Seuraavalla videolla tutustutaan komentoon syöte:
​ ​

Mitä input ohjelmoinnissa tarkoittaa? Suora suomennos englannista on "syöte/syöttää". Ohjelmoinnissa sillä tarkoitetaan samaa asiaa. Luodaan paikka, johon voidaan syöttää tietoja. Esimerkiksi voidaan luoda kysely, jossa kysytään nimeä tai ikää. Kokeile alla olevassa ikkunassa kohta miten input -komento pythonissa toimii. Input -komento kuitenkaan ei pelkästään riitä. Syötetty tieto pitää vielä tallentaa johonkin muuttujaan. Esimerkiksi seuraavalla tavalla: Valitsemme muuttujan nimeksi "nimi" ja siihen tallennetaan syötetty tieto. Kokeile painaa Run -näppäintä ohjelmassa.

Mitä tapahtuu? 

* Esimerkki 1.* input -komennon käyttö.
​​

Oikealle ikkunaan ilmestyi teksti "Anna nimesi:" ja siinä vilkkui jokin. Jos siitä klikkaa hiiren vasemmalla painikkeella, niin voit kirjoittaa siihen oman nimesi. Kokeile ja paina enter. Nyt ohjelma tallentaa muuttujaan "nimi" kirjoittamasi nimen. Ohjelma ei sen lisäksi tee muuttujalla vielä mitään, koska ohjelmassa on vain rivi, jossa nimeä kysytään. Kirjoitetaan toinen rivi ohjelmaan. Toisella rivillä on tulostuskomento, jossa käytetään ensimmäisellä rivillä luotua muuttujaa. Huomaa, jos muuttujaa käytetään print -komennon kanssa, niin muuttujassa ei saa olla lainausmerkkejä. Tulostettavan tekstin sen sijaan tulee olla lainausmerkeissä, kuten aiemmin on todettu.

nimi = input("Anna nimesi:")
print(nimi, "pitää ohjelmoinnista")

* Esimerkki 2.* input -komento, tiedon tallentaminen muuttujaan ja tulostaminen.


Huomasitko, miten ohjelma käytti tallentamaasi nimeä seuraavan rivin komennossa? Tätä ohjelman tekemää tulostusta sanotaan outputiksi. Output käännettynä onkin "tuloste".

Seuraavaksi kysytäänkin kahta asiaa, ensin nimeä ja sitten ikää. Luodaan molemmille muuttujat. Näitä muuttujia voi sitten käyttää print -komennon yhteydessä. Kokeile.
nimi = input("Anna nimesi:")
ika = int(input("Anna ikäsi"))

<> Tehtävä 1. Katso miten yllä on tehty tulostus sille, että kysytään ja tulostetaan nimi. Tee vastaavasti print -komento siten, että se kysyy ja tulostaakin nimen ja iän. 


Vastauksesta huomataan miten print -komennon sisällä muuttujia käytetään. Siellä on nimi -niminen muuttuja, joka on eroteltu pilkuilla ja ika -niminen muuttuja, joka on myöskin eroteltu pilkulla muusta tekstistä. Kaikki teksti mikä tulostetaan, pitää kirjoittaa lainausmerkkien sisälle, paitsi muuttujat. Muuttujien nimissä ei saa olla ääkkösiä, mutta tekstissä saa olla. Jos print -komento alkaa tai loppuu muuttujan nimeen, pilkkua ei tarvita alussa tai vastaavasti lopussa. Esimerkiksi tämä on oikea tapa: print(muuttuja, "jotain") ja tämä on väärä tapa: print(, muuttuja, "jotain"). 

Huomasitko, kun ikää kysyttiin, että input -komento oli sulkujen ja int -komennon sisällä.
int(input("Anna ikäsi")). Tällä tavoin kerromme tietokoneelle, että iäksi kelpaa vain kokonaisluku. Int tulee englannin kielen sanasta integer = kokonaisluku. Ohjelma toimii kyllä ilman sitäkin, mutta joissakin tilanteissa se on hyvinkin tärkeä. (Vinkki: kokeile tehdä ohjelma, joka laskee kaksi kokonaislukua yhteen.)

<> Tehtävä 2. Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjältä nimen, iän ja harrastuksen ja tulostaa ne kokonaisena lauseena.
​

<> Tehtävä 3. Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjältä kolme eri desimaalilukua (mikä oli desimaaliluvun tyyppi?). Muodosta kolmesta luvusta laskutehtävä, jonka tulostat.
​

<> Tehtävä 4. Tee ohjelma, joka kysyy käyttäjän nimen ja kolme eri televisiosarjaa ja tulostaa ne lauseena.
​