Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

1. Tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset
Nilakan kunnissa on sovitut rakenteet lapsen tuen varhaiseen tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkua. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtymävaiheessa lapsen esiopetuksessa tarvitsemaa tukea arvioidaan monialaisesti yhteistyössä esiopetuksen oppilashuollon ammattihenkilöstön ja huoltajien kanssa. Tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta toteutuu kuntakohtaisten käytänteiden mukaisesti ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy esiopetuksen käyttöön.

Jos lapsi ei aiemmin ole osallistunut varhaiskasvatukseen, mahdollisten tukitarpeiden selvittämiseksi yhteistyötä tehdään perheen ja tarvittaessa neuvolan kanssa. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään lapselle laaditun kasvun ja oppimisen tuen suunnitelman mukaisesti joko pedagogisina ja/tai rakenteellisina tukitoimina.
Jos lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee säännöllistä yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Lapsi saa tarvitsemaansa oppimissuunnitelman mukaista tukea myös esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa.
On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana järjestetystä tuesta siirtyy myös perusopetukseen.


2. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit
Lähtökohtana ennaltaehkäisevässä työssä on lapsen vahvuuksille perustuva laadukas peruspedagogiikka→myönteinen minä-kuva, terve itsetunto, tasavertaisuus, ryhmän jäsenyys, käsitys itsestä oppijana. Lapsuutta kunnioittava, positiiviseen pedagogiikkaan perustuva toiminta luo mahdollisuuksia myönteisille oppimiskokemuksille ja oppimismotivaatiolle. Vahva havainnointi- ja dokumentointikulttuuri määrittää toiminnan suunnittelua, toteutusta, tukitoimien käytänteitä ja toiminnan arviointia. Yhteistyökäytänteet on kuvattu, ne ovat vakiintuneet ja niitä kehitetään jatkuvasti.
Varhaisen puuttumisen toimintamalleista on olemassa kuvaus (huolen vyöhykkeet).

3. Toiminta nivelvaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet, kuvattu kohdassa 3.3.
Nivelvaiheet ovat varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen tai lapsen siirtyessä toiseen kuntaan.


4. Kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi, arviointi tuen aikana sekä seuranta
- vahvat havainnointi- ja dokumentointikäytänteet
- lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä arvioivat menetelmät, myös lapsen ja vanhempien haastattelut
- tukea tarvitsevien lasten määrä
- tukitoimien kattavuus; rakenteelliset tukitoimet, pedagogiset tukitoimet
- elto/kelto konsultaatio
Kasvun ja oppimisen tuen suunnitelman tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.

5. Yhteistyö, vastuut ja työnjako esiopetuksesta vastaavan hallinnon sisällä sekä muiden hallintokuntien kanssa (taulukko, kts. alla)

6. Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa (kuvattu taulukossa).

7. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet kasvun ja oppimisen tuen kysymyksissä
Tuen mahdollisuuksista ja sen keskeisistä periaatteista tiedotetaan esikoulun alkaessa.
Kasvatuskumppanuuden periaatteet (kuuleminen, kunnioitus, luottamus, dialogi) ovat yhteistyön pohjana kohdattaessa lapsen huoltajat. Toimivia puheeksi ottamisen käytänteitä toteutetaan arjen työssä. Kunnan palveluohjauksen käytänteitä noudatetaan.

8. Kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät toimintavaltuudet eri hallintopäätöksissä (kuvattu taulukossa)

9. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kohdalla:
Lapsen esiopetuksen kesto, ajoittuminen ja opetusjärjestelyt suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Esiopetus voi kestää enintään kaksi vuotta.
Lapsen opetuksen järjestämisestä neuvotellaan yhdessä huoltajien, opetuksen järjestäjän, erityisopetuksen edustajan, varhaiskasvatus/esiopetushenkilöstön ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa.
Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus 5-vuotiaana edellyttää, että huoltaja ilmoittaa lapsen esiopetukseen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen pohjalta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä pyritään tekemään ennen oppivelvollisuuden alkua. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee kunnan hallintosäännössä määritelty viranomainen. Lapselle laaditaan erityisen tuen päätöksen pohjalta HOJKS, jonka tekemisessä hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja mahdollista kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta.
Jos lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, kunnan hallintosäännössä määritelty viranomainen tekee päätöksen perusopetuksen aloittamisen myöhentämisestä.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen tuen järjestämiseksi yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen/erityisopetuksen kanssa on välttämätöntä. Yhteistyötä tehdään myös lasta tutkivan/kuntouttavan sekä tarvittaessa vammaispalvelujen kanssa.

10. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot
Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta muun esiopetuksen yhteydessä antaa joko varhaiskasvatuksen tai koulun erityisopettaja. Lapsen tuen tarve määrittää annetaanko osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena, pienryhmässä vai yksilöopetuksena. Lapsi voi saada erityisopetuksen tukea mm. kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyvissä vaikeuksissa, mutta myös oman toiminnan ohjaukseen, vuorovaikutus- ja/tai tunnetaitojen vahvistamiseen liittyen.

11. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet
Tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet järjestetään tarpeen mukaan.