Teksti:
Aranjuez,
unelmien ja rakkauden paikka,
missä kristallisten suihkulähteiden solina
puutarhassa tuntuu kuiskailevan
hiljaa ruusuille.
Aranjuez,
tänään värittömät kuivat lehdet,
joita tuuli pyörittää,
ovat muistoja romanssista, jonka kerran
aloimme yhdessä, sinä ja minä,
ja jonka unohdimme vailla syytä.
Ehkä tuo rakkaus on kätkettynä
auringonlaskuun,
tuulenvireeseen tai kukkaan,
odottaen paluutasi.
Aranjuez,
tänään värittömät kuivat lehdet,
joita tuuli pyörittää,
ovat muistoja romanssista, jonka kerran
aloimme yhdessä, sinä ja minä,
ja jonka unohdimme vailla syytä.
Ne ovat muistoja romanssista, jonka kerran
aloimme, sinä ja minä,
ja jonka unohdimme vailla syytä.
Aranjuezissa, rakkautesi kanssa.

Texto:
Aranjuez,
Un lugar de ensueños y de amor
Donde un rumor de fuentes de cristal
En el jardín parece hablar
En voz baja a las rosas.
Aranjuez,
Hoy las hojas secas sin color
Que barre el viento
Son recuerdos del romance que una vez
Juntos empezamos tú y yo
Y sin razón olvidamos.
Quizá ese amor escondido esté
En un atardecer
En la brisa o en la flor
Esperando tu regreso.
Aranjuez,
Hoy las hojas secas sin color
Que barre el viento
Son recuerdos del romance que una vez
Juntos empezamos tú y yo
Y sin razón olvidamos.
Son recuerdos del romance que una vez
Empezamos tú y yo
Y sin razón olvidamos.
En Aranjuez con tu amor.

Tässä on tietoja yhdestä maailman kauneimmista sävellyksistä, joka tunnetaan erityisesti José Carrerasin kaltaisten suurten tenorien tulkinnoista.

Laulun historia | Historia de la canción
Laulu ei ole alun perin laulu, vaan se perustuu yhteen maailman kuuluisimmista klassisista kitarateoksista.

Suomeksi
Alkuperä: Sävellys on peräisin espanjalaisen säveltäjän Joaquín Rodrigon teoksesta Concierto de Aranjuez (1939), tarkemmin sanottuna sen hitaasta ja surumielisestä Adagio-osasta.

Inspiraatio: Rodrigo kirjoitti teoksen Espanjan sisällissodan jälkeen. Vaikka Aranjuezin kuninkaalliset puutarhat inspiroivat teoksen tunnelmaa, taustalla on myös syvempi henkilökohtainen suru: säveltäjän ja hänen vaimonsa Victorian ensimmäisen lapsen menetys (keskenmeno).

Lauluversio: Populaarimusiikin puolelle teos siirtyi, kun siihen kirjoitettiin sanat. Yksi tunnetuimmista tulkitsijoista on José Carreras, joka toi siihen oopperamaista intohimoa ja syvyyttä.

En español
Origen: La canción tiene su origen en el segundo movimiento (Adagio) del Concierto de Aranjuez, compuesto por Joaquín Rodrigo en 1939. Es la obra para guitarra y orquesta más famosa del mundo.

Inspiración: Se dice que el movimiento Adagio refleja tanto la nostalgia por los jardines del Palacio Real de Aranjuez como el profundo dolor de Rodrigo y su esposa Victoria Kamhi tras la pérdida de su primer hijo.

La letra: La adaptación vocal más famosa lleva la letra de Alfredo García Segura. Ha sido interpretada por grandes voces como José Carreras, Plácido Domingo y Montserrat Caballé, convirtiéndose en un himno de la cultura española y del romanticismo universal.

José Carrerasin tulkinta
Carreras tunnetaan kyvystään välittää voimakasta tunnetta ja haavoittuvuutta. Hänen versionsa korostaa kappaleen melankolista luonnetta, ja se on ollut vakiopituinen osa hänen ohjelmistoaan erityisesti "Kolme tenoria" -konserttien myötä. Teoksen tekninen vaativuus ja sen vaatima hengitystekniikka tekevät siitä yhden tenorien arvostetuimmista näytöskappaleista.