Esiopetuksessa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena tapahtumana, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lapsen oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa aktiivisena oppijana. Tietoa ei voida suoraan siirtää lapselle, vaan uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys arkeen ja kokemusmaailmaan sekä lapsen aiempiin oppimiskokemuksiin.

Uusien tietojen ja taitojen omaksuminen tapahtuu opitun asian, aikaisemman tiedon sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Kehitys ja oppiminen ovat yhteydessä koko siihen ympäröivään sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön, jossa lapsi toimii. Vertaisryhmässä lapsi oppii yhdessä toisten kanssa ja toisilta. Lasta kuullaan ja hänen kanssaan keskustellaan, jolloin lapselle syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä.

Lapsen oppimisessa korostetaan leikin merkitystä. Lapsen omaehtoinen leikki onkin luonnollinen tapa oppia erilaisia asioita, jotka liittyvät lapsen fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja älylliseen kehitykseen. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin ohessa myös työtehtävien ja pienten opetustuokioiden avulla. Yhdessä toimiminen lisää lapsen oppimismotivaatiota sekä kehittää lapsen ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyviä valmiuksia. Ryhmässä toimiminen edistää oppimista ja havaitsemista sekä kehittää luovaa ajattelua ja mielikuvitusta. Myönteiset kokemukset, oppimisen ilo ja luova toiminta herättävät lapsessa halun oppia uusia tietoja ja taitoja.

Kysyttäessä huoltajilta, mitä esiopetus on ja mitä he odottavat esiopetukselta, nousi esiin seuraavia asioita:

- turvallinen ja myönteinen ilmapiiri
- yleiset valmiudet koulunkäyntiin
- oppimaan oppimisen taidot
- sosiaaliset taidot sekä ryhmässä toimimisen harjoittelu
- leikit, pelit, liikunta ja musiikki
- numeroihin ja kirjaimiin tutustuminen
- vastuun harjoittelu

Lapsilta kysyttäessä esiin nousivat seuraavat asiat:

- leikki
- tehtävät
- kaverit
- kirjaimet ja numerot
- lukemaan oppiminen
- "opetellaan kouluu"