4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen


Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 12, 36 sekä 79 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun[1]. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

  • työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
  • johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
  • yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
  • pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
  • vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

 

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

 

Virtain kaupungissa laadukkaan toimintakulttuurin kautta oppilaalle syntyy ehjä kasvatuksen ja opetuksen polku esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Tavoitteena on kehittää peruskoulua yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti.

Oppilaat osallistuvat koulussa oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun,
kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden
osallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta ja erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä.

Virtain kaupungin koulut toimivat yhteistyössä eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan Virtain kaupungin perusopetuksen kouluissa siten, että joka toinen vuosi päätetään kaikkien koulujen yhteinen teema ja joka toinen vuosi kukin koulu toteuttaa oman teeman.

 

[1] Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012: 29

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä