Kivikauden taide (n. 40 000-10 000)

Paleoliittinen kausi on kivikauden vanhinta aikaa. Ajanjaksolta ovat peräisin Euroopan taiteen historian vanhimmat säilyneet kuvat ja veistokset.

Tuolloin ihmiset elivät mannerjäätikön reunoilla. Euroopan ilmasto muistutti nykyistä Grönlantia tai Pohjois-Kanadaa. Suuret villieläinlaumat vaelsivat tasangoilla ja niitä muinaiset esi-isämme metsästivät. Ihmiset liikkuivat vuodenaikojen ja ravinnon mukaan asuen tilapäisissä luonnonmateriaaleista kootuissa asumuksissa. Ihminen osasi työstää kiveä, puuta, luuta, nahkaa ja savea.

Ensimmäiset tunnetut ihmisen tekemät taideteokset ovat naista esittäviä pienoisveistoksia. Niitä on löydetty laajalta alueelta Euroopasta. Kuuluisin näistä on Itävallasta löydetty Willendorfin Venus (n. 30 000–25 000 eaa.).

Kivikaudelta ovat peräisin myös kuuluisat luolamaalaukset. Luolien seinämiin on etupäässä kuvattu erilaisia eläimiä. Eräs kuuluisimmista teoksista on Haavoittunut biisoni (15 000–10 000 eaa.), joka sijaitsee Espanjassa Altamiran luolassa. Maalaus on hyvin elävä ja koskettava, kuolemaa tekevä eläin on lyyhistynyt maahan, eikä kykene enää nousemaan. Yhtä vaikuttava maalaus löytyy Ranskasta Lascauxin luolasta. Siinä biisonit, kauriit ja hevoset kirmailevat villinä laumana pitkin luolan seiniä. Erityisen näyttäviä luolamaalauksista tekee niiden suuri koko. Monet ovat metrien mittaisia. Kuvakentillä tai aiheilla ei ole rajaavia kehyksiä, eivätkä kokoerot luo etäisyys- tai tilavaikutelmia.

Ihmiset käyttivät maalaamiseen luonnosta löytyviä materiaaleja, kuten kasveja ja hiiltä. Värit jauhettiin ja niitä säilytettiin ontoissa luissa tai korsissa. Niistä väri puhallettiin kostean luolan seinään. Siveltimet tehtiin eläinten karvoista, höyhenistä ja kepeistä.

Luolamaalausten on tulkittu liittyvän esimerkiksi metsästysonneen tai uskontoon. Eläimiä ehkä maalattiin luolien seinämiin siinä toivossa, että se varmistaisi hyvän saaliin. Varmoja syitä kivikauden taiteelle voimme nykypäivänä kuitenkin vain arvailla.