Tutortoiminta

Tutoreiden blogi

Spherot Voipaalassa

Alueellisen tutorhankkeen käytössä on salkullinen (12kpl) Sphero SPRK+ robotteja. Sorrilan koulun 3.lk oppilaat ja henkilökunta siirtyivät kesken lukuvuoden sisäilmaongelmien vuoksi evakkoon Voipaalan taidekeskuksen idylliseen ympäristöön ja tiloihin. Valkeakosken kiertävä tutor Alisa ja seudullisen tutorhankkeen aluetutor Teemu pitivät Voipaalassa kaikille kolmosille Sphero-robotiikkatunnin. Kiitokset Voipaalan opeille yhteistyöstä ja joustavasta toiminnasta aikataulujen ja tilojen suhteen. Hyvä päivä!

Aluetutorin terveiset

Aloitin lukuvuoden alusta uudessa toimenkuvassa aluetutoropettajana. Tämän lukuvuoden ajan työskentelen Pirkanmaan tutoropettajat2 -hankkeessa ja tavoitteena on kehittää alueellisesti tutoropettajatoimintaa. Alueenani on Etelä-Pirkanmaa, johon luetaan opetuksenjärjestäjistä Valkeakoski, Lempäälä, Akaa, Urjala, Punkalaidun sekä Tampereen steinerkoulu. Teen samaan aikaan tiivistä yhteistyötä muiden alueiden aluetutoreiden kanssa.

Tutoropettajatoiminta on opetuksenjärjestäjän kannalta toimiva ja kustannustehokas koulujen kehittämisen väline. Tutoropettajan mukana uuden OPS:n haasteita tuovat kohdat kehittyvät kouluilla ja löytävät vähitellen paikkaansa. Ainakin monialaiset oppimiskokonaisuudet (erityisesti yläkoulun osalta) ja ohjelmointiin liittyvät asiat ovat yleisesti haastavia toteuttaa monissa kouluissa. Muun muassa näihin teemoihin tutoropettajatoiminnan kautta saadaan kouluille/opettajille lähitukea.

Omaa kiinnostusta uuden OPS:n käyttöönoton kehittämisessä vastaisi maker-kulttuurin ja robotiikan eteenpäin vieminen. Tämä vaatii laitetestausta ja resursseja. Yhteistyö on myös tärkeää. Keskittämällä ja yhdistelemällä kunnan ja oman seudunkin sisällä laitteita, saadaan sieltä täältä yksittäisistä laitteista paremmin osa koulun toimintaa. Laitteita monesti kuitenkin käytetään vain pienenä osana kouluvuotta, niin hyvällä organisoinnilla ja laitteiden yhdistelmällä voitaisiin tuoda tasa-arvoa kunnan ja seudun välillä eri kouluihin.

Kuvassa ja videossa testissä Kärjenniemen koululta MakeBlock mBot-robotti. Koodaus toimii myös chromebookkien kautta.






Etelä-Pirkanmaan osuutta tästä hankkeesta voi seurata verkkosivuilta:
Aluetutor / Etelä-Pirkanmaa

Aluetutoreiden instagram:
alue_tutorit






Uusia tutoropettajia Valkeakoskella!

Tekijä: Simo Siitonen
Valkeakoskella on jo useamman vuoden ajan toimittu kolmen kouluja kiertävän tutoropettajan mallilla. Tutoreiden keskiviikot ovat olleet muusta opetuksesta vapaata, näin on mahdollistettu liikkuminen kaikissa Valkeakosken kouluissa. Meillä ei ole ollut erikseen alakoulun tai yläkoulun tutoreita, eikä varsinaisesti tutoroitavia teemojakaan ole eritelty tutorin mukaan. Jokaisella on luonnollisesti omat vahvuudet ja erityisosaamisalueet, ja näitä on pyritty toiminnassa hyödyntämään. 

Hankkeen tavoitteet ovat liittyneet Valkeakoskella opääosin tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön edistämiseen ja koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tämän kaltaisten tavoitteiden saavuttamiseen tutormalli on todella tehokas työväline. Kokemukset, vinkit ja osaaminen siirtyy tutorin mukana koululta koululle ja opettajalta opettajalle. Jakamisen kulttuurin edistäminen ja yhteistyön alulle paneminen ovat itsessään tärkeitä tuloksia!

Tänä lukuvuonna Valkeakosken tutormalli hieman muuttui aiemmasta. Kiertävän tutorin lisäksi suurimmille kouluille saatiin koulukohtaisia tutoropettajia. Valkeakoski on mukana Kikatus-verkostossa, eli kouluilla toimii myös kielitutoreita! Omien tutoropettajien ja kielitutoreiden lisäksi Valkeakosken osaamista hyödynnetään Pirkanmaan tutoropettajat 2 -hankkeessa, sillä Teemu Kariniemi toimii eteläisen Pirkanmaan aluetutorina.

Lukuvuosi 2018-2019

Syyslukukausi lähti käyntiin jo tutulla tutorporukalla; Iressa, Sini, Teemu ja Simo, jälkimmäisen keskittyessä kaupungin tvt-linjauksien sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja hankintojen hiomiseen. Syyslukukaudella kiersimme kouluja järjestelmällisesti keskiviikkoisin, mutta kevätlukukaudella tutoroinnin lisäksi teimme Simon kanssa valmistelutöitä (kuten tvt-ohjeita, tehtäväpaketteja eri luokka-asteille) ensi lukuvuoden digiloikkaa ajatellen. Pääsimme myös osallistumaan koulutuksiin ja tapahtumiin, kuten ITK-päivät ja Pirkanmaan tutoreiden kokoontuminen helmikuussa 2019. 


Pirkanmaan tutoreiden aloituspäivät Tampere-talossa syyskuussa 2018

Kahden tutorvuoteni aikana olen havainnut selvää kehitystä ja toimintatapojen vakiintumista tutortoiminnassa. Koulut ottavat meidän mielellään vastaan ja tutortunteihin on selvästi valmistauduttu etukäteen. Tässä yhteydessä onkin hyvä kiittää koulujen tvt-vastaavia, jotka ovat toimineet tärkeänä linkkinä opettajien ja tutorin välillä välittäen toiveita ja tarpeita sekä hoitaneet aikataulutusta. Kiitos siis teille!

 

Kehujen lisäksi täytyy ottaa esille myös kääntöpuoli. Aika usein tutorit saavat toimia samojen opettajien kanssa, mikä hieman herättää ajatuksia siitä, että voisiko tutorointia ”markkinoida” vielä hieman enemmän, jotta muutkin opettajat innostuisivat ja rohkaistuisivat pyytämään tutoria mukaansa tunneille. Toinen kehitettävä asia on aikataulutus ja suunnitelmallisuus, vaikka sitä juuri kehuinkin. Muutamia kertoja tapahtui niin, että tutoritunnin alkaessa selvisikin, että kaivattaisiin jotain tiettyä sovellusta tai työvälinettä/ohjelmaa, jota ei ole juuri siinä tilanteessa saatavilla. Siksi olisikin hyvä saada ajatuksia ja toiveita hyvissä ajoin, jotta tutor voisi ehdottaa esim. jotain padeille ladattavaa sovellusta tai vinkata netissä toimivasta ohjelmasta, johon pitää tehdä tunnukset oppilaille jne.


Elias-robotit ITK-päivillä maaliskuussa.

Tämän lukuvuoden painopisteinä tutortoiminnalle olivat:

  1. Tutoropettajat ohjaavat ainekohtaisten ja laaja-alaisen osaamisen toteuttamista käytännössä
  2. Tutoropettajat edistävät tvt:n pedagogista käyttöä
  3. Yhteisopettajuus, yhteistyö, jakaminen ja verkostoituminen

Kokemuksiini perustuen voin sanoa, että painopistealueet toteutuivat käytännössä melko hyvin. Ensimmäinen ja toinen painopistealue nivoutuivat hyvin paljon toisiinsa. Useilla tutortunneilla aiheena oli tehdä asia uudella tavalla, mutta se tehtiin useimmiten tvt-laitteita ja teknologiaa hyödyntäen. Esimerkkejä laaja-alaiseen osaamiseen painottuvista töistä lukuvuoden varrelta: tutustuminen taidehistoriaan Kansallisgallerian vapaasti käytössä olevien kuvien ja niiden avulla tehtyjen videoiden avulla, Suomalaisten kaupunkien esittely sarjakuvan keinoin (sarjakuvakone.fi) ja kamerakynäpedagogiikan hyödyntäminen pienten oppilaiden äidinkielen tunneilla. Ensi lukuvuoden tutoroinnin painotus muuttunee hieman enemään laaja-alaisen osaamisen suuntaan, vaikka digitaidot kulkevat yhä mukana tiiviisti. Tutortoiminnassa on toteutunut myös hyvin yhteisopettajuus ja jakaminen. Opettajat ovat olleet aktiivisia tutortunneilla, kyselleet ja myös jakaneet vinkkejään ja kokemuksiaan meille tutoreille. Samoin me olemme pyrkineet vinkkaamaan tehtävistä, toimintatavoista, sovelluksista ja ideoista, joita olemme keränneet mukaamme muilta kouluilta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on ollut Ville- ja Bingel-oppimisympäristöt, joista sana on levinnyt hyvin opettajien keskuudessa ja myös me tutorit olemme voineet opastaa ja kertoa niiden käytössä. 



Aurinkoista kesää kaikille ja digivesossa elokuussa nähdään!

 

 

Escape Room Rauhalassa

Rauhalan koululta tuli 16.5 tuutorointi-kerralle toivetta Escape-roomin toteuttamisesta 3-5 luokkalaisille. Tutorpäivilläkin vedetty escape-room työpaja elokuvateemalla laitettiin siis pystyyn tyhjillään olevaan luokkaan. Yhtä tehtävää lukuunottamatta, kaikki olivat helposti toteutettavissa ja siirrettävissä. Ope piilotti Qr-koodit luokkaan ja 5 -luokkalaiset saivat aloittaa. Ryhmä jaettiin kuvakorttien avulla kolmen hengen joukkueisiin luokkaan tultaessa ja kukin joukkue sai padin käyttöön. Valitettavasti projektori luokassa ei toiminut, joten äänitetyn narratiivin sijasta oppilaat saivat ohjeet suullisesti sekä taululle kirjoitettuna. Huoneesta pääsi ulos suorittamalla seitsemästä tehtävästä viisi. 


5-luokkalaiset suoriutuivat pakohuoneesta mallikkaasti. Nopein porukka suoritti vaaditut 5 tehtävää n. 40 minuutissa ja muut ryhmät niinikään suoriutuivat huoneesta ulos 45 minuutin tavoiteajassa. Eniten haasteita aiheutti valeuutistehtävä, jonka parissa useat ryhmät joutuivat pähkäilemään pitkään, myös kahden elokuvan pituuden selvittäminen osoittautui haasteelliseksi. Open apua ei kuitenkaan juuri kaivattu, vaan ryhmät selvittivät vastaan tulleet haasteet hienosti keskenään. Mrs. Doubtfire -porukka otti parhaan ajan viidesluokkalaisista. 

4-luokkalaiset saapuivat pakohuoneeseen seuraavaksi. Heille pakohuone osoittautui haasteellisemmaksi ja aihepiiri oli heille vähemmän tuttu kuin vanhemmille oppilaille. Hahmojen tunnistus ja valeuutinen aiheuttivat päänvaivaa, mutta intoa ja motivaatiota riitti hienosti koko porukalla. Pareittan toimivat oppilaat työskentelivät hienosti yksiin, mutta pienemmissä ryhmissä tuli umpikujia vastaan jos aihe tai elokuva oli molemmille vieras. 
Nelosten porukasta Wonder Womanit olivat nopeimmat huoneesta ulos pääsijät. Muut ryhmät saivat myöskin tehtävät suoritettua 45 minuutissa.

Kolmoset saapuivat haasteeseen viimeisenä ja heidät jaettiin kolmen hengen ryhmiin. Toisin kuin vanhemmille oppilaille, kolmosille suotiin helpotusta ja he pääsivät pakohuoneesta ulos suorittamalla vain 4 tehtävää (aikaisemman viiden sijasta). Kolmosten ryhmän kanssa tuli selkeimmin esille aihepiirin vieraus ja muutaman tehtävän haasteellisuus. Erityisesti hahmontunnistus, valeuutinen ja kolmen elokuvan pituuden laskeminen oli heille työlästä. Hahmontunnistuksen sarjat eivät kaikki olleet tuttuja ja melkein kaikki ryhmät tarvitisivat opelta vähän vinkkejä, etenkin englanninkielisten nimien kanssa. (Esim. kuinka Lucky Luke kirjoitetaan? South Park myös tuntematon). Valeuutinen puolestaan lähti avautumaan kun ryhmät keksivät lähteä etsimään googlesta apua oikein hakusanoin. Voittoon kirivät Batmanit. Kolmosten porukka oli ainoa, josta kaikki ryhmät eivät päässeet 45 min aikana ulos pakohuoneesta. Kahdella ryhmällä ulospääsy jäi kiinni lähinnä puutteellisista koodeista.

Pakohuonehaaste selvästi innosti kaikkia oppilaita ja jokainen ryhmä heittäyty leikkiin mukaan innolla. Pienellä lisälavastamisella pakohuoneesta olisi ehkä saanut jännittävämmän, mutta tällä teemalla tehtävää oli riittävästi itse kysymyksissä. Vanhemmille oppilaille pakohuone tehtävineen toimi tällaisenaan hyvin. Esimerkiksi viidesluokkalaiset keksivät nopeasti, kuinka selvittävät haasteellisemmat tehtävät googlen tai toistensa avulla ja suurimmalle osalle oppilaista aihepiiristä löytyi paljon tuttuja elokuvia, tuntemattomammat selvitettiin nopeasti googlaamalla. Kolmos- ja nelosluokkalaisille sen sijaan aihepiiri ja osa tehtävistä oli hivenen liian haastavia. Vaikka kaikki ryhmät lopulta selvittivät tehtävät ja oppilaita oli varoitettu tehtävien haasteellisuudesta, parilla ryhmällä oli huomattavissa turhautumista liian vaikean tehtävän edessä. Kysymysten muokkaaminen lähemmäs oppilaiden maailmaa olisi helpottanut, mutta tehtävät itsessään toimivat ongelmitta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä