Hankkeen viestintä
Varhaiskasvatuksen Uudet lukutaidot 2 -hankkeen blogi
Yhteistyö Jyväskylän kirjastopalveluiden kanssa: Pehmolelun seikkailu kirjastoautossa
"Lapset kasvavat satujen ja tarinoiden maailmoihin pienestä pitäen. Kertomuksia kuullaan aikuisten lukemina, nähdään televisiosta ja tänä päivänä satujen maailmaan pääsee helposti myös erilaisten mobiilisovellusten ja -pelien avulla. Muistammeko kuitenkaan, miten mainioita tarinankertojia lapset itse ovatkaan?" (Varhaiskasvatuksen tietopalvelu)
Kirjastopalvelut ovat varhaiskasvatukselle luonteva yhteistyötaho ja kirjastoja hyödynnetään osana lasten oppimisympäristöä. Jyväskylässä kirjastoautoilla on reiteillään kattavasti koulu- ja päiväkotipysäkkejä, minkä avulla kirjastopalvelut tuodaan lasten lähelle ja helposti saataville. Kirjastoautojen henkilöstö toivoo, että kirjastoautolle tultaisiin mahdollisuuksien mukaan lasten kanssa, jotta he pääsevät tutustumaan kirjastoautoon ja osallistumaan lainattavien kirjojen valintaan. Lapset pääsevät opettelemaan kirjastoautossa kirjastopalveluiden käyttöä sekä harjoittelemaan valintojen tekemistä kirjoja etsiessään. Käynti kirjastoautolla voikin olla lapselle suuri elämys. Lisäksi kirjoja voi myös selailla rauhassa ja nauttia kirjaelämyksistä yhdessä toisten lasten kanssa.
Kirjastopalvelut ovat olleet Uudet lukutaidot –hankkeen yhteistyötaho jo ensimmäisestä hankekaudesta lähtien, mutta yhteistyönä suunniteltua toimintaa kirjastoautoilla jouduttiin aiemmin siirtämään koronan vuoksi. Kirjastoautoille suunniteltiin hankkeessa kokonaisuus, jossa yhdistyvät lasten osallisuus, digitaalisuus ja yhdessä tekeminen. “Pehmolelun seikkailu kirjastoautossa” -toimintaan sisältyy kirjastoautokäynti ja pehmolelun valokuvaaminen autolla sekä käynnin jälkeen tarinan työstäminen ja kokoaminen. Tavoitteena oli tehdä kokonaisuudesta helposti lähestyttävä, johon kuka tahansa aikuinen pystyy tarttumaan hyödyntäen valmista materiaalia. Kirjastojen henkilökunta on ollut suunnittelussa mukana ja kirjastoautoilla on tiedossa toiminnan sisältö. Materiaali on kirjastoautoilla saatavilla myös perheiden käyttöön, jotka käyvät kirjastoautolla iltaisin. Ennen joulua toteutettiin ensimmäiset kirjastoautokokeilut kolmen lapsiryhmän kanssa ja maaliskuussa toinen kokeilu kahden lapsiryhmän kanssa. Kokeilut koettiin onnistuneiksi, joten toimintaan liittyvä materiaali jaettiin kaikkien päiväkotien käyttöön. Materiaalia voi siis jatkossa hyödyntää millä tahansa kirjastoautokäynnillä!
Kuvaus toiminnasta kirjastoautolla:
Ensin lapset tulivat pienryhmissä kuvaamaan tutun pehmolelunsa seikkailuja kirjastoautolla. Lapset harjoittelivat valokuvausta ja tabletlaitteen käyttöä ja pääsivät itse vaikuttamaan siihen, missä paikoissa pehmolelua kuvattiin. Lapset keksivät hauskoja paikkoja pehmoleluille: ne pääsivät kuskin penkille, leikkivät piilosta, kiipesivät korkealle ja tutustuivat lainausautomaattiin. Yksi pehmolelu muisti myös käyttää käsidesiä tullessaan kirjastoautoon!
Jatkotyöskentelyä varten tehtiin kirjalliset ohjeet, joiden avulla lapsiryhmät pääsivät päiväkodilla jatkamaan projektia. Ideana oli koostaa valokuvauksen jälkeen haluamallaan tavalla Pehmolelun seikkailu kirjastoautossa. Tarinaa varten lapset valikoivat valokuvista sopivimmat, keksivät tarinaa pehmolelun seikkailusta ja koko projekti koottiin yhteen sopivalla tavalla digitaalisia sovelluksia hyödyntäen. Vinkki: Pehmolelu voi jatkaa seikkailujaan myös muissa kohteissa kirjastoauton jälkeen!
Lähteet:
Varhaiskasvatuksen tietopalvelu, verkkosivu. Luettu 12.4.2023. Kolme vinkkiä kerrontataitojen opetteluun | Varhaiskasvatuksen TietopalveluIkärajat ja tekijänoikeudet varhaiskasvatuksessa
”Media on osa lasten arkea. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsella on turvallinen olo median parissa. Lasten kanssa käytetään lähtökohtaisestikin vain sisältöjä, jotka ovat lapsille sopivia. Kuvaohjelmille laaditut ikärajat suojelevat lapsia ja niihin on hyvä tutustua lasten kanssa. Kaikenikäisille sopivat sisällöt tunnistaa S-symbolista, mutta on hyvä huomioida, ettei kaikkia sisältöjä, kuten uutisia, ole luokiteltu lainkaan. Aikuisen läsnäolo ja vastuu mediankäytön tilanteissa ja kulloinenkin arvio sisällön soveltuvuudesta lapsille varmistavat turvallisen kokemuksen.” (Mediataitokoulu)
Media on keskeisessä roolissa nykypäivän lapsien elämässä. Lapset samaistuvat mediahahmoihin ja eläytyvät median tarinoihin, minkä kautta lapsi kokee ja harjoittelee erilaisia tunteita ja rooleja sekä pohtii oikeaa ja väärää. Mediahahmot ovat tärkeitä lasten leikeissä ja tuovat yhteisiä keskustelujen aiheita. Media innoittaa myös lapsia laulamaan, piirtämään ja muuhun itsensä ilmaisuun. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2020.)
Varhaiskasvatuksen arkeen kuuluvat luonnollisesti myös erilaiset mediasisällöt. Kuuntelemme musiikkia, katselemme erilaisia videoita ja tv-ohjelmia ja lasten leikeissä ja puheissa näkyvät erilaiset mediahahmot. Arjen tohinassa saattaa kuitenkin unohtua mediakasvatuksen tärkeä osa: tekijänoikeudet. Mitä saamme katsoa ja kuunnella päiväkodissa ilmaiseksi ja vapaasti? Lisäksi mediasisältöjä valittaessa täytyy muistaa ohjelmien ja pelien ikärajat.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tekemässä Tietoa ikärajoista -esitteessä on kerrottu, että ikäraja on varoitus elokuvan, televisio-ohjelman tai digitaalisen pelin mahdollisesta haitallisuudesta lapselle. Ikärajamerkintä on osoitus siitä, että ohjelman haitallisuus on arvioitu KAVI:n mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön (MEKU) toimesta. Ikärajan lisäksi on merkitty sisältösymbolit, jotka kertovat, minkälaisten lapsille haitallisten sisältöjen vuoksi ohjelmalla on ikäraja. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2022.)
Ikärajojen tarkoitus on suojella lapsia ja lapsien kehitystä, ja meidän aikuisten velvollisuus on huolehtia, että ikärajoja noudatetaan. Esimerkiksi ikärajoista voi joustaa kolme vuotta mentäessä elokuvateatteriin yhdessä oman lapsen kanssa, mutta joustoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi päiväkotiryhmissä. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2020.)
Kopiraittilan verkkosivuilta löytyy paljon tärkeää tietoa tekijänoikeuksista ja sivustoon kannattaa käydä tutustumassa. Tekijänoikeus antaa luovan työn tekijälle yksinoikeuden määrätä, miten teosta käytetään. Kun kuka tahansa piirtää kuvan, kirjoittaa tarinan tai kuvaa videon, hänestä tulee tekijä, jolla on oikeus määrätä, miten teosta saa käyttää. Tekijänoikeus on voimassa heti, kun teos on syntynyt, eikä se vaadi rekisteröintiä tai ©-merkin käyttämistä. (Kopiosto.) Onkin huomioitava, että myös lapsella on tekijänoikeus hänen tuottamaansa mediasisältöön.
Kun päiväkotiryhmälle esitetään mediasisältöä, on kyseessä opetustilanne. Tällöin tarvitaan lupa käyttää kyseistä mediasisältöä opetuksessa. (Kopiosto.)
Opetushallitus, Kopiosto ja APFI ry ovat sopineet tv-ohjelmien esittämisestä varhaiskasvatuksessa TV-ohjelmien käyttöluvalla saa esittää Yle Areenasta ja Elävästä arkistosta kotimaisia tv-ohjelmia. (Kopiosto.)
Verkkovideoiden (esim. Youtube) esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa (Kopiosto). Esimerkiksi Kielinupun videoita Youtubesta katsottaessa on tärkeä tietää, että Kielinuppu on antanut verkkosivuillaan luvan käyttää tuottamaansa mediaa opetuksessa. Tämä ei anna kuitenkaan lupaa näyttää sitä julkisesti esimerkiksi kevätjuhlassa.
Ostetut tai vuokratut tallenteet kuten esim. dvd-elokuvat, on tarkoitettu yksityiskäyttöön. Myös suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn ja Netfilixin ohjelmasisällöt on tarkoitettu yksityiskäyttöön. (Kopiosto.) Niitä ei siis ole lupa käyttää päiväkotiryhmissä.
Lähteet:
Mediataitokoulu, verkkosivu. Luettu 7.3.2023. Mediapelot - animaatio mediakasvatukseen - Mediataitokoulu
Mannerheimin lastensuojeluliitto, verkkosivu. Luettu 7.3.2023. Lapset ja media - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2020). Lapset ja media -esite. LapsetJaMedia-esite-UUSI2020-suomi-netti.pdf (kavi.fi)
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2022). Tietoa ikärajoista -esite. 16479 Tietoa ikärajoista esite 135x190mm_paino (kavi.fi)
Kopiosto. Kopiraittila-verkkosivu. Luettu 7.3.2023. www.kopiraittila.fi
Lasten ohjelmointiosaamisen edistäminen varhaiskasvatuksessa
”Ohjelmointiosaaminen on kaikille hyödyllinen taito, jossa ei ole kyse pelkästään koodaamisesta. Osaamiseen kuuluvat olennaisesti myös monipuoliset ajattelun taidot ja ymmärrys digitaalisesta, ohjelmoidusta maailmasta ja siinä toimimisesta sekä siitä, mitä kaikkea ohjelmoimalla voi saada aikaan.” uudetlukutaidot.fi
Ohjelmointi, digitaalisuus ja sovellukset ovat varhaiskasvatusikäisten lasten nykypäivää. Monissa arjen tilanteissa toimitaan ohjelmoidun tekniikan avulla: mm. ruuanlaittoon liittyvät koneet, valaistus, päiväkotien sähköistetyt ovet ja karttasovellukset.
Ohjelmointiosaaminen on nostettu Jyväskylän varhaiskasvatuksen Uudet lukutaidot -jatkohankkeen pääteemaksi. Syksyllä 2022 tehdyn henkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan tarve kehittää henkilöstön digipedagogista osaamista lasten ohjelmointiosaamisen edistämiseksi on selkeä. Henkilöstö toivoi jatkossa järjestettävän ohjelmointiosaamiseen liittyvää digitukea ja koulutusta.
Ohjelmoinnissa on kyse vaiheittaisten, täsmällisten toimintaohjeiden antamisesta siten, että jokin tehtävä saadaan suoritettua tai ongelma ratkottua. Tällaisista toimintaohjeista muodostuvia kokonaisuuksia kutsutaan ohjelmoinnissa algoritmeiksi. Ohjelmointia voidaan verrata esimerkiksi legoilla rakentamiseen: legoja yhdistetään toisiinsa. Ohjelmoinnissa yhdistetään puolestaan käskyjä. Kun käskyjä annetaan monta yhdessä, syntyy toimintaohje eli algoritmi. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2021.)
Algoritmisessa ajattelussa keskeistä on ongelman purkaminen osiin. Tämä auttaa hahmottamaan, millaisista palasista kokonaisuus on muodostunut ja mikä merkitys osasilla on toisiinsa nähden. Tätä voidaan pohtia lasten kanssa esimerkiksi käsienpesun yhteydessä: Mitä tapahtuu, jos jokin osa jätetäänkin tekemättä? (Kangas & Vartiainen, 2019.)
Koodaus on puhekielen ilmaus ohjelmoinnille. Koodaus mielletään monesti nimenomaan tietokoneiden kanssa tapahtuvaksi toiminnaksi. Ohjelmointiosaamisen edistäminen varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa on kuitenkin pitkälti arjen toiminnoissa tapahtuvia asioita: siivotaan leluja oikeille paikoille, leikitään laululeikkejä, pilkotaan sanalliset ohjeet ymmärrettävimpiin, pienempiin osiin ja liikuntahetkellä liikutaan yhdessä eri tavoin. Lapsen ohjelmoinnillinen ajattelu kehittyy päiväkotiarjessa, kun ryhmitellään retkellä löytyviä luonnonmateriaaleja niiden ominaisuuksien mukaan ja puetaan vaatteita järjestyksessä vaatekuvia apuna käyttäen.
Lapsille koodi-sanaa voi selittää hyvinkin yksinkertaisella esimerkillä: liikkuminen paikasta A paikkaan B on jo koodi. Kun ryhmän aikuinen pyytää menemään jonoon tai viemään istuinalustan pois, hän koodaa eli antaa lapselle käskyn liikkua.
Mallista rakentaminen ja kaverin ”koodaaminen” ovat hauskoja tapoja, joiden avulla lasten ohjelmoinnillinen ajattelu kehittyy. Kaveria voi ohjelmoida esimerkiksi käskyin ”ota kaksi askelta eteenpäin, pyöri ympäri, hyppää kerran ilmaan”. Lapsien mielestä on hauska päästä ohjelmoimaan ryhmän aikuisia ja kun aikuinen ei kykene toimimaan liian haastavan tai laajan ohjeen mukaan, lapset oppivat pilkkomaan ohjeitaan sopivan pieniksi ja tarkoiksi.
Päiväkotien tablet-laitteille on saatavilla sovelluksia, jotka opettavat lapsille ohjelmoinnin alkeita ja niihin kannattaa lähteä rohkeasti tutustumaan. Esimerkiksi Blue Ant Code ja Lightbot Hour -sovellukset ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia. Lasten kanssa voidaan tutustua myös Bee-Bottien ohjelmointiin.
Ohjelmointiin voi perehtyä lasten kanssa myös ilman digitaalisia laitteita. Voidaan lähteä tutkimaan ja ihmettelemään teknologisten ratkaisujen toimintaperiaatteita kuten automaattista hanaa tai liiketunnistimien avulla toimivaa valaistusta. Mistä hana voi tietää, milloin sen pitää laskea vettä tai mistä valaisin tietää, että ihminen on tullut huoneeseen?
Päiväkotien henkilöstö tekee jo paljon lasten ohjelmointiosaamisen edistämiseksi. Se ei ole rakettitiedettä, eikä vaadi edes välttämättä mitään laitteita. On vain huomattava tuttujen leikkien ja tekemisen yhteys ohjelmointiosaamiseen. Tarvitaan myös rohkeutta lähteä kokeilemaan uusia juttuja, koodaus on hauskaa!
Lähteet:
Kangas, J. & Vartiainen J. (2019). Ohjelmoinnin ABC varhaiskasvatukseen Koodauksen abc (helsinki.fi) Helsingin yliopisto.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2021). Polkuja ohjelmointiosaamiseen - Opas varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Polkuja ohjelmointiosaamiseen - Opas varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (mediataitokoulu.fi)
Varhaiskasvatuksen Uudet lukutaidot –jatkohanke käynnistyi
Jyväskylän varhaiskasvatuksen Uudet lukutaidot –jatkohanke käynnistyi syyskuussa. Uudet lukutaidot tunnetaan jo nimeltä, sillä edellisenä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vastaavaa hanketta, mikä toteutettiin tuolloin kuntayhteistyönä. Kuntayhteistyössä keskeistä oli Uudet lukutaidot kuvausten yhtenäinen käyttöönottoprosessi kolmen kunnan kesken sekä hankkeessa työskentelevien vertaistuki yli kuntarajojen. Toimintavuoden 2022–2023 hanke toteutetaan ainoastaan omassa kunnassamme ja avustuksella edistetään hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten vakiinnuttamista käytäntöön Jyväskylän varhaiskasvatusyksiköissä. Hankkeen jatkuminen tarkoittaa sitä, että kaupungin sisällä pystytään ennen kaikkea mahdollistamaan edellisestä hankkeesta tuttua digipedagogista tukea päiväkotien henkilöstölle ja sen myötä edistämään lasten digitaitojen kehittymistä.
Alueellista digitukea toteuttaa neljä osa-aikaisesti työskentelevää hankkeen digiyhteyshenkilöä. Kaupungin päiväkodit ovat jaettu alueittain jokaiselle digiyhteyshenkilölle ja heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että digitukea tarjotaan jokaiseen yksikköön. Digituki toteutetaan ensisijaisesti käynteinä päiväkodeissa, mutta joissain tapauksissa tukea voidaan antaa myös etänä. Etänä toimivia alueellisia, matalan kynnyksen ryhmiä kannustetaan perustamaan esimerkiksi Teams-ympäristöön, jotta vinkkien kysyminen missä tahansa tilanteessa tulisi mahdollisimman helpoksi. Päiväkotikäynneillä osallistujaryhmä vaihtelee päiväkodin tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tarpeita tiedustellaan pääasiassa yksikön digiyhteyshenkilön kautta, ja hän voi koota ryhmän ohjausta varten esimerkiksi siten, että edustus on jokaisesta lapsiryhmästä. Viime vuodelta toimiva käytäntö oli myös digiyhteyshenkilön osallistuminen ryhmän opettajan SAK-ajalle, jolloin digitukea voitiin kohdistaa kyseisen ryhmän toiminnan suunnitteluun.
Tänä vuonna uutena digituen muotona hankkeessa on osa-aikaisen digiohjaajan toteuttama digipedagoginen tuki. Digiohjaajan työssä painottuu teemoittain ja eri kohderyhmille suunnattu digitaaliseen osaamiseen liittyvä koulutus. Syksyllä ensimmäiseksi koulutusta on järjestetty varhaiskasvatuksen erityisopettajille heidän alueellisissa tapaamisissaan. Hankkeen koulutusten suunnittelun kannalta koimme tärkeäksi tarjota digitukea kohdennetusti, jolloin henkilöstö saa vinkkejä oman työnsä kannalta oleellisiin asioihin ja lisäksi he voivat hyötyä vertaistuesta koulutuksen aikana.
Uudet lukutaidot –hanke on tärkeässä roolissa myös paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttamisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) korostetaan laaja-alaisen osaamisen vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa, mihin myös lasten digitaalinen osaaminen lukeutuu. Paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu, miten digitaalista osaamista edistetään Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman kuvausten mukaisesti. Toiminnan suunnittelun tueksi hankkeessa koostetaan digikäsikirja, mistä henkilöstön on yksinkertaista löytää toimintaideoita vasun oppimisen alueiden mukaisesti jaoteltuina.
Digitaalisen osaamisen vahvistamisen katsotaan edistävän lasten koulutuksellista tasa-arvoa, joten jokaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen työpanosta tarvitaan. Hankkeen myötä henkilöstön digipedagoginen osaaminen vahvistuu ja yhteinen ymmärrys kasvaa, millaista hyvää pedagogista toimintaa on mahdollista toteuttaa lasten digitaitojen edistämiseksi.
Kuva: Dolly Aittanen