Resilience and Well-being Strengths for Teachers -kurssi Dublinissa toukokuussa 2026
Resilience and Well-being Strengths for Teachers -kurssi Dublinissa toukokuussa 2026
Teksti ja kuvat: Annu Salminen, maalauksen ja taidegrafiikan opettaja
Matkustuspäivä
Saavuin Dublinin lentokentälle sunnuntaiaamuna. Matkani alkoi heti uusien taitojen opettelulla: 90-luvulla eniten matkustelleena mielikuvissani matkoilla käytetään edelleen paperisia karttoja ja aikatauluja. Onneksi lapseni ehti suositella Google mapsin käyttöä. Myös AI osoittautui hyödylliseksi avuksi, kun piti tietää millainen maksu kelpaa paikallisiin ratikoihin tai busseihin.
Pitkän matkustuspäiväni aikana hakeuduin mukavuusalueelleni taidenäyttelyyn - tutustuin Irlannin National Galleryn tarjontaan. Nähtävää oli niin paljon, että palasin näyttelyyn uudelleen jatkamaan kierroksen loppuun. Otin paljon kuvia, joita voin käyttää taidekursseilla tuntien alustuksissa.

Irlannin National Gallery
Asuin kurssin ajan Airbnb-asunnossa aivan kurssipaikan vieressä. Samalla pääsin tutustumaan paikalliseen asumiseen, muun muassa siihen, että ennen suihkua pitää muistaa naksauttaa kuuma vesi lämpiämään, jos haluaa käydä lämpimässä suihkussa.
DAY 1
Aloitimme kurssipäivät aina valitsemalla kurssin vetäjän Lauran Miso-kissan erilaisista kuvista omaa tunnelmaamme parhaiten kuvaavan kuvan. Itse valitsin kurssin alun tunnelmiani kuvaamaan Mison kuvan numero 9 - innolla odotan, että pääsen olemaan opettajan sijaan oppilas - ja aion nauttia tästä roolistani täysin siemauksin viikon ajan.

Kurssillamme oli 15 opettajaa eri puolilta Eurooppaa. Ensimmäisen päivän aloitimme tutustumalla kurssikaverihin pelaamalla Wellbeing Bingoa. Nyt tiedän kuka laulaa suihkussa (musiikin opettaja tietenkin!). Päivän aikana ehdimme myös laskeutua kurssin teemaan pohtimalla asioita (triggers), jotka nostavat stressitasoa sekä sitä, mistä tunnistamme stressin esimerkit kehossamme, ja mitä voimme tehdä, kun huomaamme että nyt alamme siirtyä liian stressin puolelle. Lisäksi listasimme jo käyttämiämme keinoja palautua: sekä sellaisia jotka auttavat (minulla metsäkävely), sekä niitä mitä teemme, vaikkeivat nämä keinot toimikaan niin kovin hyvin (tv:n katsominen).
Iltapäivällä tutustuimme kurssilaisten kotimaiden herkkutarjontaan Food Festivalilla. Suomi-osastolla oli tarjolla tietenkin salmiakkia ja suklaata.
DAY 2
Toisena kurssipäivänä tutustuimme tarkemmin resilienssiin ja hyvinvointiin: mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan resilienssistä, enkä miten se eroaa hyvinvoinnista? Yksi pohdinnan tulos oli, että resilienssi tuottaa hyvinvointia, ja hyvinvoivana resilienssiä on helpompi pitää yllä.

Käsittelimme myös omien tulkintojen vaikutusta siihen, mikä tunne tapahtumista herää itselle ja millaiselta tuo tunne tuntuu kehollisesti. Tutustuimme “sisäisen äänemme” yleisimpiin vääristyneisiin tulkintoihin: taipumukseen katastofiajatteluun, ajatusten lukuun, kaikki-tai-ei-mitään ajatteluun, positiivisen huomioimatta jättämiseen jne… Tämän jälkeen mietimme keinoja, joilla voi lähteä haastamaan tällaisia negatiiviseen suuntaan vinoutuneita ajatusmalleja. Yksi tehokas keino on miettiä, mitä sanoisi ystävälle joka olisi samassa tilanteessa. Tunne kehossa muuttuu, kun ajatus/tulkinta tilanteesta muuttuu.
Illalla osallistuin opastetulle kaupunkikierrokselle ja päädyin kahvittelemaan italialaisten opettajien seurassa.
DAY 3
Empowerment & self-care
Tutustuimme Martin Seligmanin esittelemään kukoistuksen (flourishing) PERMA-malliin. Kukoistus kuulostaa suomeksi hieman yliampuvalta, mutta toinen vaihtoehto menestyskään ei oikein tunnu ihan täysin kuvaavalta.
Positive emotion - positiivinen tunne
Engagement - sitoutuneisuus
Relationships - ihmissuhteet
Meaning - merkityksellisyys
Achieving/Accomplishment - aikaan saaminen
Listasimme asioita, jotka tuottavat meille näitä tunteita ja toisaalta mikä arjessamme estää näitä toteutumasta. Entä mitä voimme tällä viikolla konkreettisesti tehdä lisätäksemme jotain näistä arkeemme? Hyvä harjoitus tämäkin!
Illalla osallistuin irlantilaisen tanssin oppitunnille. Hauskaa oli, mutta ihan vielä ei ole askelkuviot hallussa. Lisäksi ehdin käydä tutustumassa Trinity Collegen kirjastoon ja siellä säilytyettävään, 800-luvulta peräisin olevaan Kellsin kirjaan. Kuvassa on kirjan kuvitukseen käytettyjä pigmenttejä (jotka tietenkin kiinnostavat taideopettajaa erityisesti).

DAY 4
Päivän aiheena olivat tunteet (thoughts, behaviours, emotions)
Aloitimme päivän nopealla testillä kuinka monta tunnetta osaamme nimetä minuutissa. Keskimääräinen tulos oli suunnilleen 15 tunnetta. Ihmettelimme kovasti Brené Brownin tutkimustulosta, jonka mukaan ihmiset osaavat nimetä keskimäärin kolme tunnetta: happy, sad, angry. Toisaalta Plutchikn Emotion Wheelissä erilaisia tunteita on nimetty lukematon määrä (tosin nämä jakaantuivat kuuteen perustunteeseen). Opimme että tunteiden tarkempi tunnistaminen ja nimeäminen on yhteydessä parempaan tunteiden säätelyyn.
Emme useinkaan voi vaikuttaa asiaan, joka saa aikaan tunteen, koska nämä asiat tulevat usein ulkopuoleltamme. Kun tunnistamalla tarkemmin tunteemme, voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia tulkintoja tunteesta teemme ja voimme sitten tietoisemmin valita kuinka reagoimme. Tässä vaiheessa on tosin hyvä muistaa välttää vääristyneitä tulkintoja, joiden tunnistamista opettelimme toisena kurssipäivänä tiistaina (näitä olivat mm. katastrofiajattelu, kaikki-tai-ei-mitään ajattelu).
Illalla matkustimme paikallisjunalla kreikkalaisen Lianan ja kyproslaisen Nayian kanssa Howthin rannikolle kävelemään. Ilmat suosivat meitä: heti perille tultuamme satoi ja päätimme mennä syömään paikalliseen ravintolaan (oli erinomainen fish and sips annos). Lopun päivää aurinko paistoi täydeltä terältä, vaikka samaan aikaan Dublinin keskustassa satoi rakeita. Lämpimäksi ilmaa ei kuitenkaan voi sanoa, sillä meren rannalla tuuli niin että sähkölangat lauloivat. Howthin rantakalliot ja meri lumosivat meidät kauneudellaan.
Paluumatkalla junassa seurasimme Euroviisujen karsintakierroksella Kyproksen osuuden. Lupasin tarjota Lianalle ja Nayialle majoituksen, jos viisut olisivat ensi vuonna Tampereella.

Howthin fish and chips pub testattu. Kuvassa vasemmalta Nayia, minä ja Liana.
DAY 5
Viimeinen virallinen kurssipäivä.
Aloitimme päivän taas omaan tunnelmaan sopivan kuvan valinnalla, mutta tällä kertaa tunnelmakuvina oli osallitujien lemmikkieläinten kuvia. Näistä kuvista voi löytää meidän perheen Sisu-kissan makoilemasta kissapuussaan. Aion kokeilla omilla kursseilla tällaista kissakuva -icebreaker kierrosta syksyllä kun kurssit alkavat.

Reflektoimme kurssilla opittua ja suuntasimme katseet kohti tulevaa tehden kukin suunnitelman pienistä askelista kohti omaa hyvinvointitavoitetta.
Koska en voinut aikaisen lähdön vuoksi osallistua lauantain retkelle, oli perjantaille tarjolla korvaava retkikohteena tutustuminen lähellä sijaitseva Powerscourtin puutarhaan. Näin kesän lopulla tätä kirjoittaessani tiedän jo että maalasin taulun, jonka pohjana oli kuva Powerscourtin japanilaisesta puutarhasta.
Ystävällisyys! Se kuinka nopeasti me kurssilaiset tutustuimme ja ystävystyimme hyvinvoinnin ja resilienssin teemaan perehtyessämme. Lisäksi mieleen jäi se, kuinka opettajat eri puolilla Eurooppaa kohtaavat työssään hyvin samanlaisia tilanteita ja tunteita. Oli alusta asti selvää että kuulumme samaan opettajien “heimoon”.
Kurssin jälkeen tunsin syvää kiitollisuutta tästä kokemuksesta.
Nyt kun palasin viimeistelemään kirjoittamani kesätauon jälkeen, huomaan että kurssista on jäänyt päälle myös oman hyvinvoinnin huomioiminen: olen tarkempi erottamaan miten voin.
Matkustuspäivä
Saavuin Dublinin lentokentälle sunnuntaiaamuna. Matkani alkoi heti uusien taitojen opettelulla: 90-luvulla eniten matkustelleena mielikuvissani matkoilla käytetään edelleen paperisia karttoja ja aikatauluja. Onneksi lapseni ehti suositella Google mapsin käyttöä. Myös AI osoittautui hyödylliseksi avuksi, kun piti tietää millainen maksu kelpaa paikallisiin ratikoihin tai busseihin.
Pitkän matkustuspäiväni aikana hakeuduin mukavuusalueelleni taidenäyttelyyn - tutustuin Irlannin National Galleryn tarjontaan. Nähtävää oli niin paljon, että palasin näyttelyyn uudelleen jatkamaan kierroksen loppuun. Otin paljon kuvia, joita voin käyttää taidekursseilla tuntien alustuksissa.

Irlannin National Gallery
Asuin kurssin ajan Airbnb-asunnossa aivan kurssipaikan vieressä. Samalla pääsin tutustumaan paikalliseen asumiseen, muun muassa siihen, että ennen suihkua pitää muistaa naksauttaa kuuma vesi lämpiämään, jos haluaa käydä lämpimässä suihkussa.
DAY 1
Aloitimme kurssipäivät aina valitsemalla kurssin vetäjän Lauran Miso-kissan erilaisista kuvista omaa tunnelmaamme parhaiten kuvaavan kuvan. Itse valitsin kurssin alun tunnelmiani kuvaamaan Mison kuvan numero 9 - innolla odotan, että pääsen olemaan opettajan sijaan oppilas - ja aion nauttia tästä roolistani täysin siemauksin viikon ajan.

Kurssillamme oli 15 opettajaa eri puolilta Eurooppaa. Ensimmäisen päivän aloitimme tutustumalla kurssikaverihin pelaamalla Wellbeing Bingoa. Nyt tiedän kuka laulaa suihkussa (musiikin opettaja tietenkin!). Päivän aikana ehdimme myös laskeutua kurssin teemaan pohtimalla asioita (triggers), jotka nostavat stressitasoa sekä sitä, mistä tunnistamme stressin esimerkit kehossamme, ja mitä voimme tehdä, kun huomaamme että nyt alamme siirtyä liian stressin puolelle. Lisäksi listasimme jo käyttämiämme keinoja palautua: sekä sellaisia jotka auttavat (minulla metsäkävely), sekä niitä mitä teemme, vaikkeivat nämä keinot toimikaan niin kovin hyvin (tv:n katsominen).
Iltapäivällä tutustuimme kurssilaisten kotimaiden herkkutarjontaan Food Festivalilla. Suomi-osastolla oli tarjolla tietenkin salmiakkia ja suklaata.
DAY 2
Toisena kurssipäivänä tutustuimme tarkemmin resilienssiin ja hyvinvointiin: mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan resilienssistä, enkä miten se eroaa hyvinvoinnista? Yksi pohdinnan tulos oli, että resilienssi tuottaa hyvinvointia, ja hyvinvoivana resilienssiä on helpompi pitää yllä.

Käsittelimme myös omien tulkintojen vaikutusta siihen, mikä tunne tapahtumista herää itselle ja millaiselta tuo tunne tuntuu kehollisesti. Tutustuimme “sisäisen äänemme” yleisimpiin vääristyneisiin tulkintoihin: taipumukseen katastofiajatteluun, ajatusten lukuun, kaikki-tai-ei-mitään ajatteluun, positiivisen huomioimatta jättämiseen jne… Tämän jälkeen mietimme keinoja, joilla voi lähteä haastamaan tällaisia negatiiviseen suuntaan vinoutuneita ajatusmalleja. Yksi tehokas keino on miettiä, mitä sanoisi ystävälle joka olisi samassa tilanteessa. Tunne kehossa muuttuu, kun ajatus/tulkinta tilanteesta muuttuu.
Illalla osallistuin opastetulle kaupunkikierrokselle ja päädyin kahvittelemaan italialaisten opettajien seurassa.
DAY 3
Empowerment & self-care
Tutustuimme Martin Seligmanin esittelemään kukoistuksen (flourishing) PERMA-malliin. Kukoistus kuulostaa suomeksi hieman yliampuvalta, mutta toinen vaihtoehto menestyskään ei oikein tunnu ihan täysin kuvaavalta.
Positive emotion - positiivinen tunne
Engagement - sitoutuneisuus
Relationships - ihmissuhteet
Meaning - merkityksellisyys
Achieving/Accomplishment - aikaan saaminen
Listasimme asioita, jotka tuottavat meille näitä tunteita ja toisaalta mikä arjessamme estää näitä toteutumasta. Entä mitä voimme tällä viikolla konkreettisesti tehdä lisätäksemme jotain näistä arkeemme? Hyvä harjoitus tämäkin!
Illalla osallistuin irlantilaisen tanssin oppitunnille. Hauskaa oli, mutta ihan vielä ei ole askelkuviot hallussa. Lisäksi ehdin käydä tutustumassa Trinity Collegen kirjastoon ja siellä säilytyettävään, 800-luvulta peräisin olevaan Kellsin kirjaan. Kuvassa on kirjan kuvitukseen käytettyjä pigmenttejä (jotka tietenkin kiinnostavat taideopettajaa erityisesti).

DAY 4
Päivän aiheena olivat tunteet (thoughts, behaviours, emotions)
Aloitimme päivän nopealla testillä kuinka monta tunnetta osaamme nimetä minuutissa. Keskimääräinen tulos oli suunnilleen 15 tunnetta. Ihmettelimme kovasti Brené Brownin tutkimustulosta, jonka mukaan ihmiset osaavat nimetä keskimäärin kolme tunnetta: happy, sad, angry. Toisaalta Plutchikn Emotion Wheelissä erilaisia tunteita on nimetty lukematon määrä (tosin nämä jakaantuivat kuuteen perustunteeseen). Opimme että tunteiden tarkempi tunnistaminen ja nimeäminen on yhteydessä parempaan tunteiden säätelyyn.
Emme useinkaan voi vaikuttaa asiaan, joka saa aikaan tunteen, koska nämä asiat tulevat usein ulkopuoleltamme. Kun tunnistamalla tarkemmin tunteemme, voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia tulkintoja tunteesta teemme ja voimme sitten tietoisemmin valita kuinka reagoimme. Tässä vaiheessa on tosin hyvä muistaa välttää vääristyneitä tulkintoja, joiden tunnistamista opettelimme toisena kurssipäivänä tiistaina (näitä olivat mm. katastrofiajattelu, kaikki-tai-ei-mitään ajattelu).
Illalla matkustimme paikallisjunalla kreikkalaisen Lianan ja kyproslaisen Nayian kanssa Howthin rannikolle kävelemään. Ilmat suosivat meitä: heti perille tultuamme satoi ja päätimme mennä syömään paikalliseen ravintolaan (oli erinomainen fish and sips annos). Lopun päivää aurinko paistoi täydeltä terältä, vaikka samaan aikaan Dublinin keskustassa satoi rakeita. Lämpimäksi ilmaa ei kuitenkaan voi sanoa, sillä meren rannalla tuuli niin että sähkölangat lauloivat. Howthin rantakalliot ja meri lumosivat meidät kauneudellaan.
Paluumatkalla junassa seurasimme Euroviisujen karsintakierroksella Kyproksen osuuden. Lupasin tarjota Lianalle ja Nayialle majoituksen, jos viisut olisivat ensi vuonna Tampereella.

Howthin fish and chips pub testattu. Kuvassa vasemmalta Nayia, minä ja Liana.
DAY 5
Viimeinen virallinen kurssipäivä.
Aloitimme päivän taas omaan tunnelmaan sopivan kuvan valinnalla, mutta tällä kertaa tunnelmakuvina oli osallitujien lemmikkieläinten kuvia. Näistä kuvista voi löytää meidän perheen Sisu-kissan makoilemasta kissapuussaan. Aion kokeilla omilla kursseilla tällaista kissakuva -icebreaker kierrosta syksyllä kun kurssit alkavat.

Reflektoimme kurssilla opittua ja suuntasimme katseet kohti tulevaa tehden kukin suunnitelman pienistä askelista kohti omaa hyvinvointitavoitetta.
Koska en voinut aikaisen lähdön vuoksi osallistua lauantain retkelle, oli perjantaille tarjolla korvaava retkikohteena tutustuminen lähellä sijaitseva Powerscourtin puutarhaan. Näin kesän lopulla tätä kirjoittaessani tiedän jo että maalasin taulun, jonka pohjana oli kuva Powerscourtin japanilaisesta puutarhasta.
Ystävällisyys! Se kuinka nopeasti me kurssilaiset tutustuimme ja ystävystyimme hyvinvoinnin ja resilienssin teemaan perehtyessämme. Lisäksi mieleen jäi se, kuinka opettajat eri puolilla Eurooppaa kohtaavat työssään hyvin samanlaisia tilanteita ja tunteita. Oli alusta asti selvää että kuulumme samaan opettajien “heimoon”.
Kurssin jälkeen tunsin syvää kiitollisuutta tästä kokemuksesta.
Nyt kun palasin viimeistelemään kirjoittamani kesätauon jälkeen, huomaan että kurssista on jäänyt päälle myös oman hyvinvoinnin huomioiminen: olen tarkempi erottamaan miten voin.
Osaan arvostaa jaksamistani ja lepoa, en vaadi mahdottomia.
0 kommenttia
