Kirjoita aukkoon sopiva sana tai ilmaisu. Kirjoita huolellisesti, jotta vastaukset pisteytyvät oikein!
Tehtävät noudattavat koealueen järjestystä, joten tee oppikirjan kanssa alkaen sivulta 4.
Myös kertaustehtävien tekoa hyödynnetään arvioinnissa.
1. Jonkin alueen kaikkien eliöiden muodostama kokonaisuus
2. Tietyn alueen kaikkien eliöiden sekä elottoman luonnon muodostama kokonaisuus
3. Vihreät kasvit pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa sokerin ja muut aineet, joten ne eivät ole ekosyssteemin kuluttajia, vaan
4.
palauttavat ravinteet kuolleista eliöistä kasvien käyttöön.
5. Metsätyyppi, jolle on tyypillistä pensaiden runsaus, leveälehtiset ruohot sekä lehtipuut, on
6. Metsätyyppi, jonka maalaji on tyypillisesti hiekkaa tai soraa, ja jonka tyypillisiä kasveja ovat kanerva ja puolukka, on
7. Tuoreen kangasmetsän pääpuulaji on
8. Tärkeimpiä kasvien kasvuun vaikuttavia
kasvupaikkatekijöitä ovat lämpö, ravinteet, kosteus sekä
9. Kasvillisuuskerros, jossa on varpuja, ruohoja ja heiniä, on nimeltään
10. Suomen yleisin puulaji on
11. Sellaisista aineellisista ja aineettomista hyödyistä ja luonnonvaroista, joita metsät ja muu luonto tuottavat ilmaiseksi, käytetään nimitystä
12. Mänty, kuten muutkin kasvit, elää molempia osapuolia hyödyttävää yhteiselämää monien sienien kanssa. Tällaisesta yhteiselämästä käytetään nimitystä
13. Havupuilla ei ole siemenensä ympärillä hedelmää. Niitä kutsutaan siksi
kasveiksi
14. Lehtipuilla siemenet kehittyvät emin sisässä, mistä muodostuu jonkinlainen hedelmä. Niiden kasviryhmä on siksi
15. Puun solukko, jonka sisällä kulkee sokeripitoista vettä
16. Puun solukko, jossa on ohutseinäisiä, jakautuvia soluja, ja jonka toiminnan ansiosta puu kasvaa paksuutta
17. Haapa on puu, josta moni muu metsän laji hyötyy tai on suorastaan riippuvainen. Haapa on siksi
18. Puuvartisesta kenttäkerroksen kasvista käytetään nimitystä
19. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvilajit, joiden perusteella metsätyyppi määritellään, käytetään nimitystä
20. Jos kasvista kuolee talveen mennessä kaikki muut osat paitsi siemenet (esim. kangasmaitikka), kasvin sanotaan olevan
21. Kun kukan siitepölyä päätyy heteestä emin luotille, tapahtumasta käytetään nimitystä
22. Tapahtuma, jossa siitepölyhiukkasen tuma ja emin munasolun tumat yhtyvät, käytetään nimitystä
23.
lisääntyminen on sellaista, jossa kasvi kloonaa itseään esimerkiksi rönsyjen ja maavarsien avulla.
24. Sammalien ja jäkälien tapa selviytyä kuivista jaksoista
25. Jäkälä muodostuu ainakin kahden eri eliön symbioosista. Siinä on
, joka yhteyttää tuottaen sokeria, sekä
, joka kerää vettä ja ravinteita sekä antaa jäkälälle muodon.
26. Jäkälät lisääntyvät sekä itiöiden että
27. Sienen näkyvästä, maanpäällisestä osasta, käytetään nimitystä
28. Esimerkiksi koivunkantosieni ja leppähelokka saavat ravintonsa kuolleesta puusta. Ne ovat siis
29. Koivuntuulenpesä, pakurikääpä ja juurikääpä saavat ravintonsa elävästä eliöstä. Ne ovat siis
30. Tattien sieniryhmä on itiöemän rakenteen perusteella
31. Känsätuhkelon, nurmimaamunan ja nuijakuukusen itiöemä on täysin umpinainen. Niiden ryhmä on siis
