Veso-päivä 6.2.2016, yhteiskoulu

Hyvät kuulijat!

Olipa maa mikä tahansa, peruskoulun tärkein tehtävä on auttaa nuoria löytämään omat mielenkiinnon, lahjakkuuden ja intohimon kohteet. Vain sitä kautta voidaan rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen jäsen voi elää onnellisena, voi työllistää itsensä ryhtymällä tekemään elääkseen sellaisia asioita, mistä oikeasti on kiinnostunut.

Vaikka suomalainen peruskoulu tunnetaan kansainvälisesti esimerkillisenä ja katsotaan, että se on hyvässä kunnossa, onkin huomattu, että valtaosa peruskoulun päättävistä ei hyvästä koulutuksesta huolimatta oikein tiedä, mitä he todella osaavat.

Peruskoulu nykyisellään on suunniteltu palvelemaan toisenlaista maailmaa kuin missä me nyt elämme. Pääsääntöisesti meillä opetetaan tietty minuutti- tai tuntimäärä saman ikäisille oppilaille riippumatta siitä, ovatko he kiinnostuneita niistä asioista vai eivät. Peruskoulun tärkeimmäksi tehtäväksi on katsottu se, että se antaa kaikille samanlaiset tiedot ja taidot, joilla pääsee jatko-opintoihin. Tämä on kuitenkin se käsitys, joka pitää kyseenalaistaa ja jatkossa kysyä, mitkä ovat ne elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, osaaminen ja asenteet. Tänä päivänä pitäisi enemmänkin keskustella siitä, mikä on peruskoulun tarkoitus, kuin siitä, mitä siellä opetetaan ja kuinka paljon. Hyvä peruskoulutus ei tänä päivänä anna eväitä oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden löytämiseen.

Suomalaisen peruskoulun vahvuutena voidaan pitää monipuolista käsitystä lahjakkuudesta. Meillä pidetään erityislahjakkaina muitakin kuin matemaattisesti tai kielellisesti lahjakkaita. Jos Englannissa, Ranskassa tai Yhdysvalloissa puhutaan lahjakkaasta oppilaasta, tämä on tyypillisesti hyvä joissakin kouluaineissa esim. matematiikassa tai lukemisessa. Mutta Suomessa erityislahjakkaisiin lukeutuvat oppilaat, joilla on hyvät sosiaaliset taidot tai lahjakkuus musiikissa tai urheilussa. Kannattaakin pitää mielessä, että lahjakkuutta on kovin monenlaista. Muutama viikko sitten saimme juhlia koko Suomen kansa joukkoa erityislahjakkaita nuoria miehiä. He ovat löytäneet erityislahjakkuutensa jääkiekossa ja tiimityössä. Peruskoulua tuleekin kehittää sellaisena, että se tukee monialaisia lahjakkuuksia ja monialaista älykkyyttä samalla tavalla. Tämä takaa parhaiten sen, että se usein piilossa oleva oma lahjakkuus koulussa löytyy.

Ensi syksynä kouluihin tuleva uusi opetussuunnitelma suuntaa ulos luokista ja koulusta. Jotta fyysinen ympäristö palvelisi uusia oppimisen tapoja, koulutiloista tulee tehdä muunneltavia ja vaihtelevia. Luokkien sijasta opetusta järjestetään isommissa ja pienemmissä opetusryhmissä tilanteen mukaan. Osassa luokista tulee puuttumaan mm. perinteiset kalusteet ja myös oppikirjat.

Uuden opsin myötä korostuvat sellaiset käsitteet kuin ilmiöoppiminen, yhteisöllinen oppiminen, laaja-alainen oppiminen, yhteisopettajuus, tutkiminen ja tulevaisuuden taidot. Ilmiöpohjaisuutta on varmasti jo kokeiltukin useissa kouluissa ja ilmiöpohjaista ja yhteisöllistä oppimista on yhdistetty teknologian avulla. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa sitä, että tutkitaan olemassa olevia elävän elämän ilmiöitä ja yleensä jotain laajempaa kokonaisuutta, johon eri oppiaineet yhdistyvät. Opetus ei olekaan oppiainekeskeistä vaan ilmiökeskeistä.

Uusi ops korostaa oppilaiden aktiivisuutta, ajattelun taitoa ja tutkimista. Näin syntyy laaja-alaista oppimista ja opitaan tulevaisuuden taitoja, kuten yhteistyötä, kommunikaatiotaitoja sekä tiedonhankintaa ja tiedon arvioimista. Opettajan työssä tapahtuu viimeistään nyt suuri muutos. Oppiaineiden rajat ryskyvät ja opettajilta vaaditaan jatkossa entistä enemmän yhteissuunnittelua ja opettamista yhdessä toisten opettajien kanssa. Entisestä tiedon jakajasta tulee oppimisprosessin aktivoija. Oppilaassa pitää herättää oppimisen halu ja uteliaisuus. Perusasiat tulee tietysti opettaa, mutta prosessi etenee niin, että oppilas hankkii itse tietoa. Myös oppilaat voivat toimia jatkossa opettajina toisilleen, kun yhteisöllisessä hengessä oppilaat opastavat toinen toistaan.

Nykypäivän peruskoululaiset kasvavat maailmassa, jossa on tarjolla valtavasti tietoa. On tärkeää oppia arvioimaan tietoa kriittisesti ja soveltamaan sitä eri tilanteissa. OPS haluaa kehittää peruskoululaisten tulevaisuuden taitoja, ajattelun taitoa, tiedonhankintaa ja kommunikaatiotaitoja. Tulevaisuudessa monikulttuurisuus korostuu ja yhteistyön tekeminen kaikenlaisten ihmisten kanssa myös eri kielillä on jokapäiväistä. Sen tulee olla yksi keskeinen taito. Kiinteästi siihen liittyy kommunikaatio- ja ilmaisutaito.

Hyvät kuulijat! Tänään on tarkoitus pureutua ops- perusteiden kautta koulukohtaisiin suunnitelmiin ja saada aikaan ihan konkretiaa, elokuu 2016 on hyvinkin lähellä. Tosin lohduttavaa kuitenkin on se, että ops-2016 ei tulekaan milloinkaan valmiiksi, vaan prosessi sen kehittämiseksi jatkuu ja jatkuu. Tänään on erinomainen tilaisuus myös kyseenalaistaa, haastaa ja etsiä uusia, yllättäviä tulokulmia ja ratkaisumalleja. Tästä koulutuspäivästä on jokaisen mukanaolijan syytä ottaa kaikki irti. Nyt onkin itsestä kiinni, jos joutuu päivän päätteeksi toteamaan, olipas tylsä päivä! Siispä tervetuloa tähän Ulvilan kaupungin perusopetuksen ops- vesopäivään! Meillä on mukana ala-ja yläkoulujen opettajat, esiopettajia ja lisäksi toivotan erityisesti tervetulleeksi opetus- ja kasvatuslautakunnan puh.johtajan, joka on ehtinyt mukaan päiväämme.

Olemme saaneet Jyväskylästä Oppimis- ja ohjauskeskus Onervasta kouluttajiksi ohjaavat opettajat Sirpa Oja ja Merja Koivisto, tervetuloa! Ja jotta päivä onnistuu, meillä on iso joukko omaa ja vähän lainattuakin väkeä työpajojen vetäjinä. Kiitos kaikille jo etukäteen työpanoksestanne.

Tästä eteenpäin etenemme ohjelman mukaisesti. Aamun alustuksen jälkeen klo 10.00 hajaannumme työpajoihin, lounaspaussi klo 11.30 ruokasalissa. Iltapäivä jatkuu klo 12.15 vähän eri kokoonpanoissa , mutta edelleen työpajatyöskentelynä, kahvitauko klo 13.45. ja päivän päätös yhteenvetoineen alkaa klo 14.15 täällä salissa. Mukavaa päivää meille kaikille!

Sirpa ja Merja!

Olkaa hyvä , estradi ja ”nälkäiset” oppijat ovat nyt teidän!!!