Tutortoiminta

Tutoreiden blogi

Lukuvuosi 2018-2019

Syyslukukausi lähti käyntiin jo tutulla tutorporukalla; Iressa, Sini, Teemu ja Simo, jälkimmäisen keskittyessä kaupungin tvt-linjauksien sekä tulevaisuuden suunnitelmien ja hankintojen hiomiseen. Syyslukukaudella kiersimme kouluja järjestelmällisesti keskiviikkoisin, mutta kevätlukukaudella tutoroinnin lisäksi teimme Simon kanssa valmistelutöitä (kuten tvt-ohjeita, tehtäväpaketteja eri luokka-asteille) ensi lukuvuoden digiloikkaa ajatellen. Pääsimme myös osallistumaan koulutuksiin ja tapahtumiin, kuten ITK-päivät ja Pirkanmaan tutoreiden kokoontuminen helmikuussa 2019. 

fullsizeoutput_afb.jpeg
Pirkanmaan tutoreiden aloituspäivät Tampere-talossa syyskuussa 2018

Kahden tutorvuoteni aikana olen havainnut selvää kehitystä ja toimintatapojen vakiintumista tutortoiminnassa. Koulut ottavat meidän mielellään vastaan ja tutortunteihin on selvästi valmistauduttu etukäteen. Tässä yhteydessä onkin hyvä kiittää koulujen tvt-vastaavia, jotka ovat toimineet tärkeänä linkkinä opettajien ja tutorin välillä välittäen toiveita ja tarpeita sekä hoitaneet aikataulutusta. Kiitos siis teille!

 

Kehujen lisäksi täytyy ottaa esille myös kääntöpuoli. Aika usein tutorit saavat toimia samojen opettajien kanssa, mikä hieman herättää ajatuksia siitä, että voisiko tutorointia ”markkinoida” vielä hieman enemmän, jotta muutkin opettajat innostuisivat ja rohkaistuisivat pyytämään tutoria mukaansa tunneille. Toinen kehitettävä asia on aikataulutus ja suunnitelmallisuus, vaikka sitä juuri kehuinkin. Muutamia kertoja tapahtui niin, että tutoritunnin alkaessa selvisikin, että kaivattaisiin jotain tiettyä sovellusta tai työvälinettä/ohjelmaa, jota ei ole juuri siinä tilanteessa saatavilla. Siksi olisikin hyvä saada ajatuksia ja toiveita hyvissä ajoin, jotta tutor voisi ehdottaa esim. jotain padeille ladattavaa sovellusta tai vinkata netissä toimivasta ohjelmasta, johon pitää tehdä tunnukset oppilaille jne.

8EC47976-07D6-493D-8F6B-E2A60947BA16.jpeg
Elias-robotit ITK-päivillä maaliskuussa.

Tämän lukuvuoden painopisteinä tutortoiminnalle olivat:

  1. Tutoropettajat ohjaavat ainekohtaisten ja laaja-alaisen osaamisen toteuttamista käytännössä
  2. Tutoropettajat edistävät tvt:n pedagogista käyttöä
  3. Yhteisopettajuus, yhteistyö, jakaminen ja verkostoituminen

Kokemuksiini perustuen voin sanoa, että painopistealueet toteutuivat käytännössä melko hyvin. Ensimmäinen ja toinen painopistealue nivoutuivat hyvin paljon toisiinsa. Useilla tutortunneilla aiheena oli tehdä asia uudella tavalla, mutta se tehtiin useimmiten tvt-laitteita ja teknologiaa hyödyntäen. Esimerkkejä laaja-alaiseen osaamiseen painottuvista töistä lukuvuoden varrelta: tutustuminen taidehistoriaan Kansallisgallerian vapaasti käytössä olevien kuvien ja niiden avulla tehtyjen videoiden avulla, Suomalaisten kaupunkien esittely sarjakuvan keinoin (sarjakuvakone.fi) ja kamerakynäpedagogiikan hyödyntäminen pienten oppilaiden äidinkielen tunneilla. Ensi lukuvuoden tutoroinnin painotus muuttunee hieman enemään laaja-alaisen osaamisen suuntaan, vaikka digitaidot kulkevat yhä mukana tiiviisti. Tutortoiminnassa on toteutunut myös hyvin yhteisopettajuus ja jakaminen. Opettajat ovat olleet aktiivisia tutortunneilla, kyselleet ja myös jakaneet vinkkejään ja kokemuksiaan meille tutoreille. Samoin me olemme pyrkineet vinkkaamaan tehtävistä, toimintatavoista, sovelluksista ja ideoista, joita olemme keränneet mukaamme muilta kouluilta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on ollut Ville- ja Bingel-oppimisympäristöt, joista sana on levinnyt hyvin opettajien keskuudessa ja myös me tutorit olemme voineet opastaa ja kertoa niiden käytössä. 

fullsizeoutput_afe.jpeg

Aurinkoista kesää kaikille ja digivesossa elokuussa nähdään!

 

 

Escape Room Rauhalassa

Rauhalan koululta tuli 16.5 tuutorointi-kerralle toivetta Escape-roomin toteuttamisesta 3-5 luokkalaisille. Tutorpäivilläkin vedetty escape-room työpaja elokuvateemalla laitettiin siis pystyyn tyhjillään olevaan luokkaan. Yhtä tehtävää lukuunottamatta, kaikki olivat helposti toteutettavissa ja siirrettävissä. Ope piilotti Qr-koodit luokkaan ja 5 -luokkalaiset saivat aloittaa. Ryhmä jaettiin kuvakorttien avulla kolmen hengen joukkueisiin luokkaan tultaessa ja kukin joukkue sai padin käyttöön. Valitettavasti projektori luokassa ei toiminut, joten äänitetyn narratiivin sijasta oppilaat saivat ohjeet suullisesti sekä taululle kirjoitettuna. Huoneesta pääsi ulos suorittamalla seitsemästä tehtävästä viisi. 

DSC_0001.JPG
5-luokkalaiset suoriutuivat pakohuoneesta mallikkaasti. Nopein porukka suoritti vaaditut 5 tehtävää n. 40 minuutissa ja muut ryhmät niinikään suoriutuivat huoneesta ulos 45 minuutin tavoiteajassa. Eniten haasteita aiheutti valeuutistehtävä, jonka parissa useat ryhmät joutuivat pähkäilemään pitkään, myös kahden elokuvan pituuden selvittäminen osoittautui haasteelliseksi. Open apua ei kuitenkaan juuri kaivattu, vaan ryhmät selvittivät vastaan tulleet haasteet hienosti keskenään. Mrs. Doubtfire -porukka otti parhaan ajan viidesluokkalaisista. 
DSC_0002.JPG
4-luokkalaiset saapuivat pakohuoneeseen seuraavaksi. Heille pakohuone osoittautui haasteellisemmaksi ja aihepiiri oli heille vähemmän tuttu kuin vanhemmille oppilaille. Hahmojen tunnistus ja valeuutinen aiheuttivat päänvaivaa, mutta intoa ja motivaatiota riitti hienosti koko porukalla. Pareittan toimivat oppilaat työskentelivät hienosti yksiin, mutta pienemmissä ryhmissä tuli umpikujia vastaan jos aihe tai elokuva oli molemmille vieras. 
Nelosten porukasta Wonder Womanit olivat nopeimmat huoneesta ulos pääsijät. Muut ryhmät saivat myöskin tehtävät suoritettua 45 minuutissa.
DSC_0004.JPGDSC_0003.JPG
Kolmoset saapuivat haasteeseen viimeisenä ja heidät jaettiin kolmen hengen ryhmiin. Toisin kuin vanhemmille oppilaille, kolmosille suotiin helpotusta ja he pääsivät pakohuoneesta ulos suorittamalla vain 4 tehtävää (aikaisemman viiden sijasta). Kolmosten ryhmän kanssa tuli selkeimmin esille aihepiirin vieraus ja muutaman tehtävän haasteellisuus. Erityisesti hahmontunnistus, valeuutinen ja kolmen elokuvan pituuden laskeminen oli heille työlästä. Hahmontunnistuksen sarjat eivät kaikki olleet tuttuja ja melkein kaikki ryhmät tarvitisivat opelta vähän vinkkejä, etenkin englanninkielisten nimien kanssa. (Esim. kuinka Lucky Luke kirjoitetaan? South Park myös tuntematon). Valeuutinen puolestaan lähti avautumaan kun ryhmät keksivät lähteä etsimään googlesta apua oikein hakusanoin. Voittoon kirivät Batmanit. Kolmosten porukka oli ainoa, josta kaikki ryhmät eivät päässeet 45 min aikana ulos pakohuoneesta. Kahdella ryhmällä ulospääsy jäi kiinni lähinnä puutteellisista koodeista.

Pakohuonehaaste selvästi innosti kaikkia oppilaita ja jokainen ryhmä heittäyty leikkiin mukaan innolla. Pienellä lisälavastamisella pakohuoneesta olisi ehkä saanut jännittävämmän, mutta tällä teemalla tehtävää oli riittävästi itse kysymyksissä. Vanhemmille oppilaille pakohuone tehtävineen toimi tällaisenaan hyvin. Esimerkiksi viidesluokkalaiset keksivät nopeasti, kuinka selvittävät haasteellisemmat tehtävät googlen tai toistensa avulla ja suurimmalle osalle oppilaista aihepiiristä löytyi paljon tuttuja elokuvia, tuntemattomammat selvitettiin nopeasti googlaamalla. Kolmos- ja nelosluokkalaisille sen sijaan aihepiiri ja osa tehtävistä oli hivenen liian haastavia. Vaikka kaikki ryhmät lopulta selvittivät tehtävät ja oppilaita oli varoitettu tehtävien haasteellisuudesta, parilla ryhmällä oli huomattavissa turhautumista liian vaikean tehtävän edessä. Kysymysten muokkaaminen lähemmäs oppilaiden maailmaa olisi helpottanut, mutta tehtävät itsessään toimivat ongelmitta.

Animaatioita tällä kertaa eskarissa

Sain vapaat kädet suunnitella Roukon eskarilaisille toimintaa toukokuiseksi keskiviikoksi. Olin juuri löytänyt netistä hyviä sivuja ja innostavia vinkkejä alkeisohjelmointiin, joten se oli ensimmäinen ideani. Eskarilaiset kuitenkin toivoivat, että iPadeja käytettäisiin, ja toisaalta taas ohjelmoinnin opettaminen kannattaa aloittaa konkreettisilla leikeillä ja puuhilla, eikä heti laitteilla. Joku muu suunnitelma siis! 

Heillä on kyllä ollut padit ahkerassa käytössä, mutta lähinnä erilaisten pelien (mm. Ekapelin) pelaamiseen. Aiemmin olemme tehneet monien ekaluokkien kanssa animaatioita, joten ajattelin, että se varmasti toimii myös eskareiden kanssa. Ja toimihan se hienosti! 

Eskarin opettajat olivat tehneet ryhmät niin, että kerralla animaatiota oli tekemässä 8 lasta, yhtä monta kuin on laitteitakin. Pareittainkin olisi onnistunut, mutta nyt ainakin jokainen sai tehdä omanlaisensa "elokuvan". Saimme käyttöömme yhden huoneen ja animaation esiintyjätkin löytyivät sujuvasti lelulaatikoista. Animaation kuvaamisessa ongelmana on padin asemoiminen liikkumattomaksi paikalleen. Täytyy sanoa, että tällä kertaa se onnistui helposti, kunhan vain käytti hieman luovuutta. Esimerkiksi isot muovidinosaurukset pitävät padin hienosti paikoillaan, samoin pienet lasten tuolit. :D 

Työskentelyn aloitimme puhumalla lyhyesti siitä, mitä animaatiot ovat. Näytin omalla padilla esimerkin, miten kuvataan ja miten vähän animaation "hahmoja" liikutellaan kerrallaan. Lapset lähtivät innolla työskentelemään ja osasivat hienosti toimia ohjeiden mukaan. 

Innokkaimmat ehtivät tehdä kaksikin animaatiota puolen tunnin aikana, toisille riitti, kun hetken aikaa kuvasi ja sai lyhyen animaation aikaiseksi. Mukava päivä ja mielelläni teen toistekin "keikkoja" myös eskareihin!

Animaatioita Sorrilassa ja Tietolassa

Talven aikana olen tehnyt useamman ryhmän kanssa animaatioita. Videossa näkyy tällä kertaa Tietolan kutosten ja Sorrilan ekaluokkalaisten animaatioita. Hyväksi ja helppokäyttöiseksi sovellukseksi on osoittautunut iMotion. Sillä animaation teko on onnistunut kaikenikäisten kanssa, vaikka ohjelma onkin englanninkielinen. Toinen hyväksi havaittu sovellus on Lego Movie, joka toimii hyvin samalla tavalla, mutta elokuvaan saa helposti lisättyä alkutekstit ja joitain tehosteita. 

Animaatiota tehdessä kannattaa hieman tehdä etukäteisvalmisteluja. Sorrilassa lapset olivat piirtäneet ja värittäneet taustat ja tuoneet kotoa lelut, jotka esiintyivät animaatiossa. Etukäteen kannattaa myös miettiä, pysyykö animaation hahmot pystyssä itsekseen, vai tarvitaanko jotain tukia. Myös kameran, eli iPadin, asemoiminen liikkumattomaksi paikalleen on tärkeää. Siihen olemme käyttäneet luovasti kaikenlaisia kirjapinovirityksiä, lyijykyniä ja teippimerkkejä pöydässä. 



Seinämaalausta Leppälässä 21.3

Leppälän koulun 5-6 luokkalaisten kanssa maalailimme maaliskuussa hieman seiniä. 

Koulun lisärakennuksen kerhotilaan kaivattiin hieman uudistusta ja seinille uutta väriä.
Oppilaat olivat tehneet ehdotuksia sienämaalauksen aiheeksi ja koko koulun voimin oli etukäteen äänestetty voittaja-luonnos
- kaunis näkymä "melkein Pariisista". Luonnoksesta sitten kalvolle kopioitu ääriviivapiirros, joka heijastettiin piirtoheittimellä seinälle. Siitä oppilaat jäljensivät piirroksen seinälle lyijykynillä. Pohjana ja pienenä haasteena toimi seinän kirkas vihreä väri. Piirtäessä tehtiin pieniä korjauksia ja samalla pohdittiin yhdessä tulevia värejä. 

Maalaamaan käytiin sekalaisilla seinä- ja talomaaleilla, joista etsittiin ja sekoitettiin seinään sopivia sävyjä. Pääosin tarjolla oli erilaisia sävyjä ruskeaa, keltaista ja vihreää. Uusia värejä sekoitettiin lisäämällä valkoiseen seinämaaliin pisara tai pari akryyliväriä. Samalla tuli kerrattua hieman värioppia ja perusteita väriharmoniasta ja erityisesti värien sekoittamisesta. Lisähaastetta tarjosi vielä se, että maalit olivat open autossa päässeet hieman jäätymään, joten vaadittiin käsivoimia, jotta jähmeät maalit saatiin notkistettua. 
DSC_0478.JPG
DSC_0508.JPG
Yhdessä pohdiittiin ja opittiin kuinka hyödyntää värillistä taustaa maalatessa, (varjokin voi olla vihreä) mitkä värit sopivat yhteen (voiko esim. kaksi keltaista taloa olla vieretysten) ja kuinka luoda tasapaino teokseen niin, ettei joku kulma näytä tummemmalta tai liian punaiselta (silta on suuri ja ruskea, toiseen laitaan tarvitaan siis jotain ruskeaa myös). Open vinkeillä kokeiltiin myös kuinka saadaan maalattua tiiliseinä, hienosti heijastavaa vettä, varjoja, pehmeän hattaraisia pilviä, laattapolku tai kaunis kukkapuska. 

Maalauksen edetessä ope nappaili kuvia ja huuteli välillä maalareita menemään matalaksi. 
DSC_0541.JPG
DSC_0540.JPG
Koko porukka oli ahkerasti mukana maalaamassa ja vuoroja vaihdeltiin, jotta jokainen pääsi välillä pensselin varteen. Odottelijat toimivat sillävälin maalinsekoitusmestareina, pensselinpesijöinä ja purkkien avaajina. Koska huoneessa oli vapaata seinätilaa vielä jäljellä, osa porukasta jakatui maalaamaan lyhyempää seinänpätkää, johon loihdittin jatke suurelle seinämaalaukselle. Erityisesti tytöt innostuivat ja viipyivät jopa välitunnit maalaamassa. Joukosta löytyi niin visionäärejä, jotka auttoivat ja ohjastivat toisia, kuin pikkutarkan työn osaajia, jotka loihtivat seinälle yksityiskohtia.
 
Maalauksen edetessä oppilaat itse alkoivat hienosti hahmottaa, mitkä värit sopivat yhteen ja miten asetella eri värialueet tasapainoisesti. Mm. taivas maalattiin kahteen kertaan kun todettiin, ettei ensimmäinen kerros ole tarpeeksi tasainen. Värien sekoittamisesta oltiin tarkkoja ja hienosti hyödynnettiin kavereilta ylijääneitä maaleja. 

Haastavinta maalausprojektissa oli tilanpuute - pieni huone oli suhteellisen täynnä ja liikkuminen vaikeaa. Osa oppilaista joutui myös odottelemaan paljonkin, kun seinälle ei mahtunut enempää maalareita. Loppusiivouksen suhteen ihanteellista olisi tyhjentää huone kokonaan ja vuorata lattia esim. jätesäkeillä tai suojapaperilla. Monella oli sukat maalissa päivän päätteeksi, vaikka siivouksessakin vitoskutoset osoittivat mahtavaa tehokkuutta.

Ja valmista tuli! 

DSC_0564.JPG

Liitteet:

Timelapse -video