5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Ulvilan kaupungissa
Ulvilan perusopetukseen on laadittu yhtenäinen ohjeistus kasvatuskeskusteluista ja kurinpidon keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Koulut täsmentävät kuntakohtaista ohjeistusta ottaen huomioon koulun toimintaympäristön.
Kurinpitotoimet kirjataan sähköisessä järjestelmässä oleville lomakkeille. Toteutuneista kurinpitotoimista raportoidaan säännöllisesti opetus- ja kasvatuslautakunnalle.
Koulukohtainen suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaiden, henkilökunnan, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Sitä tarkastellaan osana yhteisöllistä oppilashuollon suunnitelmaa. Suunnitelma päivitetään vuosittain.
Kurinpitotoimet kirjataan sähköisessä järjestelmässä oleville lomakkeille. Toteutuneista kurinpitotoimista raportoidaan säännöllisesti opetus- ja kasvatuslautakunnalle.
Koulukohtainen suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaiden, henkilökunnan, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Sitä tarkastellaan osana yhteisöllistä oppilashuollon suunnitelmaa. Suunnitelma päivitetään vuosittain.
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.
Kasvatuskeskustelu
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidolliset keinot
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Oppilaan oikeusturva kurinpidossa
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Ulvilan kaupungin perusopetuksessa
Oppilaan oikeus
Perusopetuslain 29§ mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Jokaisella koululla on järjestyssäännöt, joissa on annettu määräyksiä kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi.
Oppilaan velvollisuus
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Erityinen syy on huoltajan ilmoitus sairaudesta tai etukäteen anottu poissaololupa. Enintään kolmen päivän poissaolot myöntää luokanopettaja, useamman päivän poissaoloista lupa-anomus toimitetaan rehtorille.
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä ja käyttäydyttävä asiallisesti. (Perusopetuslaki §35)
Huoltajan velvollisuudet
Oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki § 26)
Yleistä
Oppilaan kanssa keskustelua sekä oppilaan ohjaamista sisältyy normaaleihin oppimistilanteisiin. Jos normaalia puuttumista ei katsota riittäväksi, on kasvatuskeskustelu ensisijainen tapa oppilaan ojentamiseksi. Jokainen aikuinen on velvollinen puuttumaan tilanteisiin, joissa näkee koulun sääntöjä rikottavan ja aloittamaan tilanteen selvittelyn viipymättä. Käytännössä kuitenkin keskustelun käy oppilaan opettaja. Tavoitteena on, että oppilaalle välittyy tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti.
Tavoitteet: Oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Oppilas oppii ottamaan huomioon muut sekä ympäristössä. Oppilas ymmärtää ja kunnioittaa koulun sääntöjä sekä ymmärtää tekojensa seuraukset.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.
Kasvatuskeskusteluun voidaan määrätä oppilas, joka 1. häiritsee opetusta, 2. muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä, 3. menettelee vilpillisesti, 4. kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Opettaja tai rehtori määrää oppilaan kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voi kestää enintään kaksi tuntia. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Keskustelussa oppilaalta voidaan pyytää kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä mietitään keinot käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskustelun pitää oppilaan siihen määrännyt opettaja tai rehtori. Hän kirjaa kasvatuskeskustelun Wilma-järjestelmään. Kasvatuskeskustelusta on ilmoitettava huoltajalle ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluuun tai osaan sitä, jos se teon luonne huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.
Oppilas, joka häiritsee opetusta, rikkoo järjestyssääntöjä tai menettelee vilpillisesti, voidaan myös määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Opettaja ilmoittaa jäli-istunnosta huoltajalle. Vakava rikkomus tai, jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, voi johtaa erottamiseen enintään kolmeksi ( 3) kuukaudeksi. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen kirjallisen varoituksen antamista tai erottamista.
Koulun opetussuunnitelma sisältää suunnitelman kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisten keinojen käytöstä. Suunnitelmassa kuvataan, miten oppilaille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille tiedotetaan suunnitelmasta, koulun järjestyssäännöistä sekä kurinpitoa käsittelevästä lainsäädännöstä ja miten oppilaat, huoltajat ja koulun henkilöstö arvioivat suunnitelman toteutumista.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan tai koulun järjestämästä tilaisuudesta. Jos on olemassa vaara, että muiden oppilaiden turvallisuus kärsii tai opetus kohtuuttomasti häiriintyy, voidaan oppilaalta evätä oikeus osallistua opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Päätöksen tekevät rehtori ja opettaja. Päätöksestä ilmoitetaan huoltajalle.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään yllä kuvattua suunnitelmaa.
Perusopetuslain 29§ mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Jokaisella koululla on järjestyssäännöt, joissa on annettu määräyksiä kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi.
Oppilaan velvollisuus
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Erityinen syy on huoltajan ilmoitus sairaudesta tai etukäteen anottu poissaololupa. Enintään kolmen päivän poissaolot myöntää luokanopettaja, useamman päivän poissaoloista lupa-anomus toimitetaan rehtorille.
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä ja käyttäydyttävä asiallisesti. (Perusopetuslaki §35)
Huoltajan velvollisuudet
Oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki § 26)
Yleistä
Oppilaan kanssa keskustelua sekä oppilaan ohjaamista sisältyy normaaleihin oppimistilanteisiin. Jos normaalia puuttumista ei katsota riittäväksi, on kasvatuskeskustelu ensisijainen tapa oppilaan ojentamiseksi. Jokainen aikuinen on velvollinen puuttumaan tilanteisiin, joissa näkee koulun sääntöjä rikottavan ja aloittamaan tilanteen selvittelyn viipymättä. Käytännössä kuitenkin keskustelun käy oppilaan opettaja. Tavoitteena on, että oppilaalle välittyy tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti.
Tavoitteet: Oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan. Oppilas oppii ottamaan huomioon muut sekä ympäristössä. Oppilas ymmärtää ja kunnioittaa koulun sääntöjä sekä ymmärtää tekojensa seuraukset.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.
Kasvatuskeskusteluun voidaan määrätä oppilas, joka 1. häiritsee opetusta, 2. muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä, 3. menettelee vilpillisesti, 4. kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Opettaja tai rehtori määrää oppilaan kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voi kestää enintään kaksi tuntia. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Keskustelussa oppilaalta voidaan pyytää kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä mietitään keinot käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskustelun pitää oppilaan siihen määrännyt opettaja tai rehtori. Hän kirjaa kasvatuskeskustelun Wilma-järjestelmään. Kasvatuskeskustelusta on ilmoitettava huoltajalle ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluuun tai osaan sitä, jos se teon luonne huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.
Oppilas, joka häiritsee opetusta, rikkoo järjestyssääntöjä tai menettelee vilpillisesti, voidaan myös määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Opettaja ilmoittaa jäli-istunnosta huoltajalle. Vakava rikkomus tai, jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, voi johtaa erottamiseen enintään kolmeksi ( 3) kuukaudeksi. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen kirjallisen varoituksen antamista tai erottamista.
Koulun opetussuunnitelma sisältää suunnitelman kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisten keinojen käytöstä. Suunnitelmassa kuvataan, miten oppilaille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille tiedotetaan suunnitelmasta, koulun järjestyssäännöistä sekä kurinpitoa käsittelevästä lainsäädännöstä ja miten oppilaat, huoltajat ja koulun henkilöstö arvioivat suunnitelman toteutumista.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan tai koulun järjestämästä tilaisuudesta. Jos on olemassa vaara, että muiden oppilaiden turvallisuus kärsii tai opetus kohtuuttomasti häiriintyy, voidaan oppilaalta evätä oikeus osallistua opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Päätöksen tekevät rehtori ja opettaja. Päätöksestä ilmoitetaan huoltajalle.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään yllä kuvattua suunnitelmaa.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö koulussa
Harjunpään koulussa puututaan välittömästi tilanteisiin, jotka vaativat kurinpidollisia toimia. Kaikkia asianosaisia kuunnellaan ja seuraamuksista tiedotetaan koteihin. Tavallisimmin käytetään kasvatuskeskustelua, jossa mukana ovat asianosaisen lisäksi tilanteessa mahdollisesti mukana ollut opettajia ja sen lisäksi toinen opettaja. Koulun omaisuuden turmeleminen johtaa korvaamiseen. Yhtenä kurinpidollisena keinona käytetään jälki-istuntoa, josta opettaja tiedottaa kotiin.