Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on väestöltään melko yhtenäinen. Maan vähemmistöryhmistä suurin on ruotsinkieliset. Noin joka kahdeksas suomalainen puhuu äidinkielenään ruotsia ja rannikkoseuduilla on kuntia, joissa suurin osa ihmisistä on ruotsinkielisiä. Ruotsin kielen asema on turvattu Suomessa lailla. Maa on virallisesti kaksikielinen, mikä tarkoittaa sitä, että on oikeus saada virastoissa palvelua omalla äidinkielellään.

Saamelaiset asuivat nykyisen Suomen alueella ennen suomalaisia. He ovat alkuperäiskansa, josta on tullut omalla alueellaan vähemmistö. Nykyään saamelaiset ovat vähemmistö sekä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa että Venäjällä. Suomen saamelaisalueisiin lasketaan Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat. Näissä kunnissa saame on virallinen kieli, ja myös peruskoulun voi suorittaa saameksi. Vaikka turismi on saamelaisalueilla tärkeä elinkeino, monet ovat pitäneet kiinni perinteisistä elinkeinoistaan, kuten metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhoidosta.

Romanit ovat yksi Suomen vanhimmista etnisistä vähemmistöistä. He ovat omaksuneet Suomessa valtaväestön kielen ja uskonnon. Toisaalta he ovat säilyttäneet osan omasta kulttuuristaan, mikä voi ilmetä esimerkiksi valtaväestöstä eroavina tapoina, pukeutumisena ja ammatinvalinnassa. Erilaisuus on aiheuttanut ajoittain valtaväestössä ärtymystä. Tämä on näkynyt romanien syrjimisenä, vaikka etnisyyteen perustuva syrjintä on laissa kielletty. 

Romanien yhteiskunnallista asemaa on heikentänyt muun muassa valtaväestöä alhaisempi koulutustaso. Romanit eivät ole perinteisesti arvostaneet koulutusta. He ovat pelänneet, että koulut opettavat romanilapsia valtaväestön tavoille. 2000-luvulla kuitenkin yhä useampi romani on opiskellut itselleen toisen asteen tutkinnon.

Suomessa on myös uskonnollisia vähemmistöjä. Niistä merkittävin on ortodoksit. Heitä on ollut Suomessa siitä lähtien, kun kristinusko saapui maahan 1000-luvulla. Maahanmuuton myötä Suomeen syntyivät 1800-luvulla juutalaiset ja katoliset vähemmistöt. Suomen ensimmäisiä muslimeja olivat tataarit, jotka tulivat 1800-luvulla Venäjältä rakentamaan Helsingin ja Hämeenlinnan välistä rautatietä.

Nykyään ihmiset muuttavat yhä useammin maasta toiseen. Joka vuosi yli 10 000 suomalaista muuttaa ulkomaille, ja samalla Suomeen tulee ihmisiä ulkomailta. Vuonna 2023 Suomen väestöstä 9,1% oli ulkomaalaistaustaista. Maahanmuuttajilla on monia syitä tulla Suomeen. Toiset muuttavat puolison perässä, kun taas toisia houkuttelevat paremmat työmahdollisuudet tai haave paremmasta elämästä. Suomen hyvä ja ilmainen koulutusjärjestelmä ovat myös houkutelleet tulijoita. Helpointa Suomeen muuttaminen on toisen EU-maan sekä Islannin ja Norjan asukkaille, sillä he eivät tarvitse siihen erillistä lupaa.

Osa maahanmuuttajista on pakolaisia, jotka saapuvat Suomeen ja hakevat turvapaikkaa. Kansainvälisten sopimusten nojalla turvapaikan hakijan hakemus on tutkittava. Hänelle on myönnettävä turvapaikka, jos hän on lähtömaassa kokenut henkilökohtaista vainoa rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi. Sotaa tai luonnonkatastrofia paennut voi saada tilapäisen oleskeluluvan siihen asti, kunnes lähtömaan tilanne paranee. Enemmistö turvapaikanhakijoista käännytetään hakemuksen tutkimisen jälkeen takaisin lähtömaahansa. Osa turvapaikan eli pakolaisaseman saaneista henkilöistä tulee maahan kiintiöpakolaisina. Suomi on muiden maiden tavoin sitoutunut antamaan turvapaikan maailman pakolaisleirien asukkaille.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomeen on muuttanut selvästi enemmän ihmisiä kuin suomalaisia on muuttanut ulkomaille. Maahanmuuton seurauksena Suomen väkiluku on kasvanut. Maahanmuutto on lisännyt merkittävästi kielten, kulttuurien ja uskontojen kirjoa Suomessa. Monikulttuurisuus vaatii kaikilta erilaisten kulttuurien ja tapojen ymmärtämistä sekä kunnioittamista. Toisenlaisista kulttuureista lähtöisin olevien maahanmuuttajien odotetaan sopeutuvan esimerkiksi Suomessa vallitsevaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vastaavasti suomalaisten tulee kunnioittaa maahanmuuttajien tapoja, jos ne eivät riko Suomen lakeja.

Maahanmuuton lisääntymiseen kielteisesti suhtautuvat saattavat ajatella, että maahanmuuttajat vievät heidän työpaikkansa, maahanmuuttajat aiheuttavat taloudellisia menoja yhteiskunnalle tai että viranomaiset suosivat maahanmuuttajia suomalaisten kustannuksella. Suuremmissa kaupungeissa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen on arkipäivää, mutta monet maahanmuuttajat joutuvat edelleen syrjityiksi.

Yksi Suomen suurimmista taloudellisista ongelmista liittyy väestön ikääntymiseen ja alhaiseen syntyvyyteen. Tämä tarkoittaa, että työikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä kasvaa. Yhteiskunta tarvitsee työikäisiä työntekijöitä eli veronmaksajia yhteiskunnan menojen kattamiseksi.
(Memo yhteiskuntaoppi 2021)

TEHTÄVÄT:
1. Mitkä asiat erottavat seuraavat vähemmistöt suomalaisten enemmistöstä
a) suomenruotsalaiset
b) romanit
c) saamelaiset?

2. Mistä eri syistä Suomeen muutetaan ulkomailta?

3. Millaisia eri ihmisryhmiä kuuluu maahanmuuttaja -käsitteen alle?

4. Mieti millaisia haasteita liittyy toiseen maahan muuttamiseen?

5. Tutustu Ihmisoikeudet-sivustoon (www.ihmisoikeudet .net). Valitse jokin vähemmistö ja tarkastele millaisia ongelmia sen jäsenet kokevat ja miten ongelmia on yritetty ratkaista.