Muinaisen Egyptin taide (n. 3 000 - 300 eaa.)

Muinaisen Egyptin korkeakulttuuri kehittyi Niilin jokilaaksossa, jonka hedelmällinen maaperä mahdollisti maatalouden ja yhteiskunnan vaurastumisen. Egyptin yhteiskunta oli hierarkkinen, ja faarao oli ylin hallitsija, jota pidettiin jumalten edustajana maan päällä. Egyptiläinen taide erottui kaavamaisuudellaan ja pysyi lähes muuttumattomana vuosituhansien ajan: ihmiset kuvattiin tarkoin säännöin siten, että kasvot ja jalat esitettiin sivulta, mutta ylävartalo ja silmät edestäpäin. Arvovaltaiset henkilöt kuvattiin suurempina, mikä korosti heidän asemaansa.

Egyptin taide ja arkkitehtuuri ilmensivät vahvasti uskoa kuolemanjälkeiseen elämään ja palvelivat vainajan yhteyden säilyttämistä tuonpuoleiseen, mikä korosti hallitsijoiden jumalallista asemaa ja ikuista olemassaoloa.

Temppeleiden ja hautojen seinät koristeltiin yksityiskohtaisilla reliefeillä ja kirkkailla väreillä maalatuilla kuvilla. Tunnettu veistos on Nefertitin muotokuva (n. 1345 eaa.), joka ilmentää Egyptin taiteen tarkkaa tyylittelyä ja jumalallista ihannointia. Taiteeseen sisältyi usein hieroglyfejä, jotka kertoivat henkilöiden saavutuksista tai sisälsivät rukouksia tuonpuoleista varten.

Egyptin arkkitehtuurille oli ominaista massiivisuus ja symmetria. Rakennukset symboloivat faaraoiden ja jumalten ikuista valtaa. Pyramidit, kuten Gizan Kheopsin pyramidi (139 m), toimivat faaraoiden hautoina ja varmistivat kuolemanjälkeisen elämän. Myöhemmin faaraot haudattiin kalliohautoihin Kuninkaiden laaksoon. Tunnetuin haudoista on Tutankhamonin hauta, joka löydettiin lähes koskemattomana vuonna 1922. Se sisälsi lukuisia arvokkaita esineitä, kuten Tutankhamonin kuolinnaamion.