Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö (paikallisesti päätettäviä asioita)

Nilakan kunnissa keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi määräytyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta.
Yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan koulun rehtorin/johtajan ohjeiden mukaan. Sitä seurataan ja kehitetään vuosittain sovitulla tavalla, erityisesti huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Vastuu oppilaista ja ryhmästä on kulloista tuntia pitävällä opettajalla. Luokanvalvojalla/luokanopettajalla on perimmäinen vastuu yhteistyöstä kodin ja koulun välillä.
Toimitaan valtakunnan opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö huoltajiin on jatkuvaa, sitä toteutetaan kasvokkain vanhempainilloissa ja vanhempain varteissa sekä puhelimitse ja sähköisesti wilman avulla.
Muiden yhteistyötahojen, kuten nuorisotoimen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden, osalta huolehditaan riittävästä yhteydenpidosta palaverien, sähköpostien ja muiden tapaamisten avulla.

Oppilaiden osallistuminen varmistetaan erityisesti oppilaskunta toiminnan ja luokanvalvojantuntien avulla. Oppilaskunnan rooli on keskeinen, että saadaan oppilaiden mielipiteet kuuluviin.

Kolmiportainen tuki kuvataan luvussa 7, oppilashuolto luvussa 8 ja ainekohtainen opetussuunnitelma määritellään luvussa 13, 14 ja15.

Keiteleen pohdintaa OPS 2011 eli nyt voimassa olevasta
* yhteistyö kodin kanssa linkki ( varmaan parempi kohdassa 5.2.)
http://opspro.peda.net/keitele/viewer.php3?DB=keiteleops2014&mode=2&document_id=254

 

Kasvokkainen toiminta: puhelimella yhteys vanhempiin, yhdessä yhteistyössä vanhemmat ja opettajat sekä oppilaat luottamuksen herättäminen, positiivisen palautteen tärkeys myös wilmassa enemmän positiivisen palautteen vaihtoehtoja. Yhteistyötahojen välille avoin ja keskusteleva ilmapiiri.
Vanhempainilta lukuvuoden alussa antaa avoimen kuvan toiminnasta. Aktiivinen viestintä kodin ja koulun välillä. Yhteistyö avointa ja kunnioittavaa.
Pyritään järjestämään laajasti vanhempainvartteja lukuvuoden aikana.
Oppilaskuntatoiminta koetaan tärkeäksi ja sitä järjestetään joka koululla.
Tehdään yhteistyötä toimivien vanhempainyhdistysten kanssa. Niiden merkitys ja rooli huomioidaan.
Eri tahojen vastuut ja velvollisuudet määriteltävä. Työnjako selväksi sen jälkeen yhteistyötä eri tahojen välillä. Tasapuolisuus opettajien kesken ja käytetään yt-aikaa yhteistyöhön.
Kasvatuskumppanuus. Tavallisen arkielämän sietämisen tarve ja vastuuseen kasvattaminen. Arkielämän taitojen korostaminen.
Saatava opiskelusta mielekästä ja motivaation löytäminen opiskeluun.
Oppilaiden osallisuus ja demokratian keinot mietittävä.
Huomioitava hiljaiset oppilaat. Vaikeuksien ennaltaehkäisy on tärkeää.
Arviointi toidistuksessa on sanallinen, monipuolinen, realistinen ja kannustava.

 

Yhteistyön tavoitteet, suunnittelu ja arviointi

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden osallisuus

Oppilaskunnan toimintaa järjestetään jokaisella koululla. Oppilaiden osallistuvat mm. ops, monialaiset opintokokonaisuudet ym. toimintojen suunnitteluun.
Vuosisuunnitelman pohjana toimintakalenteri tai vuosikello.
Oppilaskunnalla yleinen toimintasuunnitelma, sis. toiminnan tavoitteet ja suuntaviivat.
Sen toiminnasta pidetään kirjaa. Oppilaskunnan roolina on olla linkki oppilaiden ja koulun aikuisten välillä.
Ohjaavan opettajan rooli on tärkeä. Oppilaskunnan ilmoitustaulu sijoitetaan luokkiin/ käytävälle.

 

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajien huomioiminen ops valmistelussa ja toteutuksessa. Jatkuva yhteistyö koteihin ja kodeista määritellään tarkemmin.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään jatkuvasti, aloitteellisesti ja avoimuuteen pyrkien niin koulu-, luokka- kuin oppilastasollakin.

Koulutasolla yhteistyön välineinä ovat käytössä mm. opinto-oppaat, vuosikertomukset, tiedotteet, kirjeet, koulun verkkosivut, Facebook-sivut ja puhelut. Yhteyksiä pidetään yllä vanhempainilloissa ja koulun juhlissa sekä muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Koulussa toimivat vanhempainyhdistykset, -toimikunnat tai vastaavat. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta myös muun muassa lehtijuttujen, kuntatiedotteiden ym. julkisten kanavien kautta. Toimintaa arvioidaan kyselyiden ja palautekeskustelujen avulla. Vastuu koulutason yhteistyöstä on rehtoreilla ja koko henkilökunnalla.

Luokkatason yhteydenpitovälineitä ovat mm. tiedotteet, kirjeet, alaluokkien oppilaiden reissuvihkot, puhelut, sähköposti/wilma ja luokkien sekä oppiaineiden verkkosivut. Henkilökohtaisia kontakteja hoidetaan vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa sekä tapahtumissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskustelujen ja kyselyiden avulla. Vastuu luokkatason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.

Oppilaan tasolla yhteyttä hoidetaan mm. tiedotteilla, kirjeillä, reissuvihkoviesteillä, puheluilla sekä sähköposti-/wilma-viesteillä. Huoltajia tavataan arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskusteluissa ja kyselyin. Vastuu oppilastason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.

Kodin ja koulun yhteistyötä ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, monikanavaisuus, avoimuus ja kodin osallistaminen. Kodin ja koulun yhteistyön seuranta toteutetaan arviointikyselyiden sekä kirjallisten, sähköisten, sanallisten tai muiden palautteiden avulla. Vanhempaintoimikunnat tai vastaavat antavat osaltaan palautetta yhteistyön onnistumisesta. Myös huoltajat ja oppilaat osallistuvat kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen.

Vanhempainyhdistyksillä tai vastaavilla on merkittävä rooli koulutyön arjessa. Näin saadaan vanhemmat enemmän mukaan koulun toimintaan.
Turvallinen koulupäivä taataan joikaiselle oppilaalle ja opettajalle.

Monikulttuurisuus huomioidaan koulun arjessa. Koulu on aloitteellinen yhteistyössä kotien kanssa.

 

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Henkilökunnan perehdyttäminen asioihin, perehdytyskansiot.
Kasvatuskeskusteluja, läsnä oppilas, opettaja, huoltaja ja/tai rehtori.
Ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen kasvatuskeskustelujen erot mietittävä ja kirjattava.
Väkivalta huomioitava.
Virheiden tekeminen edellyttää, että ne saa korjattua ilman lopullista leimaa otsassa.
Huomioitava oppilaan ikä ja kehitystaso, eri vaatimukset eri ikäisillä oppilailla.
VERSO (vertaissovittelu) käytössä.

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
Kasvatuskeskusteluja käytetään ensisijaisesti erilaisissa rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa. Läsnä ao. opettaja, oppilas ja mahdollisesti tarvittaessa rehtori ja/tai huoltaja. Selkeissä lainmääräämissä tilanteissa käytetään jälki-istuntoa tai sakkoa (poliisi) tms. rangaistusta.
Kirjallista varoitusta ja erottamista käytetään hallintosäännön mukaisesti kun muut konstit eivät auta. Oikeusturvaperiaatetta noudatetaan (valitusosoitus).
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
Henkilökunnan perehdyttäminen tehdään uuden henkilön tullessa työpaikkaan (perehdytyskansio). Henkilökuntakokouksissa ja vesoissa asiaa käydään säännöllisesti läpi.
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.
Tilastoilla seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta.
Asioista tiedotetaan esimerkiksi wilmassa, paikallislehdissä ja pedanetissä.

Kuntakohtaiset KAKE käytänteet
Keitele KAKE https://peda.net/id/e173adc4226
Vesanto

Kurinpitosuunnitelma

Linkki kurinpitosuunnitelmaan:

Kurinpitosuunnitelma

Suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista 

Miten oppilaita kuullaan?
Lukuvuoden alussa suunnitelma esitellään koulun oppilaille ja oppilaskunnan hallitukselta pyydetään lausunto lautakunnalle.

Miten huoltajia kuullaan?
Lukuvuoden alussa suunnitelma esitellään koulun huoltajille joko Wilman kautta tai vanhempainillassa. ja anhempainfoorumilta pyydetään lausunto lautakunnalle.

Kenen kanssa suunnitelma tehdään?
Kasvatus- ja opetustoimisto toimittaa suunnitelmaluonnokset lastensuojelulle sekä poliisin yhteyshenkilölle ja yhteistyössä sovitaan tarvittavista tarkennuksista.

Milloin suunnitelmaa päivitetään?
Päivitys tehdään vuosittain kasvatus- ja opetuslautakunnan kesäkuun kokouksessa yhdessä muun opetussuunnitelman kanssa. Mikäli välttämätöntä, päivitys voidaan tehdä muulloinkin lukuvuoden aikana.

 

Vaaralliset ja häiritsevät esineet ja aineet 

Tarkastukset ja haltuunotot UKK 

Mihin tarkastukset ja haltuunotot kirjataan ja ilmoitetaan?
Tarkastukset ja haltuunotot kirjataan Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin ja niistä ilmoitetaan huoltajille mieluiten puhelimella tai kasvotusten.

Miten esineiden tai aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan?
Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan vastaavalle Kurinpitotoimet-rekisterin kortille.

Miten toimitaan poliisille luovutettavien esineiden tai aineiden kanssa?
Poliisille luovutettavat aineet tai esineet toimitetaan ensisijaisesti koulun yhteyspoliisille.

Voiko rehtori omin päin availla oppilaiden henkilökohtaisia lokeroita iltaisin?
Ei. Oppilaalle on ilmoitettava, paikalla tulee olla toinenkin henkilökuntaan kuuluva ja oikeus tarkastukseen on vain koulun toiminnan aikana.

Ovatko tupakka ja alkoholi turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita?
Nykyisen tulkinnan mukaan ei.

Vahinkojen korvaaminen ja jälkien korjaaminen

Voimakeinojen käyttö 

Mihin opettajan tai rehtorin kirjallinen selvitys voimakeinoista toimitetaan?
Se toimitetaan kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle, joka välittää sen kasvatus- ja opetuslautakunnalle.

Onko selvitykseen olemassa valmista pohjaa?
Ei ole vaan se on vapaamuotoinen.

Milloin selvitys toimitetaan?
Välittömästi ja viimeistään viikon sisällä tapahtumasta.

Miten asiakirjat arkistoidaan?
Kasvatus- ja opetustoimisto huolehtii selvitysten säilyttämisestä.

 

Kotitehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä 

Kotietehtävien valvottu suorittaminen UKK 

Kuka tästä laiminlyötyjen kotitehtävien suorittamisesta päättää?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan jättää tekemään tehtäviä yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Poistumismääräys jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

Oppitunnilta poistaminen

Kuka päätöksen poistamisesta tekee?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan lähettää käytävään yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.

Mitä muuta tulee huomioida?
Poistetulle oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

 

Poistumismääräys koulun järjestämästä tilaisuudesta 

Mitä koulun järjestämällä tilaisuudella tarkoitetaan?
Esimerkiksi juhlia, retkiä tai teemapäiviä.

Kuka päätöksen poistamisesta tekee?
Oppilaan opettaja tai rehtori.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus huoltajalle kirjataan myös Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan lähettää pois yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilas pyritään saamaan huoltajan valvontaan.

Mitä muuta tulee huomioida?
Poistetulle oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota säilytetään 20 vuotta.

Opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi

Kuka päätöksen opetuksen epäämisestä tekee?
Rehtori.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/ Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Myös ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin. Tarvittaessa ilmoitus tehdään myös lastensuojeluun.

Voiko oppilaan jättää ilman valvontaa?
Ei. Yleensä pyydetäänkin huoltaja noutamaan oppilas koululta.

Mitä muuta pitää huomioida?
Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

 

Kasvatuskeskustelu

Milloin käytetään kasvatuskeskustelua?
Kasvatuskeskustelun perusteet ovat yleensä samat kuin jälki-istunnossa: oppilas häiritsee opetusta, käyttää vilppiä tai rikkoo koulun järjestyssääntöjä.

Kuka päättää kasvatuskeskustelusta?
Oppilaan opettaja tai rehtori.

Mihin kasvatuskeskustelut kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Huoltajan kanssa sovitaan samalla siitä, osallistuuko hän keskusteluun.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Jälki-istunto

Kuka jälki-istunnosta päättää?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Mitä teosta kirjataan?
Se, onko kyseessä opetuksen häirintä, vilppi vai järjestyssääntöjen rikkominen. Tämän lisäksi teko tai laiminlyönti kuvataan vielä tarkemmin.

Onko oppilasta kuultava ennen päätöstä?
Kyllä ja myös kuuleminen on kirjattava Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Mitä muuta tulee huomioida ennen päätöstä?
Ennen päätöstä on hankittava myös muu tarpeellinen selvitys.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Myös ilmoittaminen on kirjattava Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta. Lisäksi koululla säilytetään mahdolliset asiaan liittyvät tiedotteet, selvitykset ja kuulemisasiakirjat.

 

Kirjallinen varoitus

Kuka päättää kirjallisesta varoituksesta?
Kirjallisen varoituksen antaa rehtori viranhaltijapäätöksellä (Tweb).

Mitä varoitukseen teosta kirjataan?
Se, onko kyseessä opetuksen häirintä, vilppi vai järjestyssääntöjen rikkominen. Tämän lisäksi teko tai laiminlyönti kuvataan vielä tarkemmin ja selvitetään tekoon liittyvä kurinpitohistoria.

Pitääkö oppilasta kuulla ennen päätöstä?
Kyllä ja lisäksi on varattava huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mitä muuta pitää huomioida?
Ennen toimenpidettä rehtorin on hankittava myös muu tarpeellinen selvitys.

Kenelle päätöksestä ilmoitetaan?
Kopio päätöksestä tulee toimittaa huoltajalle, jolla on 14 päivän sisällä oikeus muutoksenhakuun hallinto-oikeudelta. Päätös lähetetään tiedoksi myös kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle.

Miten asiakirjat arkistoidaan?
Samalla tavalla kuin rehtorin muutkin 20 vuotta säilytettävät viranhaltijapäätökset ja niihin liittyvät muut asiakirjat.

Määräaikainen erottaminen

Kuka erottamisesta päättää?
Kasvatus- ja opetuslautakunta.

Pitääkö oppilasta kuulla ennen toimenpidettä?
Ennen erottamista kasvatus- ja opetustoimenjohtajan on kuulta oppilasta sekä varattava huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mitä muuta pitää huomioida ennen päätöstä?
Ennen toimenpidettä kasvatus- ja opetustoimenjohtajan on hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Mitä päätökseen on kirjattava?
- määräaikaiseen erottamiseen johtava yksilöity teko tai laiminlyönti
- erottamisen alkamisajankohta
- pannaanko päätös voimaan heti eli valitusaikaa ja lainvoimaisuutta odottamatta
- muutoksenhakuohjeet: muutosta voidaan hakea 14 vuorokauden sisällä hallinto-oikeudelta

Kuka laatii ja mitä OPH-suunnitelmaan kirjataan?
- suunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja
- suunnitelmaan kirjataan, miten oppivelvollisuus hoidetaan erottamisen aikana
- suunnitelmaan kirjataan myös tarvittava oppilashuolto ja miten se järjestetään

Miten päätös arkistoidaan?
Asiakirjojen säilyttämisestä vastaa kasvatus- ja opetustoimisto.

 

5.4 Opetuksen järjestämisen tapoja

Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta tehdään hallintopäätös ja sen tekee kussakin kunnassa hallintosäännön määräämä viranhaltija.
Mikäli oppilas saa erityistä tukea, päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä.
Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)
- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat
- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille
- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.
Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää tarvittaessa apuna yksittäisen oppilaan opetuksen järjestelyyn. Opintokokonaisuudet tulevat yleisestä opsista. Tuntijako ja -määrät sovitellaan tapauskohtaisesti. Opintokokonaisuuksien suorittamista ja arviointia seuraavat opettajat, erityisopettajien kanssa. Suorittamisen todentaminen tehdään monipuolisilla näytöillä.

 

Yhdysluokkaopetus

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Opetus järjestetään myös yhdysluokissa. Kouluissa yhdysluokkaopetus järjestetään huomioiden oppilasmäärät, oppilaiden valinnat, opettajaresurssit ja muut käytännön seikat, nämä huomioidaan vuosittain ja määritellään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa.
Oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntimäärien ja nivelvaiheiden mukaisesti.
Opetus voidaan järjestää paikallisesti yhdysluokissa. On huomioitava oppiaineiden sekä valinnaisten taito/taideaineiden tuntimäärien vaihtelu vuosiluokittain.

 

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Etäyhteyksiä voidaan hyödynnetään opetuksessa tarpeen mukaan mm. tarvetta voi esiintyä pienen oppilasmäärän aineissa, sairaustapauksissa tai jos on muuten estynyt tulemasta kouluun.
Etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavana tavoitteena on antaa pienten oppilasmäärienkin ryhmissä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Etäopetus voidaan järjestää sekä koulun että omilla laitteilla tilanteen mukaisesti. Käytännöstä sovitaan tapauskohtaisesti oppilaan ja huoltajan kanssa. Siinä yhteydessä sovitaan myös toimintatavat ja eri toimijoiden vastuut.

 

Joustava perusopetus

Nilakan kunnissa ei ole käytössä joustavaa perusopetusta.

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

 

Opetus erityisissä tilanteissa

Mitä merkitystä on sillä, että kunta osoittaa lähikouluksi toisen kunnan koulun?
Silloin kunta sitoutuu järjestämään ja kustantamaan koulumatkakuljetuksen.

Mitä tarkoittaa niin sanottu kotiin opetus?
Opetus voidaan poikkeuksellisesti järjestää kotiin esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi, jolloin oppilas säilyy koulun kirjoilla ja on oikeutettu koulun etuihin, esimerkiksi oppilashuoltoon. Huomaa ero kotiopetukseen. Siinä oppilas eroaa koulusta, koti huolehtii opetuksesta ja koulu huolehtii vain arvioinnista.

Erityisissä tilanteissa opetus voidaan järjestää myös muulla erikseen sovitulla tavalla. Sairaalassa annettavan opetuksen osalta sovitaan kunkin tapauksen kohdalla erikseen, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessään omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessaan jälleen omaan kouluun.
Yhteistyöstä ja tuesta päätetään erikseen kaikissa erityisissä tilanteissa.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Kerhotoimintaa toteutetaan vuosisuunnitelman mukaisesti.
Kouluruokailussa noudatetaan kouluruokailusuosituksia ja maksullista välipalaa voidaan tarjota.
-Koulukuljetuksista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille sähköisesti ja opinto-oppaissa.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma.

Kerhotoiminta

Mikä on kerhotunnin pituus?
Kerhotunti kestää vähintään 60 minuuttia. Toimintaan lasketaan myös paikkojen järjestely tai suihkussa käynti. Kerhotunnissa ei ole välituntimahdollisuutta, vaan kaksoiskerhotunti kestää 120 minuuttia.

Mihin kerhotunnit merkitään?
Kerhotunnit kirjataan käytössä oleviin lomakkeisiin.

Kerhotoimintaa järjestetään mahdollisimman monipuolisesti kaikilla kouluilla. Mukaan pyritään saamaan myös niitä nuoria ja lapsia, jotka eivät muuten harrasta aktiivisesti mitään.

 

Koulun kirjastotoiminta

Kirjaston käyttö - tavoitteet ja opetettavat asiat eri luokkatasoilla

 

Esikoulu, 1. ja 2. vuosiluokka

Tavoitteet

• Lapsi tutustuu kirjastoon ja saa positiivisia kokemuksia kirjastosta
• Lapsi hankkii kirjastokortin ja oppii käyttämään kirjastoa
• Lasta innostetaan lukemisharrastuksen pariin

Opetettavat asiat

• Käyttäytyminen kirjastossa
• Kirjastokortin hankkiminen
• Käyttösäännöt
• Aineiston löytyminen kirjastosta, lastenosaston järjestys

1. – 6. vuosiluokka

Tavoitteet

• Kirjastonkäyttö opiskelun tukena
• Tiedonhaun alkeiden osaaminen
• Lukemaan innostaminen

Opetettavat asiat

• Käyttäytyminen kirjastossa
• Käyttösäännöt
• Aineiston löytyminen kirjastosta, lasten- ja nuorten osaston järjestys
• Aineiston järjestys hyllyissä, aakkostus, aineiston selkätarrat ja siinä olevat tiedot
• Tutustuminen yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL)
• Verkkokirjaston käyttö, aineiston saatavuustiedot
• Tiedonhaun alkeet

1. – 9. vuosiluokka

Tavoitteet

• Kirjastonkäyttö opiskelun tukena, omatoiminen tiedonhaku ja tiedontarpeiden tunnistaminen
• Oppilas osaa käyttää yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ja yleistä suomalaista asiasanastoa tiedonhaun tukena sekä yhdistellä hakulausekkeita boolen logiikalla
• Oppilas osaa suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon, jäsentää sitä ja arvioida sen luotettavuutta sekä vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa

Opetettavat asiat

• Kirjasto tilana, eri osastot ja kokoelmat
• Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena, kirjaston tarjoamat palvelut
• Kirjaston oman aineistotietokannan ja muiden tietokantojen ja verkkopalveluiden käyttö, asiasanoitus, kirjastoluokitus
• Tiedonhaku ja sen suunnitteleminen, haun rajaus ja tiedon luotettavuuden arviointi

Kouluruokailu

Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tavoite, että oppilaille tulee varata oikeasti aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteistyö keittiön kanssa tärkeää.
Ruokailussa riittävä määrä aikuisia läsnä.
Tavoite kestävään kehitykseen.

 

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut

Koulut huolehtivat koulupäivän aloituksesta esim. päivänavauksella.
Välituntien osalta koulu huolehtii, että ne toteutetaan turvallisesti, valvotusti ja virikkeitä tarjoten koulualueella.
Kouluilla järjestetään yhteisiä juhlia ja muita tapahtumat lukuvuoden aikana.
Myös vierailijat/ luennoitsijat, kouluttajat yms. ovat tervetulleita.


Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus:

Mikä on opintokäynti?
Opintokäynti on oppituntien ja koulun työpäivän puitteissa tehtävä retki esimerkiksi uimahalliin, museoon, konserttiin, luontokohteeseen ja niin edelleen. Ruokailu järjestetään normaalisti koulussa. Opintokäynti ei edellytä erillistä suunnitelmaa. Turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.

Mikä on opintoretki?
Opintokäynti muuttuu opintoretkeksi, mikäli ruokailu tapahtuu muualla kuin koulussa tai retki ylittää työjärjestyksen mukaisen koulupäivän pituuden. Opintoretken vuoksi voidaan muuttaa tuntijakoa. Opintoretki ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja retki hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Retkisuunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.

Mikä on leirikoulu?
Kun opintoretki laajenee yöpymiseksi, on kyseessä leirikoulu. Leirikoulun vuoksi voidan muuttaa tuntijakoa. Leirikoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja leirikoulu hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Suunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.
Mikä on yökoulu?
Yökoulu lasketaan leirikouluksi, joten se vaatii vastaavat suunnitelmat. Päivän koulutunnit voidaan siirtää iltaan, yöpyä koululla ja jatkaa koulunkäyntiä aamulla. Seuraavaa koulupäivää ei yöpymisen vuoksi saa kuitenkaan lyhentää. Yöpymistiloissa tulee olla palovaroittimet. Yökoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja se hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Suunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.

 

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Tervon Yhtenäiskoulun järjestyssäännöt