohdan asiat.

Siirtyminen takaisin tehostettuun tukeen edellyttää uuden pedagogisen selvityksen tekemistä sekä mahdollisesti kokeilujaksoa tehostetun tuen piirissä. Päätöksen siirtymisestä takaisin tehostettuun tukeen tekee sivistysjohtaja.

Pidennetty oppivelvollisuus

Esityksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee päivähoidon tai neuvolan henkilöstö, muu asiantuntijataho tai lapsen huoltaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtämisestä tekee sivistysjohtaja kunnan johtosäännön mukaisesti terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiantuntijaselvitysten perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS:n laatii esiopettaja huoltajan kanssa käyttäen tarvittaessa moniammatillista työryhmää apuna.

HOJKS:aan kirjataan seuraavat asiat:

    • lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa
    • opetuksen käytännön järjestäminen
    • yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja työnjako
    • yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
    • eri oppiaineiden mahdollinen yhdistäminen oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaminen osa-alueisiin sekä niiden tarkempi kuvaus
    • tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tarkempi kuvaus toiminta-alueittain


Toiminta-alueittain opiskelu

Tällä hetkellä oppilaat, jotka opiskelevat harjaantumisopetuksessa toiminta-alueittain, opiskelevat yleensä ostopalveluna järjestetyssä erityisopetuksessa toisen kunnan kouluissa. Tällöin noudatetaan ko. kunnan vahvistettua opetussuunnitelmaa.

Tukiopetus

Kouluissa järjestetään tukiopetuksen mahdollisuus kaikille oppilaille tarvittaessa. Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai koulupäivän ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä oppilas, hänen huoltajansa tai opettaja.

Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaista erityisopetusta tarjotaan monimuotoisesti ja yksilöllisesti tarpeen mukaan. Erityisopettajat työskentelevät luokissa toisena opettajana tai erillisessä tilassa pienryhmäopettajina. Lisäksi on mahdollisuus yksilölliseen opetukseen. Tukea tarjotaan oppilaille kaikilla tuen tasoilla.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Päätökset oppilaan tarvitsemista tulkki yms. apuvälinepalveluista tehdään kunnan hallintosäännön mukaan. Oppilaan opettaja arvioi ja suunnittelee muun henkilökunnan sekä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa tarvittavia tukimuotoja sekä tekee esityksen niistä. Apuna hyödynnetään alan ammattilaisten konsultaatioita ja lausuntoja.