8. luokka Kemia 

Kemian arvosana määräytyy kahdesta kemian isosta kokeesta (67%) sekä tuntityöskentelystä (33%). Tuntityöskentely on enimmäkseen kokeellista työskentelyä. Lisäksi pidetään pieniä testejä, joista täytyy päästä läpi. 

Oppilaan tavoitteet: 

• osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa

Kpl 1 Atomi 

• tietää, että atomi on alkuaineen pienin rakenneosanen
• tuntee atomin pääosat, jotka ovat ydin ja elektronipilvi
• tuntee atomin perushiukkaset, jotka ovat protoni, neutroni ja elektroni
• tietää, mitä alkuaineen järjestysluku ja massaluku tarkoittavat 
• tuntee ja ymmärtää käsitteen isotooppi
• tuntee tavallisimpien alkuaineiden kemialliset merkit
• osaa merkitä ja tulkita alkuaineiden isotooppeja kemiallisia merkkejä käyttämällä

 

Kpl 2 Atomin elektronirakenne 

• tietää, että elektronit ovat ytimen ympärillä eri elektronikuorilla
• ymmärtää elektronipilven rakentumisen periaatteen
• tuntee käsitteet ulkokuori ja ulkoelektroni
• tuntee käsitteen oktetti ja tietää, että se on pysyvä ulkokuoren rakenne
• tietää, miksi toiset alkuaineet ovat aktiivisempia kuin toiset
• tietää, miten elektronirakenne liittyy kemialliseen reaktioon

 

Kpl 3 Jaksollinen järjestelmä 

• osaa järjestää alkuaineet protonien lukumäärän perusteella
• ymmärtää jaksollisen järjestelmän rakentumisperiaatteen
• tietää, miten elektronirakenne vaikuttaa alkuaineen paikkaan jaksollisessa järjestelmässä
• osaa luokitella alkuaineet jaksojen ja ryhmien mukaan
• tunnistaa säännönmukaisuuden atomien elektronipilvien rakenteessa
• ymmärtää elektronipilven rakenteen yhteyden alkuaineen ominaisuuksiin
• ymmärtää, miksi toiset alkuaineet ovat aktiivisempia kuin toiset
• tutustuu jaksolliseen järjestelmään ja sen pääryhmiin

 

Kpl 4 Ionisidos 

• osaa luokitella alkuaineet metalleihin ja epämetalleihin
• tietää, että atomeilla on pyrkimys saada ulkokuorelleen elektronioktetti
• tietää, miten atomista tulee ioni
• ymmärtää alkuaineen ja kemiallisen yhdisteen välisen eron
• ymmärtää, mitä elektroneille tapahtuu kemiallisessa reaktiossa, jonka tuloksena on ioniyhdiste
• tuntee ioniyhdisteen muodostumisperiaatteen
• tietää, että kemiallisella yhdisteellä on kaava ja nimi
• osaa muodostaa ioneista kemiallisia yhdisteitä ja nimetä ne.

 

Kpl 5 Kovalenttinen sidos ja metallisidos 

• tietää, millainen hiukkanen on molekyyli 
• tietää, mitä eroa on alkuainemolekyylillä ja molekyyliyhdisteellä
• ymmärtää, miten molekyyliyhdisteet ja alkuainemolekyylit muodostuvat
• tietää ioni- ja molekyyliyhdisteen välisen eron
• ymmärtää, mitä elektroneille tapahtuu kemiallisessa reaktiossa, jonka tuloksena on 

molekyyliyhdiste  

• tuntee molekyyliyhdisteiden nimeämisperiaatteen
• osaa nimetä yleisimpiä molekyyliyhdisteitä ja muodostaa niiden kaavoja
• tuntee metallisidoksen muodostumisperiaatteen ja siitä johtuvia metallien ominaisuuksia

 

Kpl 6 Reaktioyhtälö 

 

• tutustuu erilaisiin kemiallisiin reaktioihin ja niiden kuvaamiseen
• tuntee kemiallisen reaktion periaatteen atomien uudelleen ryhmittymisenä
• ymmärtää kemiallisen reaktion energianmuutostapahtumana
• tietää, että kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä
• osaa lukea kemiallista reaktioyhtälöä
• pystyy kirjoittamaan reaktioyhtälön yksinkertaisesta kemiallisesta reaktiosta

 

Kpl 7 Hapot ja emäkset 

• tutustuu happoihin ja happamiin aineisiin
• tietää, että happamuuden aiheuttaa vetyioni H+
• tuntee käsitteet heikko ja vahva happo
• tuntee muutamia tärkeimpiä happoja, niiden ominaisuuksia ja käyttökohteita
• tuntee hapon hajoamisen periaatteen
• tutustuu emäksiin ja emäksisiin aineisiin
• tietää, että emäksisyyden aiheuttaa hydroksidi-ioni OH–
• tietää, että metallioksidit muodostavat veteen liuetessaan emäksisiä liuoksia
• tuntee muutamia tärkeimpiä emäksisiä aineita, niiden ominaisuuksia ja käyttökohteita
• tuntee happamuusasteen käsitteen ja pH-asteikon

Kpl 8 Neutraloituminen ja suolat 

• tietää, että happamuus ja emäksisyys ovat vastakkaisia ominaisuuksia
• ymmärtää neutraloitumisen periaatteen
• tietää, että neutraloitumisreaktiossa syntyy suolaa ja vettä
• tuntee käsitteet moniarvoinen happo ja moniarvoinen emäs
• tuntee muutamia suoloja, niiden ominaisuuksia ja niiden käyttökohteita
• ymmärtää suolojen liukenemisperiaatteen ja liukoisuuden

 

Kpl 9 Metallit ja niiden käyttö 

• osaa luokitella alkuaineet metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin
• tuntee metallien tärkeimmät ominaisuudet
• tuntee tärkeitä metalliseoksia, kuten pronssin, messingin ja ruostumattoman teräksen
• ymmärtää, miksi metalleja kannattaa käyttää uudelleen ja kierrättää
• tietää metallien käytöstä ja käyttöön liittyvistä ongelmista
• tietää, että useimpien metallien valmistus perustuu niiden pelkistämiseen metalleja 

sisältävistä yhdisteistä 

• tuntee metallien jalostusprosessin malmista metalliksi esimerkkinä rauta

 

Kpl 10 Jalot ja epäjalot metallit 

• tietää, että metallien reaktioherkkyys vaihtelee
• ymmärtää, että metallien reaktioherkkyys on yhteydessä metallin jalouteen
• osaa luokitella metallit jaloihin ja epäjaloihin metalleihin
• tuntee metallien jännitesarjan 
• pystyy jännitesarjan avulla päättelemään, reagoiko metalli suolahapon kanssa vai ei
• osaa päätellä, milloin metallin ja metalli-ionin välillä tapahtuu elektronien siirtyminen
• ymmärtää hapettumisen ja pelkistymisen elektronien siirtymisenä

 

Kpl 11 Sähkökemia  

• tietää, että kahden erilaisen metallin välille syntyy jännite
• ymmärtää jännitteen yhteyden metallien jännitesarjaan
• tietää, että sähkövirta on kemiallisessa reaktiossa syntyvää elektronien tai ionien liikettä
• tuntee kuivaparin ja akun toimintaperiaatteet ja käyttösovelluksia
• tuntee elektrolyysin käsitteen ja sovelluksia
• ymmärtää sähkökemian merkityksen erilaisissa laitteissa ja sovelluksissa

 

Kpl 12 Korroosio 

• tietää, että korroosio on metallien syöpymistä, joka riippuu monista tekijöistä
• tietää, että eri metallit syöpyvät eri tavalla 
• tuntee korroosiota edistäviä tekijöitä ja korroosion ehkäisykeinoja
• ymmärtää jännitesarjan yhteyden korroosioon
• ymmärtää, että sähkökemiallisessa korroosiossa on kyse hapettumis-pelkistymisreaktiosta, jossa jalompi metalli pelkistyy ja epäjalompi hapettuu