Osallistuin toukokuussa 2026 kurssille Bibliotherapy for Emotional Support: Helping Children Cope, Feel, and Grow. Oma näkökulmani aiheeseen olivat nuoret aikuiset ja pyrin soveltamaan oppimaani tähän kohderyhmään. Kouluttajana toimi Lissabonin Teacher Academyn valoisa ja energinen Beatriz Canas Mendez.



Opettajamme Beatriz eli Bea.

Kurssin alku tarjosi yllätyksen, kun kaksi ryhmää yhdistettiin yhdeksi toisen kouluttajan katkaistua jalkansa. Tämä ei kuitenkaan haitannut; meillä oli suuresta ryhmäkoosta huolimatta toimiva ryhmä, jossa jokainen koki olonsa mukavaksi. Olimmehan kaikki kiinnostuneita kirjoista ja lukemisesta. Suurin osa ryhmästä oli opettajia, mutta mukana oli myös kaksi koulukirjastonhoitajaa ja yksi yhteisöpedagogi. Itse edustin ainoana yleisiä kirjastoja. Osallistujia oli Itävallasta, Saksasta (ukrainalainen), Kroatiasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta, Romaniasta ja Sloveniasta. Suomea edusti itseni lisäksi kaksi osallistujaa Ahvenanmaalta.



Tila, jossa opiskelimme.

Ihastuin Lissaboniin! Kaupungissa on vanhaa ja uutta rinnakkain, viehättäviä kapeita katuja ja kaupunginosia. Ja korkeuseroja! Lissabon on seitsemän kukkulan kaupunki ja se tarkoitti jalkalihasten vahvistamista päivittäisillä kävelyillä. Saimme kurssin puolesta Lissabon-kortin käyttöömme 24 tunniksi. Kävimme pienellä porukalla muun muassa Belemissä tutustumassa Hieronymoksen luostariin ja Belemin torniin. Nämä rakennukset ovat ainoat jäljelle jääneet rakennukset löytöretkien ajalta 1500-luvulta. Maanjäristys ja sitä seurannut tulipalo ja tsunami tuhosivat Lissabonin laajalti vuonna 1755. Katastrofissa menetti henkensä 40 000 lissabonilaista.



 Hieronymoksen luostari, Belem 

Ryhmän kanssa kävimme tutustumassa kirjastoon (Biblioteca Palacio Galveias), nukketeatterin historiaa esittelevään museoon (Museu de Marioneta) ja kirjakauppaan (Salted Books). Kävin itsekseni Lissabonin kasvitieteellisessä puutarhassa ja vain kävelin ympäri kaupunkia. Lauantaina kävimme yhdessä muutaman kurssilaisen kanssa Cascaisissa, joka sijaitsee n. 40 minuutin junamatkan päässä Lissabonin keskustasta. Sieltä löytyi mm. hiekkaranta ja ihastuttava pieni kirjakauppa (Indie), josta mukaan lähti yhtä sun toista mielenkiintoista. Tietysti maistoin myös parinkiin otteeseen kuuluisaa ja suussa sulavaa portugalilaista vaniljaleivosta ”pastel de nata” sekä kuivatusta turskasta valmistettuja pasteijoita (pastéis de bacalhau). Jälkimmäisestä tuli mieleen oma kotoinen kalakukkomme.

Vasemmalta: Indie-tuliainen, Uimaranta Cascaisissa, Turskapasteija

Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen. Saimme tutustua kirjallisuusterapian historiaan, tärkeimpiin käsitteisiin sekä soveltamismahdollisuuksiin. Kirjallisuusterapia voidaan jakaa kliiniseen, kehitykselliseen ja luovaan kirjallisuusterapiaan. Ensin mainittua voi toteuttaa vain koulutetut psykologit, terapeutit ja hoitohenkilöstö, mutta kehityksellisen ja luovan kirjallisuusterapian menetelmiä voi käyttää kuka tahansa asiaan perehtynyt henkilö, joka työskentelee esimerkiksi koulussa tai kirjastossa.

Kirjallisuusterapian tavoitteena on löytää sopiva kirja lukijan tarpeita ajatellen: kirjan avulla voi käsitellä elämänmuutoksia, mielenterveyteen liittyviä ongelmia, tunteita, haastavia elämäntilanteita jne. Samaistumalla kirjojen henkilöihin, heidän kohtaamiinsa elämäntilanteisiin ja kokemiinsa tunteisiin, lukija voi tehdä löytöjä omaan elämäänsä liittyen. Kirjallisuusterapiassa puhutaan nelivaiheisesta prosessista:
1) Tunnistaminen (identification) eli pysähdys tekstin äärellä, kun jokin tuntuu itselle tutulta tai muuten koskettaa. 2) katharsis eli tunne- tai kokemustasolla tapahtuva uuden oivaltaminen, 3) syvempi ymmärrys (insight) eli oivalluksen käsittely ja lopuksi 4) soveltaminen (action) omaan elämään. Prosessi ei kulje aina näin suoraviivaisesti eivätkä kaikki vaiheet välttämättä toteudu.

Kirjallisuusterapiaa voi esimerkiksi kouluympäristössä käyttää tukemaan sosiaalista ja emotionaalista oppimista (SEL = Social and Emotional Learning). Kirjojen sisällön käsittelyä tukemaan voi valita sisältökysymysten rinnalle kysymyksiä, jotka haastavat pohtimaan esimerkiksi kirjassa esiintyviä sosiaalisia suhteita, niissä ilmeneviä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja ja pohtia niiden soveltamista lukijoiden elämään tai ryhmän toimintaympäristöön.

Tutustuimme 3-2-1 -menetelmään, jota toteutetaan eri tavoin eri yhteyksissä, mutta tarkoituksena on syventää oppimista ja omaa ajattelua aiheeseen liittyen. Tätä voi soveltaa myös luovaan työskentelyyn kirjallisuuden parissa: 3 sanaa, 2 kysymystä, 1 metafora. Kirjoita lukemastasi tekstistä kolme mieleen jäänyttä sanaa, kysy kaksi askarruttamaan jäänyttä kysymystä ja luo metafora tekstin pohjalta.

Vieraillessamme ryhmän ja opettajamme kanssa kirjastossa, saimme kokeilla Goosechase-sovellusta. Se on ilmainen mobiilisovellus, jolla luodaan itse ja pelataan ryhminä tai pareittain interaktiivisia tehtäväratoja ja seikkailupelejä. Tähän haluaisin tutustua paremmin ja pohtia, miten voisin sitä omassa työssäni hyödyntää.

Viikko meni nopeasti ja perjantaina saimme todistukset osallistumisestamme. Moni opettaja sanoi kurssin päättyessä, että olikin tietämättään soveltanut kirjallisuusterapiaa omassa kirjallisuudenopetuksessaan. Olen todella iloinen ja kiitollinen, että uskalsin lähteä yksin tälle matkalle. 😊



 Onnelliset kurssilaiset todistuksineen.

Teksti ja kuvat: Minna Edgren