Olimme työvarjostusjaksolla Tanskassa Norddjursin kunnassa. Vuonna 2024 kaksi Norddjursin kirjaston työntekijää oli Valkeakosken kaupunginkirjastossa työvarjostuksessa, joten nyt pääsimme toteuttamaan vastavierailun. Varjostuksen tavoitteena oli saada lisää ideoita tapahtumamarkkinointiin, saavutettavuuteen, sisällöntuotantoon sekä digitaalisiin palveluihin. Maria keskittyi tapahtumiin ja Iina halusi erityisesti saada lisätietoa kirjastojärjestelmä Cicerosta. Meille molemmille tuli vielä ennen matkaa tavoitteeksi hankkia tietoa Valkeakoskelle perustettavaa omatoimikirjastoa varten.

Sunnuntai 12.4.2026

Sunnuntai toimi meillä matkustuspäivänä. Matka sujui ilman suurempia ongelmia ja lento Helsingistä Kööpenhaminaan oli lyhyt ja aikataulussa. Junamatka Kööpenhaminasta Aarhusiin kesti reilu kolme tuntia ja olimme perillä Aarhusissa vasta illalla. Majoituksemme sijaitsi Aarhusin keskustassa, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta.

Maanantai 13.4.2026

Ensimmäinen työvarjostuspäivämme alkoi joukkoliikenteen ongelmilla. Grenaan kirjasto, joka oli vierailumme ensisijainen kohde, sijaitsi Letbane-junayhteyden päässä ja aamun kolme ensimmäistä junavuoroa peruttiin lyhyellä varoitusajalla ja jäimme värjöttelemään laiturille ihmetellen, miten oikein pääsemme Grenaan. Lopulta neljäs juna saapui ajallaan ja pääsimme Grenaan kirjastoon. Saimme kuulla, että julkisen liikenteen takkuilu on valitettavan tavallista Tanskassa.

Ensimmäisenä saimme opastetun kierroksen Grenaan kirjastossa, jonka jälkeen johtaja Lars kertoi meille yleistietoa Norddjursin kirjastoista. Kirjastoja on neljä ja niissä kaikissa on omatoimiaikaa: Grenaa, Auning, Ørum, Ørsted. Lisäksi heillä on käytössä kaksi palvelupistettä, joihin saa varaamalla kirjoja. Työntekijöitä on 18, joista osa työskentelee kahdessa kirjastossa, osa yhdessä. Torstaisin kirjastot auki vain omatoimella, koska tiimit kokoontuvat silloin. Tiimejä on yhteensä kahdeksan, kaikkien kirjastojen työntekijät kuuluvat useampaan tiimiin.

Opimme, että kirjastolaki on Tanskassa paljon suppeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja tähän toivottiin muutosta. Tanskan kirjastoissa on kuitenkin panostettu siihen, että jokaisella on pääsy aineistoon asuinpaikkakunnasta riippumatta, seutukuljetukset kulkevat joka päivä, eikä niistä aiheudu lisämaksua asiakkaille.

Meille pidettiin myös lyhyt esittely kirjaston verkkosivusta. Kaikilla Norddjursin kirjastoilla on yksi verkkosivu, jonka kautta voi hoitaa periaatteessa kaiken. Kirjastojärjestelmä Cicero on yhdistetty kotisivuihin eli Cicerossa tehdyt muutokset esimerkiksi aukioloaikoihin päivittyvät suoraan kotisivuille.

Loppupäivästä meille kerrottiin kirjastojen perustöistä. Esimerkiksi hyllyopasteet olivat selkeitä ja samankaltaisia kaikissa Norddjursin kirjastoissa. Painotus oli lähes kaikissa kirjastoissa kotimaisessa aineistossa ja tarjolla oli hyvin vähän vieraskielistä kirjallisuutta, mikä poikkeaa suomalaisten kirjastojen kokoelmapolitiikasta. Yhteistä meille oli se, että aikuisten genresuosikkeja olivat dekkarit ja romantiikka.

Sen sijaan aikuisten fantasiakirjallisuus ei ole Tanskassa suosittua. Lapsille ja nuorille oli joka kirjastossa omat fantasiaosastot, eli se mielletään heidän jutukseen toisin kuin meillä Suomessa, jossa fantasiakirjallisuus on suosittua kaiken ikäisten keskuudessa. 

Tiistai 14.4. 

Tiistaina tutustuimme Auningin kirjastoon. 

Meille kerrottiin hieman eReolen e- ja äänikirjapalvelusta (lapsille on oma eReolen Go, jossa sisältöä tuottavat lapset lapsille). Tanskassa digitaalisten aineistojen lisenssit ovat kalliita, joten e-aineistossa on Norddjursissa rajoitettu viiteen äänikirjaan ja viiteen e-kirjaan kuukaudessa. Tämän lisäksi heillä on lainattavissa myös niin sanottuja sinisiä kirjoja, joita voi lainata "rajattomasti". Lisenssit kuitenkin loppuvat aina kesken ennen kuun vaihdetta, koska äänikirjojen suosio on kasvussa. eReolen on integroitu kirjaston omiin verkkosivuihin.

Kirjastot tarjoavat myös livestream-yhteydellä toteutettavia tapahtumia, jotka tuottaa Aarhusin yliopisto. Yliopiston kautta on mahdollista saada tietyt yleisluennot esitettäväksi kirjaston tiloissa etäyhteydellä. Livestream –luennot ovat suosittuja ja ne tarjoavat hyvän tavan edistää kuntalaisten pääsyä tutkitun, tieteellisen aineiston pariin.

Meille kerrottiin myös Auningin uudistetusta lastenosastosta, johon teatteriryhmä Madam Bach oli suunnitellut interaktiivisen vuodenaikaseinän.

Seurasimme Auningissa kolmosluokkalaisten kirjastovierailua, jossa hyödynnettiin lisättyä todellisuutta Bibliobitterne-sovelluksen avulla. Sovellus on käytössä kaikissa Tanskan yleisissä kirjastoissa.

Iltapäivästä siirryimme Ørumin kirjastoon, joka tekee yhteistyötä paikallisen erityiskoulun kanssa. Siellä on myös lukukoiratoimintaa, joka meistä poiketen painottuu lukemishaasteisille ja sitä myös markkinoidaan pääasiassa vain tälle kohderyhmälle. Tästä saimme aikaan keskustelua siitä, mihin puolin ja toisin voisimme lukukoiratoimintaa kehittää. Ørum Bibliotek toimii pienellä henkilöstöllä ja siellä on koululaisten kirjastokortit numerolukollisessa kaapissa, josta opettaja voi jakaa ne oppilaille omatoimiaikana. Ørum Bibliotekissa oli rakennettu siirrettävillä sermeillä nuorille oma osasto, joka toimi myös lukukoiran soppena. Tällainen on mahdollista toteuttaa edullisesti ja helposti ja se oli toiminut heillä hyvin. Tästä aiomme ottaa ideaa myös meidän kirjastoomme!

Ørumissa meille kerrottiin myös Viikko 17:sta, johon Norddjursin kirjastot osallistuvat. Grenaan kirjastossa tähän oli osallistuttu laittamalla esille siemenkirjasto

Tiistaina kävimme vierailemassa Arosissa eli Aarhusin taidemuseossa. Meiltä kului koko iltapäivä ihmetellen useita hienoja näyttelyitä, jotka olivat neljässä eri kerroksessa ja katolle rakennetussa sateenkaari panoraamassa. Voimme suositella vierailua kaikille Aarhusiin matkaaville! 

Keskiviikko 15.4. 

Keskiviikkona pääaiheenamme oli kirjastojärjestelmä Cicero, joka on käytössä kaikissa Tanskan yleisissä kirjastoissa. Erityisesti Iina halusi tietää enemmän Cicerosta, sillä hän on mukana Pirkanmaan kirjastojen järjestelmätiimissä. Meille kerrottiin, että vaikka tanskalaiset kirjastotyöntekijät ovat olleet erittäin tyytyväisiä Ciceroon, puhaltaa vuoden 2027 aikana uudet tuulet, kun Tanskan kirjastot siirtyvät käyttämään Ciceron pilvipohjaista versiota. Henkilökunnalla on käytössä ominaisuus, jonka avulla on mahdollista katsoa varauslistaa reaaliaikaisesti omalla työpuhelimella, mikä välttää päällekkäistä työtä. Tämä olisi meillekin erittäin toivottu lisä. Myös mobiililainaus oli mahdollista.

Iltapäivällä siirryimme autokyydillä Auningin kirjastoon seuraamaan luentoa nimeltä Gammel Estrup & alchemy. Kirjastonjohtaja vei meidät ennen luentoa katsomaan Gammel Estrupia, joka on kartanomuseo, jotta saisimme paremman käsityksen tapahtuman aiheesta. 

Torstai 16.4. 

Torstaina päivämme alkoi tavallista myöhemmin, sillä ohjelmamme sijoittui Aarhusiin. Käytimme vapaan ajan hyödyksi menemällä aamupalalle LYNfabrikkeniin, joka on entiseen tehdasrakennukseen tehty kahvila ja yhteisöllinen työtila. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa opastettu kierros Dokk1 nimisessä kirjasto- ja kulttuurikeskuksessa. Dokk1:ssa oli suuri lajitteluautomaatti, joka sisälsi ominaisuuden, joka osasi laskea kunkin alueen kirjaston hyllymäärän sekä kirjan paksuuden (cm) ja määritellä mihin kirjastoon kirja tulee lähettää, jotta se mahtuu hyllyyn.  

Palautusten määrä oli valtava ja jatkuva - prosessin pullonkaula on siinä, että laatikoita seisoo valtavat määrät kellarissa odottamassa kuljetukseen pääsyä. Osa-aikaiset ja opiskelijat hoitavat logistiikkatyön sekä varausten haun Dokk1-kirjastossa, joten osa kirjaston toiminnoista pyörii aina tällaisella työvoimalla. Dokk1:sta löytyi myös hieman laajempi vieraskielisen aineiston valikoima mitä Norddjursin kirjastoista. Dokk1 tutustuimme myös siemenkirjastoon, upeaan ja laajaan lastenosastoon sekä Maker-Labiin. 

   

Dokk1 vierailun jälkeen piipahdimme kadun toisella puolella National Editorial Officessa, jonka omistavat kirjastot, mutta rahoitus tulee valtiolta. National Editorial Office on koko Tanskan kattava sisällöntuotantopalvelu kirjastoille ja sen tavoitteena on tuottaa laadukasta sisältöä tanskalaisten kirjastojen verkkosivuille. Kirjastot voivat myös itse toivoa tai tuottaa sisältöjä. Tällaista palvelua ei heidän tietääkseen ole missään muualla maailmassa. Syksyllä palvelua uudistetaan ja sen myötä muun muassa nimi muuttuu.  

Perjantai 17.4. 

Perjantaina meille kerrottiin erityisesti aikuisten tapahtumatuotannosta. Tapahtumissa halutaan keskittyä paikallisuuteen ja niihin asiakkaisiin, jotka jo käyttävät kirjastoa. Tapahtumatuotanto on samantyylistä, kun meillä eli kirjasto järjestää itse tapahtumia ja paikalliset saavat myös järjestää tapahtumiaan kirjaston tiloissa. Tapahtumiin osallistuu pääasiassa ikäihmiset ja perheet, niin kuin Valkeakoskellakin. Tapahtumat saattavat olla asiakkaille maksullisia (pieni, nimellinen korvaus), niihin pitää yleensä ilmoittautua etukäteen ja niissä on perinteisesti kahvi- ja pullatarjoilu, mitä ei ole käytössä meillä. Perinteisistä kirjailijavierailuista on Norddjursissa siirrytty kirjailijoiden haastatteluun, koska ne ovat olleet suosittuja.  

  

Iltapäivällä kuulimme lisää kouluyhteistyöstä. Tanskassa ei ole määritelty virallista yhteistyöpolkua kirjaston ja koulujen välillä samaan tapaan kuin Suomessa. Tanskassa on kehitetty "book a librarian"-palvelu, jossa opiskelija itse voi varata kirjastonhoitajan auttamaan tiedonhaussa koulutehtäviä varten joko paikan päälle tai etänä. Tarkoitus on markkinoita palvelua suoraan opiskelijoille sosiaalisen median kautta. Kirjasto ja päiväkodit tapaavat vuosittain ja suunnittelevat yhteistyötä. Tilanteeseen on päädytty aiemmin toteutetun hankkeen kautta.  

Meille kerrottiin, että perjantaina saamme lähteä aiemmin, koska tapana on lopettaa työt jo kello kahden aikaan. Suuntasimmekin ennätysaikaisin juna-asemalle ja kohti Aarhusia.

Lauantai 18.4. 

Saimme jo aiemmin viikolla kuulla, että Aarhus-Kööpenhaminan junayhteydessä on ollut haasteita koko viikon ajan, mutta lauantaihin mennessä yhteys oli palautunut melkein normaaliksi. Ainoana muutoksena aiempaan oli se, että junayhteys ei vienyt meitä lentokentälle asti vaan jatkoimme Kööpenhaminan päärautatieasemalta bussiyhteydellä lentokentälle. Lentomme oli myöhässä, joten saavuimme Suomeen hieman aikataulusta jäljessä. Kaiken kaikkiaan matkustuspäivä sujui kuitenkin sujuvasti ja palasimme kotiin väsyneinä, mutta pää täynnä ideoita. Voimme suositella työvarjostusta kaikille, koska aihepiirit ja kiinnostuksen kohteet ovat räätälöitävissä ja viikon aikana uusia ideoita kertyi runsaasti puolin ja toisin. 

Teksti ja kuvat: Iina Lehtiniemi ja Maria Väänänen-Järvinen, Valkeakosken kaupunginkirjasto