Kasvun ja oppimisen tuki perustuu esiopetuksessa valtakunnallisiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen saaminen edellytä asiantuntijalausuntoa tai diagnoosia. Tuen tarvetta arvioitaessa ja tukitoimia suunniteltaessa lähtökohtana ovat kasvatushenkilöstön ja huoltajien havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Tuen suunnittelun pohjaksi tulee luoda kokonaiskuva lapsesta sekä tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet. Tukitoimenpiteet on aloitettava välittömästi, mikäli lapsella on:

• viivästynyt puheen- tai kielenkehitys
• äidinkielenä jokin muu kieli kuin suomi (S2)
• kehityksen viivästyminen tai kypsymättömyys
• tunne-elämään tai käyttäytymiseen liittyviä pulmia, ylivilkkautta
• pitkäaikaissairaus kuten diabetes, epilepsia tai reuma
• näkö-, kuulo-, liikunta- tai kehitysvamma

Varhaisen tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Tukitoimet pyritään järjestämään luontevaksi osaksi lapsen päivittäistä arkea siten, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua toimintaan omassa ryhmässään joustavin pedagogisin järjestelyin. Tuki rakentuukin esiopetuksessa laadukkaan pedagogiikan ja suunnitellun kasvu- ja oppimisympäristön varaan. Tämä edellyttää kasvatushenkilöstöltä lapsen kasvun ja kehityksen tuntemusta, lapsen vahvuuksien tunnistamista ja tuen tarpeen varhaista havaitsemista. Tärkeää on kiinnittää erityistä huomiota myös toimintaympäristön muokkaamiseen ja lapsen tarpeista lähtevään kasvatustoimintaan. Tukitoimien käyttö edellyttää ja vaatii koko kasvatusyhteisöltä myös sitoutuvaa työotetta, jolloin arjen toiminnoissa näkyy suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja johdonmukaisuus.

Lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä tuen tarpeesta jatkuvaan tuen tarpeeseen, vähäisestä tuesta vahvempaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen tuleekin olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia lapsen kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Tämän vuoksi jatkuva oppimisen arviointi on ehdottoman tärkeää. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kuten puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin arviointien tuloksia. Myös huoltajat ovat kiinteästi mukana suunnittelemassa lapsen tukitoimia. Heidän kanssaan keskustellaan lapsen tilanteesta, heille annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen tarpeesta. Yhdessä myös sovitaan tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tuki kohdistuu lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiseen sekä lapsen tasavertaiseen jäsenyyteen esiopetusryhmässä.

Tuen jatkumosta on huolehdittava lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kolmiportaisella mallilla. Jokainen esiopetuksessa oleva lapsi on oikeutettu kasvun ja oppimisen yleiseen tukeen. Lapsella, joka tarvitsee kasvussa ja oppimisessa säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja, on oikeus saada tehostettua tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joiden esiopetusta ei heidän kasvun, kehityksen tai oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää.

YLEINEN TUKI	TEHOSTETTU TUKI	ERITYINEN TUKI
Kuuluu kaikille eskarilaisille	Pedagoginen arvio	Pedagoginen selvitys
Yleinen esiopetuksen oppimissuunnitelma	Tehostetun tuen oppimissuunnitelma	Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Yhteistyö huoltajien kanssa	Yhteistyö huoltajien kanssa	Yhteistyö huoltajien kanssa
	Moniammatillinen yhteistyö	Moniammatillinen yhteistyö

Lapsi saattaa tarvita tukea myös erityisissä tilanteissa esimerkiksi sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle lapselle esiopetusta siinä määrin kuin se on mahdollista, huomioon ottaen hänen terveytensä ja muut olosuhteet.