Kun lapsi syntyy, hänelle annetaan nimi ja hän saa henkilötunnuksen. Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta esim. Ella Jokivirta 150503A2706 (päivä, kuukausi,vuosi), vuosisadasta (1900-luvulla syntyneillä-, 2000-luvulla syntyneillä A), yksilönumerosta (erottaa samana päivänä syntyneet toisistaan, miehillä pariton ja naisilla parillinen numero), tarkistusmerkistä (numero tai kirjain,jonka avulla voidaan varmistaa, että tunnus on oikea).
 
Lapsesta tulee sen kunnan asukas, jossa hänen äitinsä asuu. Kasvaessaan hän tulee monella tavalla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lapsen kasvua seurataan neuvolassa, päivähoidossa ja koulussa. Aikuistuessaan hän on osa yhteiskuntaa opiskelijana, työntekijänä jne. Jokainen suomalainen kuuluu yhteiskuntaa monien roolien kautta esim. lapsi, oppilas, koulukaveri, harrastuskaveri, ammatinharjoittaja. Erilaisissa rooleissa toimimme sen vaatimien odotusten mukaisesti.

Ihmisten toimintaa säätelevät erilaiset viralliset säännöt. Sääntöjen tarkoitus on helpottaa kaikkien elämää. Ne kertovat mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Kirjoitettujen sääntöjen lisäksi on olemassa ns. kirjoittamattomia sääntöjä, joita noudatamme välttyäksemme muiden paheksunnalta. Näitä sääntöjä kutsutaa normeiksi. Jotkut niistä ovat niin vanhoja, että niiden alkuperäinen tarkoitus on vuosisatojen kuluessa unohtunut. Käyttäytymistä koskevien tapojen tarkoitus on myös helpottaa ihmisten välistä kanssakäymistä.

Yli 94 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on Suomen kansalaisia. Valtaosa on saanut kansalaisuutensa sillä perusteella, että heidän vanhemmistaa ainakin toinen on Suomen kansalainen. Kansalaisuuden voi saada myös ulkomaalainen, joka on asunut tarpeeksi kauan Suomessa ja on anonut kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus tuo mukanaan lukuisia perusoikeuksia. Ne perustuvat Suomen omien lakien lisäksi kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Tällaisia perusoikeuksia ovbat esimerkiksi mielipiteenvapaus ja uskonnonvapaus. Lisäksi suomalaisilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja perustoimeentuloon. Oikeuksien mukana tulee myös velvollisuuksia. Kansalaisten on esimerkiksi maksettav veroja, sillä kuntien ja valtion palvelut rahoitetaan verovaroilla. Perusoikeudet eivät anna kuitenkaan lupaa loukata muita. Vapaudet eivät saa loukata muiden ihmisten oikeuksia.

Suomen kansalaisten tärkeimmät perusoikeudet ovat:
- tasvertaisuus lain edessä
- henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus
-ihmisarvon huomioiva kohtelu
- turva kaikenlaista syrjintää vastaan
- riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä välttämätön toimeentulo
- maksuton perusopetus
äänioikeus täysi-ikäisenä
-uskonnon- ja omantunnon vapaus
-sananvapaus
- yhdistymis- ja kokoontumisvapaus
liikkumis- ja muuttovapaus
- turvattu yksityiselämä, kunnia ja kotirauha
-oikeus omaisuuteen
-loukkaamaton puheluiden ja muiden viestien salaisuus
oikeus asioida viranomaisten kanssa suomeksi ja ruotsiksi
oikeus vaalia omaa kieltä ja kulttuuria

Suomen kansalaiset ovat myös Euroopan Unionin eli EU:n kansalaisia. Tämän merkkinä Suomen passin kannessa lukee Euroopan Unioni ja suomalaisilla on Suomen kansalaisoikeuksien lisäksi myös EU:n kansalaisoikeudet. Niiden nojalla kaikki EU:n jäsenmaiden kansalaiset voivat työskennellä ja sasua missä tahansa EU-maassa. (Memo yhteiskuntaoppi, 2021)

TEHTÄVÄT (vastaa työvihkoon)
1. Mitä varten jokaisella suomalaisella on henkilötunnus?
2. Miten Suomen kansalaisuuden voi saada?
3. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisilla on? 
4. Miksi yhteiskunnassa tarvitaan lakeja ja sääntöjä?
5. Mitkä asiat lakien lisäksi vaikuttavat ihmisten väliseen kanssakäymiseen?
6. Millaisia rooleja sinulla on? Listaa kaikki keksimäsi roolit. Mitä vaatimuksia roolit sinulle ja käytösellesi asettavat?