Vihkoteksti 13032025 .  

Lue teksti. Mieti, pitäisikö tähän lisätä jotakin esim. mutaatiosta, josta puhuttiin tunnilla, tai jotakin muuta tärkeää. Kirjoita vihkoosi. Peda.netistä löydät materiaalia. 

 

Mitä on perinnöllisyys? 

Me kaikki olemme osa sukupolvien ja perinnöllisyyden ketjua.  

Meissä vaikuttavat geenit eli perintötekijät ovat peräisin vanhemmiltamme, jotka ovat perineet geeninsä edelleen heidän vanhemmiltaan. 

Geenien lisäksi olemukseemme vaikuttavat elinympäristömme, sosiaaliset suhteemme ja kokemuksemme.   

Perintöaineksen sisältämä geneettinen tieto sisältyy DNA:ksi nimettyyn molekyyliin ja sen rakenteeseen. 

 
DNA on pitkä, hyvin tiiviiksi kiertynyt molekyylirihma. Jos yhden solun sisältämät DNA-rihmat avattaisiin, voitaisiin DNA:n pituudeksi mitata jopa lähes kaksi metriä. 
 

DNA on solussa jakaantunut kromosomeihin, joissa on DNA:n lisäksi proteiinimolekyylejä.  

Kromosomit sijaitsevat solujen tumassa, josta ne ohjaavat solujen toimintaa. 

Ihmisellä on kussakin solussa – sukusoluja eli muna- ja siittiösoluja lukuun ottamatta – 46 kromosomia.  

Ne poikkeavat toisistaan hieman kooltaan ja muodoltaan. 

 
Ihmisen tumassa onkin 23 kromosomiparia, joissa kromosomit ovat keskenään samankokoisia ja -muotoisia. 

 
Kromosomiparin kromosomeja nimitetään vastinkromosomeiksi ja niistä toinen periytyy isältä ja toinen äidiltä. 

 
 
 
 

Geenit sisältävät geneettistä tietoa 

Yleiskielessä puhutaan, että vanhempien ominaisuudet periytyvät lapsille. 

 Itse ominaisuudet eivät periydy, vaan ominaisuuksia aikaansaavat geenit periytyvät.  T 

yietty pätkä DNA-rihmaa muodostaa geenin. Jokaisessa kromosomissa on tuhansia geenejä. Yhteensä ihmisellä arvioidaan olevan yli 20 000 geeniä.  

Koska kromosomit, joissa geenit sijaitsevat, ovat parittaisia siten, että niistä toinen periytyy isältä ja toinen äidiltä, myös geenien voidaan ajatella periytyvän vanhemmilta pareittain.  

Kustakin geenistä on kaksi muotoa, joista toinen sijaitsee isältä perityssä kromosomissa ja toinen äidiltä perityssä vastinkromosomissa. 

 Nämä geenimuodot voivat olla keskenään samanlaisia tai erilaisia. Geenien eri muotoja nimitetään alleeleiksi ja toistensa pareja vastinalleeleiksi.  

Jos yksilö perii vanhemmiltaan täysin samanlaiset tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavat alleelit, sanotaan yksilön olevan samaperintäinen eli homotsygoottinen sen ominaisuuden suhteen.  

Jos taas vanhemmilta periytyvät geenimuodot eli alleelit ovat keskenään erilaiset, on yksilö eriperintäinen eli heterotsygoottinen tämän ominaisuuden suhteen.  

Kunkin geenin paikkaa kromosomissa kutsutaan lokukseksi. 

Alleelien vaikutus ominaisuuden periytymiseen voi olla joko vallitseva eli dominoiva tai peittyvä eli resessiivinen.   

 
Dominoivaa alleelia merkitään isolla kirjaimella ja resessiivistä pienellä.  

Näin esimerkiksi dominoivaa, kiharahiuksisuutta aikaan saavaa geeniä voitaisiin nimittää kirjaimella A. Tällöin kiharahiuksinen yksilö voi perimältään olla joko AA tai Aa. Suorahiuksinen yksilö puolestaan on perityiltä alleeleiltaan aa. 

 

 

Ominaisuuden ilmeneminen 

DOMINOIVA eli vallitseva	RESESSIIVINEN eli peittyvä
korvalehden nipukka	nipukaton korvalehti
suurisilmäisyys	pienisilmäisyys
pisamaisuus	pisamattomuus
oikeakätisyys	vasenkätisyys
paksuhuulisuus	ohuthuulisuus
kieli torvelle	torvelle saamattomuus
tummasilmäsyys	vaaleasilmäsyys
kostea korvavaikku	kuiva korvavaikku