Miten ekosysteemi toimii?
Aine kiertää ja energia virtaa
Kun eliöt käyttävät toisiaan ravinnoksi, syntyy ravintoketjuja.
Ravintoketju alkaa aina tuottajista.
Tuottajat sitovat Auringon energiaa sokeriin yhteyttämisreaktiossa.
Esimerkki ravintoketjusta: mustikka --> hiiri --> kärppä.
Nuoli kuvaa energian siirtymistä eliöltä toiselle.
Kasvinsyöjät saavat energiaa syömällä kasveja.
Energiaa tarvitaan esimerkiksi kasvamiseen ja liikkumiseen.
Pedot saavat energiaa syömällä kasvinsyöjiä.
Hajottajat saavat energiaa syömällä muita eliöitä ja niiden jätöksiä.
Samalla ne vapauttavat aineet kuolleista eliöistä takaisin maahan.
Kasvit ottavat tarvittavat aineet juurillaan maasta.
Ravintoverkko on usean ravintoketjun muodostama kokonaisuus.
Ravintoketju alkaa aina tuottajista.
Tuottajat sitovat Auringon energiaa sokeriin yhteyttämisreaktiossa.
Esimerkki ravintoketjusta: mustikka --> hiiri --> kärppä.
Nuoli kuvaa energian siirtymistä eliöltä toiselle.
Kasvinsyöjät saavat energiaa syömällä kasveja.
Energiaa tarvitaan esimerkiksi kasvamiseen ja liikkumiseen.
Pedot saavat energiaa syömällä kasvinsyöjiä.
Hajottajat saavat energiaa syömällä muita eliöitä ja niiden jätöksiä.
Samalla ne vapauttavat aineet kuolleista eliöistä takaisin maahan.
Kasvit ottavat tarvittavat aineet juurillaan maasta.
Ravintoverkko on usean ravintoketjun muodostama kokonaisuus.
Ravintoketju
Aineet kiertävät ekosysteemissä tuottajilta kuluttajille, sitten hajottajille, ja lopulta takaisin tuottajille. Ravintoketjulla voidaan kuvata aineen ja energian siirtymistä eliöltä toiselle.
Ravintoverkko
Luonnossa erilaiset ravintoketjut muodostavat ravintoverkkoja. Mitä enemmän alueella on lajeja, sitä monimutkaisempi on ravintoverkko.
Ekosysteemin sisällä lajit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa
Kilpailua voi olla lajien välillä tai lajin sisällä. Kilpailusta on molemmille osapuolille haittaa. Luonnossa eläimet kilpailevat esimerkiksi ravinnosta, pesäpaikoista ja lisääntymiskumppanista. Kasvit valosta, ravinteista ja vedestä.
Peto-saalissuhteessa lajin yksilöiden määrä on toisistaan riippuvaista: kun saalista on paljon pystyvät pedot lisääntymään. --> kun petoja on paljon saalispopulaatio pienenee.
Loisinnassa loinen saa etua (=hyötyy) toisesta lajista. Loinen on eliö, joka ottaa esim. ravintoa itselleen toiselta elävältä eliöltä. Esimerkki ihmisessä elävästä loisesta on täi.
Symbioosissa elävät lajit hyötyvät molemmat toisistaan.
Peto-saalissuhteessa lajin yksilöiden määrä on toisistaan riippuvaista: kun saalista on paljon pystyvät pedot lisääntymään. --> kun petoja on paljon saalispopulaatio pienenee.
Loisinnassa loinen saa etua (=hyötyy) toisesta lajista. Loinen on eliö, joka ottaa esim. ravintoa itselleen toiselta elävältä eliöltä. Esimerkki ihmisessä elävästä loisesta on täi.
Symbioosissa elävät lajit hyötyvät molemmat toisistaan.