Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut
suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja
periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien
ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä
opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman
perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa
opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja
kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja
toimintatavoista:

● laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin
koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua
- Askolassa on yhteinen perusopetuksen opetussuunnitelma, koulukohtaiset
täsmennykset kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmiin.

● millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään
(suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä
annettavaa opetusta varten)
- Opetussuunnitelma ja opetus ovat suomenkielisiä.

● mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa
opetussuunnitelma julkaistaan
- Paikallinen Askolan perusopetuksen opetussuunnitelma noudattaa
kokonaisuudessa opetussuunnitelman perusteiden rakennetta ja asioiden
käsittelyjärjestystä.
- Opetussuunnitelma julkaistaan kunnan kotisivuilla sähköisessä muodossa.

● miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman
laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa
olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet
- Opetussuunnitelman laatimisesta ja sen päivittämisestä on vastannut
erikseen nimetty OPS – työryhmä. Opettajista koostuvat aineryhmät ovat
ensisijaisesti vastanneet oppiainekohtaisista osioista. Oppilaat ja huoltajat
ovat voineet osallistua kyselyjen kautta ja vanhempainilloissa.
- Opetussuunnitelmaa ja sen kehittämistä käsitellään vanhempainyhdistysten
kokouksissa, ja ne antavat tarvittaessa opetussuunnitelmaa koskevat
lausunnot. Rehtori vastaa koulunsa vanhempainyhdistyksen kanssa
tehtävästä yhteistyöstä.

● miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun
varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien
oppilaitosten kanssa järjestetään
- Yhteistyö on järjestetty pääasiassa Osaamisen ja elämänlaadun
palvelualuejohtoryhmän kokouksissa sekä esiopetuksen ja alkuopetuksen
henkilöstön tapaamisilla ja keskusteluilla.

● mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja
miten yhteistyö järjestetään
- Opetussuunnitelmaa on tehty yhteistyössä varhaiskasvatuksen,
esiopetuksen, kirjaston, hyvinvointialueen opiskeluhuollon henkilöstön,
Osaava – verkoston, koulujen vanhempainyhdistysten ja kunnan
luottamushenkilöiden kanssa. Yhteistyö on toteutunut tapaamisilla.

● miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto
ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan
opetussuunnitelman valmistelussa huomioon
- Peruskoulujen yhteistyötä toteutetaan säännöllisillä rehtorikokouksilla,
yhteisillä koulutus ja työskentelyseminaareilla sekä alueellisen yhteistyön
kautta.
- Rehtorit osallistuvat lisäksi säännöllisesti toteutettaviin palvelualueen
johtoryhmän kokouksiin.

● sisältyykö naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukainen
koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se
erillisenä suunnitelmana
- lain mukaan suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja
oppilaiden kanssa; vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan myös
laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla

● sisältyykö yhdenvertaisuuslain mukainen koulukohtainen
yhdenvertaisuussuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä
suunnitelmana
- lain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista
toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden
toteutumisen edistämiseksi; oppilaitoksella tulee olla suunnitelma
toimenpiteistä ja sekä huoltajille että oppilaille on varattava mahdollisuus tulla
kuulluksi edistämistoimenpiteistä.
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on laadittu siten, että alakouluilla
on yhteinen omansa ja yläkoululla omansa. Suunnitelmat ovat erillisiä
suunnitelmia ja opetussuunnitelman liitteinä.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman
laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

● miten huolehditaan opiskeluhuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien
osuuksien laatimisesta yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen
tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa
- Askolan perusopetuksessa opiskeluhuoltoon, oppilaiden tukemiseen ja kodin
ja koulun yhteistyöhön liittyviä asiakokonaisuuksia käsitellään kunnan /
alueen opiskeluhuollon ohjausryhmässä.
- Paikalliseen opetussuunnitelmaan nostetut opiskeluhuollon tavoitteet ja
periaatteet on johdettu kuntastrategiasta, lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman tavoitteista sekä perusopetuksen strategisista
lähtökohdista. Yhteisiä tavoitteita ja periaatteita tarkastetaan paitsi
opetussuunnitelman päivitysten yhteydessä, myös kuntastrategian ja
hyvinvointisuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Tavoitteiden ja
periaatteiden tarkastamisesta on vastuussa opiskeluhuollon ohjausryhmä.

● miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa
arvioidaan ja kehitetään
- Askolan kunnan peruskoulut osallistuvat tarvittaviin kunnan sisäisiin ja ulkoisiin
sekä lakisääteisiin että muihin arviointia ja kehittämistä tukeviin kyselyihin (mm.
Kouluterveyskysely, TEAviisari, KiVa-kysely, Opetushallituksen sekä Opetus ja
kulttuuriministeriön kyselyt).
- Kehittämistyötä ohjaavat lisäksi koulujen sisäiset itsearvioinnit sekä
tarvittaessa koulujenväliset ja muut toimintaympäristön kehittämistä ohjaavat
auditoinnit.
- Kaikkia kouluja koskeva huoltaja ja/tai oppilaskysely koulutuksen
kehittämiseksi ja oppimisen edellytysten parantamiseksi toteutetaan
parittomina vuosina. Tarvittaessa koulut voivat lisäksi toteuttaa muita koulu ja
aluekohtaisia kyselyjä sekä seuranta, arviointi ja kehittämistoimenpiteitä.
- Kaikkia kouluja koskevien ja koulukohtaisten arviointien tuloksia hyödynnetään
kehittämistyön pohjana ja huomioidaan osana Osaaminen ja elämänlaatu -
lautakunnan tulevan vuoden talousarvion valmistelua. Tämän lisäksi
lukuvuoden aikana, toimintaympäristöä ja sen mukaisia muutostarpeita
tarkastellaan tarvittaessa Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunnassa
osavuosikatsausten yhteydessä.
- Opetussuunnitelmaa ja sen laatua arvioidaan erillisen suunnitelman mukaisesti
ja lukuvuosittain lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
Opetussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa parannuksia saatu arviointitieto ja
kehittämistyön tulokset huomioiden.
- Opetussuunnitelmaa päivitetään opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.
Päivityksien yhteydessä samalla arvioidaan päivitettävissä osuuksissa sekä
opetussuunnitelman kirjauksia että niiden pohjalta toteutettua toimintaa.

● mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat
opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän
kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma,
tietostrategia).
- Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat
- varhaiskasvatuksen suunnitelma
- esiopetuksen opetussuunnitelma
- aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
- tasa-arvosuunnitelma
- yhdenvertaisuussuunnitelma
- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
(kunnan oma ja hyvinvointialueen suunnitelma)
- kirjaston ja koulujen yhteistyösuunnitelma (operatiivinen suunnitelma;
arviointi ja kehittäminen jatkuvaa)
- edellä mainittujen lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmaa täydentävät
suunnitelmat ja toimintaohjeet, sekä opetussuunnitelman eri lukujen
pohjalta kirjatut toimintamallit ja -ohjeet.
- turvallisuuskansio (operatiivisia ohjeistuksia; arviointi ja kehittäminen
jatkuvaa)
- perusopetusasetuksen 9§:n mukaiset koulukohtaiset
lukuvuosisuunnitelmat (Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunta
hyväksyy lukuvuosittain)

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen
liittyvät ratkaisut:

● miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää
yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja
perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)
- Oppilaan yhtenäisen koulupolun toteuttamiseksi on välttämätöntä, että
alakoulut ovat aktiivisesti yhteydessä alueen esiopetusyksiköihin ja yläkouluun
sekä yläkoulu puolestaan alueen alakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Yhteisen keskustelun avulla varmistetaan, että yhteisöjen käytännöt ja
periaatteet ovat oppilaan näkökulmasta riittävän yhteneväiset.
- Askolassa perusopetuksen yhtenäisyyttä kehitetään vuorovaikutteisesti ja
osallistavasti. Ammatillisen toiminnan perustana on yhteisesti sovittu
arvopohja. Käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle
yhteisesti asetettuja tavoitteita.
- Opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat perusopetuksen
yhtenäisyyttä sekä toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista
osana lukuvuoden arviointia.
- Siirtymävaiheiden monialainen yhteistyö ja käytännön toimenpiteet on kuvattu
perusopetuksen ja esiopetuksen paikallisten opetussuunnitelmien osuuksissa.

● järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös osiot
"opetuksen järjestämistapoja" ja osioon "oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön
järjestäminen" liittyvät paikallisesti päätettävät asiat)
- Juornaankylän ja Särkijärven kouluissa opetus järjestetään kokonaan
yhdysluokkaopetuksena. Monninkylän ja Askolan koulun, alakoulun opetus
voidaan järjestää osin yhdysluokkaopetuksena.

● järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin
sitomattomasti etenevänä (katso myös osiot "opetuksen järjestämistapoja" ja osioon
"oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen" liittyvät paikallisesti
päätettävät asiat)
- Opetus järjestetään kaikissa kouluissa vuosiluokittain etenevänä. Luvussa
Opetuksen järjestämistapoja on kuvattu, miten ja millaisissa tilanteissa opetus
voidaan järjestää tavoitekokonaisuuksittain etenevänä opiskeluna.

● järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä
ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet
- Opetus järjestetään pääsääntöisesti ainejakoisena. Opetus voidaan järjestää
myös osittain tai kokonaan eheytettynä. Eheyttämisen tapoja kuvataan
opetussuunnitelman kohdassa 4.4. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset
oppimiskokonaisuudet. Koulukohtaisesti eheyttäminen kuvataan
lukuvuosisuunnitelmassa.

● miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja
taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken
valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)
- Paikallinen tuntijako selityksineen kuvataan Osaaminen ja elämänlaatu -
lautakunnan päättämän tuntijaon yhteydessä.

● mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus
aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä osio
valinnaisuus perusopetuksessa)
- Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunta päättää erikseen kieliohjelman, jossa
määritellään vapaaehtoiset A2- ja B2- kielet. A2 kieliä ei Askolassa ole.

● mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus
sijoittuu (katso myös osio valinnaisuus perusopetuksessa)
- Valinnaiset aineet ja niiden valitseminen on kuvattu opetussuunnitelman
liitteessä Valinnaisuus OPSssa ja perusopetuksessa yläkoulun osalta.

● mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus
näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös osio
valinnaisuus perusopetuksessa)
- Paikallinen tuntijako selityksineen kuvataan Osaaminen ja elämänlaatu -
lautakunnan päättämän tuntijaon yhteydessä.
- Valinnaisia aineita koskeva koulukohtainen kohdentaminen kirjataan
lukuvuosisuunnitelmaan.

● miten oppilaanohjaus järjestetään
- ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet,
toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa
verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu
henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin
opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso
myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen
tehtäväkuvaus).
- Oppilaanohjauksen suunnitelma on lukuvuosisuunnitelman liitteenä