Jokainen perhe on omanlaisensa. Noin kolme neljästä suomalaisesta elää perheensä kanssa. Perhe koostuu ihmisistä, joilla on jonkinlainen sukulaisuuteen tai tunteisiin liittyvä side toisiinsa. Vaikka monet perheet asuvat saman katon alla, yhdessä asuminen ei ole ainoa perheen tunnusmerkki. On mahdollista, että perheenjäsenet asuvat eri paikoissa. Toinen vanhemmista voi esimerkiksi työnsä vuoksi asua eri paikkakunnalla kuin muu perhe. Toisaalta aina kaikki samassa asunnossa asuvat eivät muodosta yhtä perhettä. Esimerkiksi opiskelijat asuvat joskus soluasunnossa tai kommuunissa, joiden asukkailla ei välttämättä ole sen kummempaa suhdetta toisiinsa.

Suomi on moniarvoinen yhteiskunta, jossa on monia erilaisia perhemalleja. Ydinperheeksi nimitetään isän, äidin ja heidän yhteisten lastensa muodostamaa perhettä. Perheitä ovat myös samaa sukupuolta olevat pariskunnat lapsineen, yksinhuoltajaperheet ja perheet, joissa lapset asuvat vuorotellen eronneiden vanhempiensa luona kahdessa eri kodissa. Uusperheissä vanhemmilla voi olla sekä yhdessä saatuja lapsia että edellisistä suhteista saatuja lapsia. Suurperheeksi lasketaan perhe, johon kuuluu vähintään neljä alaikäistä lasta.

Yksinasuvien määrä on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Yksin eläminen yleistyy, koska ihmiset eivät enää ole taloudellisesti toisistaan riippuvaisia. Yksinasumista ovat lisänneet myös avioerot ja yksin kotona asuvat vanhukset, joiden puoliso on kuollut.

Avioliiton voivat Suomessa solmia ketkä tahansa kaksi täysi-ikäistä henkilöä. Avioliittoon aikovan parin on ennen vihkimistä hankittava todistus siitä, ettei avioliitolla ole laillisia esteitä, joita ovat esimerkiksi alaikäisyys, voimassa oleva toinen avioliitto tai puolisoiden liian läheinen sukulaisuus. Avioliitto voidaan solmia kirkossa tai maistraatissa. Siviilivihkimisellä ja kirkollisella vihkimisellä ei ole oikeudellisessa mielessä mitään eroa.

Avioliitto antaa puolisoille erilaisia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Puolisoilla on esimerkiksi keskinäinen elatusvelvollisuus. Se tarkoittaa sitä, että jos toinen menettää työpaikkansa tai sairastuu vakavasti, on toisella velvollisuus huolehtia hänestä. Molemmat säilyttävät avioliiton aikana kuitenkin oman omaisuutensa.

Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta yksin tai yhdessä. Ero myönnetään puolen vuoden pakollisen harkinta-ajan jälkeen tai kahden vuoden erillään asumisen perusteella. Kun avioero astuu voimaan, kummallakin on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden avioehdon solmimiseen, joka kumoaa osittain tai kokonaan oikeuden toisen omaisuuteen. Yleensä avioehtosopimus tehdään silloin, kun toinen puolisoista on olennaisesti toista varakkaampi.

Kaksi aikuista voi asua myös avoliitossa. Se tarkoittaa sitä, että pariskunta asuu saman katon alla ja muodostaa perheen, mutta puolisot eivät ole solmineet avioliittoa. Lain silmissä avopuolisot eivät ole toistensa omaisia. Kun avopari saa lapsen, miehestä tulee virallisesti lapsen isä vasta sitten, kun hän on erikseen tunnustanut viranomaisille lapsen olevan hänen. Avoparin erotessa molemmat pitävät oman henkilökohtaisen omaisuutensa.

Lapset ja nuoret ovat valtion erityisessä suojeluksessa. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n kansainvälistä lasten oikeuksien sopimusta. Valtion tulee varmistaa, ettei lapsia ja nuoria syrjitä heidän vanhempiensa mielipiteiden tai alkuperän vuoksi.

Lapsilla on oikeus huoltajaan. Ensisijaisesti huoltajina toimivat heidän vanhempansa, jos lapsen on hyvä ja turvallinen olla heidän kanssaan. Vanhemmat vastaavat lapsensa perustarpeista ja kasvatuksesta. Äärimmäisissä tilanteissa valtio turvaa lasten kehityksen ottamalla heidät huostaan ja sijoittamalla heidät sijaisperheisiin tai lastenkotiin. Näissäkin tilanteissa lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi heitä itseään koskevissa asioissa. Vanhempien erotessa 12-vuotta täyttäneeltä lapselta kysytään kumman vanhemman luona hän haluaisi asua.

Koulun tulee tarjota oppilaille mahdollisuus vaikuttaa opetuksen ja muun toiminnan suunnitteluun. Monessa kunnassa on perustettu nuorisovaltuustoja, joissa nuoret saavat sanoa mielipiteensä heille suunnatuista palveluista.
(Memo yhteiskuntaoppi 2021)

TEHTÄVÄT:
1. Selitä seuraavat käsitteet
-ydinperhe
-uusperhe
-yksinhuoltajaperhe

2. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia avioituminen tuo aviopuolisoille?

3. Mitä erotilanteessa tapahtuu omaisuudelle, jos pariskunta on avioliitossa tai ei ole avioliitossa?

4. Tutustu Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilla (www.mll.fi) oleviin Nuortennetin ja Vanhempainnetin keskusteluihin. Valitse jokin mielenkiintoinen keskustelu ja laadi siihen kommentti.