1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Laadintavastuu ja tehtävä

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.
^{[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.}

Muut huomioitavat suunnitelmat

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä, vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma,
esiopetuksen opetussuunnitelma,
mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma,
mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma,
lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[1],
yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma [2],
mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä
muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

^{[1] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §}
^{[2] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §}

Erilaiset vaihtoehdot

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten [1]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

^{[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.}

Ainejakoinen tai eheytetty

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Lukuvuosisuunnitelma sekä yksilölliset suunnitelmat

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan [1]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista [2].

^{[1] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)}
^{[2] Perusopetusasetus 9 §}

Monipuolinen osallisuus

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun [1]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

^{[1] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)}

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [1]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

^{[1] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)}

Oppilaan oikeus - henkilöstön velvollisuus

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta [1]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

^{[1] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)}

Tukimateriaaleja (mappi)

Tukimateriaaleja (linkkilista)

Paikallisen opetussuunnitelman rakenne

Kuntakohtaiset ohjeet
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy aina kesäkuun kokouksessaan kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja siihen liittyvät koulukohtaiset tarkennukset seuraavaksi lukuvuodeksi.

Lukuvuosisuunnitelma
Lukuvuosisuunnitelma koostuu seuraavista lautakunnan tekemistä päätöksistä:
- opetustuntien määrä
- opetuksen ja koulunkäynnin tuki
- työ- ja loma-ajat
- yleiset ohjeet

Koulukohtaiset tarkennukset
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy koulukohtaiset lukuvuosisuunnitelman täsmennykset aina syyskuun kokouksessaan.

Opetussuunnitelmaa täydentävät muut paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat

Kaupunkistrategia
Ylätason suunnitelma, joka määrittelee palvelutoiminnan arvot, tavoitteet ja toimenpiteet. Kasvatus- ja opetuskeskuksella on siinä oma osuutensa, jossa toimenpiteitä tarkennetaan ja kuvataan tunnusluvut.

Hyvinvointikertomus
Terveydenhuoltolakiin perustuva valtuustotason seuranta-asiakirja, joka kattaa kunnan koko palvelutoiminnan. Se sisältää tilastotietoa sekä keskeisiä toimenpide-ehdotuksia kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tuottaa myös tietoa kaupunkistrategiaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Lastensuojelulakiin perustuva eri palvelut kokoava suunnitelma, jossa myös kasvatus- ja opetuskeskus on aktiivisesti mukana. Tuottaa myös tietoa kunnan hyvintointikertomukseen.

Opiskeluhuollon suunnitelma
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin perustuva kuntatason suunnitelma, joka kattaa sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon että toisen asteen opiskelijahuollon. Suunnitelmasta vastaa opiskeluhuollon ohjausryhmä. Tuottaa myös tietoa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Esiopetuksen opetussuunnitelma
Esi- ja perusopetuksen tulee muodostaa jatkumo. Esiopetuksen opetussuunnitelma on monin osin samankaltainen perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa.

Kulttuuripolku
Yhteistyötahojen kanssa laadittu kulttuurikasvatuksen suunnitelma, jossa erilaiset kulttuuritapahtumat on sijoitettu perusopetuksen eri vuosiluokille.