5 Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestäminen

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus34. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti35. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä36. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

5.2 Yhteistyö

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun37. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.38 Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa39. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.40 Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista44. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta47. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla48. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti49. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää

koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa50. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä51. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän

nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä.53 Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.

Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.

Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista.

voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.55 Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.56 Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa57. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.58 Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavanhenkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.59

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.60 Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella61.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä62. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä63.

5.6 Koulutyön järjestäminen Tervon Yhtenäiskoulussa

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö (paikallisesti päätettäviä asioita)

Nilakan kunnissa keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi määräytyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta.
Yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan koulun rehtorin/johtajan ohjeiden mukaan. Sitä seurataan ja kehitetään vuosittain sovitulla tavalla, erityisesti huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta ja kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Vastuu oppilaista ja ryhmästä on kulloista tuntia pitävällä opettajalla. Luokanvalvojalla/luokanopettajalla on perimmäinen vastuu yhteistyöstä kodin ja koulun välillä.
Toimitaan valtakunnan opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö huoltajiin on jatkuvaa, sitä toteutetaan kasvokkain vanhempainilloissa ja vanhempain varteissa sekä puhelimitse ja sähköisesti wilman avulla.
Muiden yhteistyötahojen, kuten nuorisotoimen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden, osalta huolehditaan riittävästä yhteydenpidosta palaverien, sähköpostien ja muiden tapaamisten avulla.

Oppilaiden osallistuminen varmistetaan erityisesti oppilaskunta toiminnan ja luokanvalvojantuntien avulla. Oppilaskunnan rooli on keskeinen, että saadaan oppilaiden mielipiteet kuuluviin.

Kolmiportainen tuki kuvataan luvussa 7, oppilashuolto luvussa 8 ja ainekohtainen opetussuunnitelma määritellään luvussa 13, 14 ja15.

Keiteleen pohdintaa OPS 2011 eli nyt voimassa olevasta
* yhteistyö kodin kanssa linkki ( varmaan parempi kohdassa 5.2.)
http://opspro.peda.net/keitele/viewer.php3?DB=keiteleops2014&mode=2&document_id=254

Kasvokkainen toiminta: puhelimella yhteys vanhempiin, yhdessä yhteistyössä vanhemmat ja opettajat sekä oppilaat luottamuksen herättäminen, positiivisen palautteen tärkeys myös wilmassa enemmän positiivisen palautteen vaihtoehtoja. Yhteistyötahojen välille avoin ja keskusteleva ilmapiiri.
Vanhempainilta lukuvuoden alussa antaa avoimen kuvan toiminnasta. Aktiivinen viestintä kodin ja koulun välillä. Yhteistyö avointa ja kunnioittavaa.
Pyritään järjestämään laajasti vanhempainvartteja lukuvuoden aikana.
Oppilaskuntatoiminta koetaan tärkeäksi ja sitä järjestetään joka koululla.
Tehdään yhteistyötä toimivien vanhempainyhdistysten kanssa. Niiden merkitys ja rooli huomioidaan.
Eri tahojen vastuut ja velvollisuudet määriteltävä. Työnjako selväksi sen jälkeen yhteistyötä eri tahojen välillä. Tasapuolisuus opettajien kesken ja käytetään yt-aikaa yhteistyöhön.
Kasvatuskumppanuus. Tavallisen arkielämän sietämisen tarve ja vastuuseen kasvattaminen. Arkielämän taitojen korostaminen.
Saatava opiskelusta mielekästä ja motivaation löytäminen opiskeluun.
Oppilaiden osallisuus ja demokratian keinot mietittävä.
Huomioitava hiljaiset oppilaat. Vaikeuksien ennaltaehkäisy on tärkeää.
Arviointi toidistuksessa on sanallinen, monipuolinen, realistinen ja kannustava.

Yhteistyön tavoitteet, suunnittelu ja arviointi

Oppilaiden osallisuus

Oppilaskunnan toimintaa järjestetään jokaisella koululla. Oppilaiden osallistuvat mm. ops, monialaiset opintokokonaisuudet ym. toimintojen suunnitteluun.
Vuosisuunnitelman pohjana toimintakalenteri tai vuosikello.
Oppilaskunnalla yleinen toimintasuunnitelma, sis. toiminnan tavoitteet ja suuntaviivat.
Sen toiminnasta pidetään kirjaa. Oppilaskunnan roolina on olla linkki oppilaiden ja koulun aikuisten välillä.
Ohjaavan opettajan rooli on tärkeä. Oppilaskunnan ilmoitustaulu sijoitetaan luokkiin/ käytävälle.

Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajien huomioiminen ops valmistelussa ja toteutuksessa. Jatkuva yhteistyö koteihin ja kodeista määritellään tarkemmin.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään jatkuvasti, aloitteellisesti ja avoimuuteen pyrkien niin koulu-, luokka- kuin oppilastasollakin.

Koulutasolla yhteistyön välineinä ovat käytössä mm. opinto-oppaat, vuosikertomukset, tiedotteet, kirjeet, koulun verkkosivut, Facebook-sivut ja puhelut. Yhteyksiä pidetään yllä vanhempainilloissa ja koulun juhlissa sekä muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Koulussa toimivat vanhempainyhdistykset, -toimikunnat tai vastaavat. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta myös muun muassa lehtijuttujen, kuntatiedotteiden ym. julkisten kanavien kautta. Toimintaa arvioidaan kyselyiden ja palautekeskustelujen avulla. Vastuu koulutason yhteistyöstä on rehtoreilla ja koko henkilökunnalla.

Luokkatason yhteydenpitovälineitä ovat mm. tiedotteet, kirjeet, alaluokkien oppilaiden reissuvihkot, puhelut, sähköposti/wilma ja luokkien sekä oppiaineiden verkkosivut. Henkilökohtaisia kontakteja hoidetaan vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa sekä tapahtumissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskustelujen ja kyselyiden avulla. Vastuu luokkatason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.

Oppilaan tasolla yhteyttä hoidetaan mm. tiedotteilla, kirjeillä, reissuvihkoviesteillä, puheluilla sekä sähköposti-/wilma-viesteillä. Huoltajia tavataan arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskusteluissa ja kyselyin. Vastuu oppilastason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.

Kodin ja koulun yhteistyötä ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, monikanavaisuus, avoimuus ja kodin osallistaminen. Kodin ja koulun yhteistyön seuranta toteutetaan arviointikyselyiden sekä kirjallisten, sähköisten, sanallisten tai muiden palautteiden avulla. Vanhempaintoimikunnat tai vastaavat antavat osaltaan palautetta yhteistyön onnistumisesta. Myös huoltajat ja oppilaat osallistuvat kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen.

Vanhempainyhdistyksillä tai vastaavilla on merkittävä rooli koulutyön arjessa. Näin saadaan vanhemmat enemmän mukaan koulun toimintaan.
Turvallinen koulupäivä taataan joikaiselle oppilaalle ja opettajalle.

Monikulttuurisuus huomioidaan koulun arjessa. Koulu on aloitteellinen yhteistyössä kotien kanssa.

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Henkilökunnan perehdyttäminen asioihin, perehdytyskansiot.
Kasvatuskeskusteluja, läsnä oppilas, opettaja, huoltaja ja/tai rehtori.
Ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen kasvatuskeskustelujen erot mietittävä ja kirjattava.
Väkivalta huomioitava.
Virheiden tekeminen edellyttää, että ne saa korjattua ilman lopullista leimaa otsassa.
Huomioitava oppilaan ikä ja kehitystaso, eri vaatimukset eri ikäisillä oppilailla.
VERSO (vertaissovittelu) käytössä.

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
Kasvatuskeskusteluja käytetään ensisijaisesti erilaisissa rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa. Läsnä ao. opettaja, oppilas ja mahdollisesti tarvittaessa rehtori ja/tai huoltaja. Selkeissä lainmääräämissä tilanteissa käytetään jälki-istuntoa tai sakkoa (poliisi) tms. rangaistusta.
Kirjallista varoitusta ja erottamista käytetään hallintosäännön mukaisesti kun muut konstit eivät auta. Oikeusturvaperiaatetta noudatetaan (valitusosoitus).
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
Henkilökunnan perehdyttäminen tehdään uuden henkilön tullessa työpaikkaan (perehdytyskansio). Henkilökuntakokouksissa ja vesoissa asiaa käydään säännöllisesti läpi.
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.
Tilastoilla seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta.
Asioista tiedotetaan esimerkiksi wilmassa, paikallislehdissä ja pedanetissä.

Kuntakohtaiset KAKE käytänteet
Keitele KAKE https://peda.net/id/e173adc4226
Vesanto

Kurinpitosuunnitelma

Linkki kurinpitosuunnitelmaan:

Kurinpitosuunnitelma

Suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Miten oppilaita kuullaan?
Lukuvuoden alussa suunnitelma esitellään koulun oppilaille ja oppilaskunnan hallitukselta pyydetään lausunto lautakunnalle.

Miten huoltajia kuullaan?
Lukuvuoden alussa suunnitelma esitellään koulun huoltajille joko Wilman kautta tai vanhempainillassa. ja anhempainfoorumilta pyydetään lausunto lautakunnalle.

Kenen kanssa suunnitelma tehdään?
Kasvatus- ja opetustoimisto toimittaa suunnitelmaluonnokset lastensuojelulle sekä poliisin yhteyshenkilölle ja yhteistyössä sovitaan tarvittavista tarkennuksista.

Milloin suunnitelmaa päivitetään?
Päivitys tehdään vuosittain kasvatus- ja opetuslautakunnan kesäkuun kokouksessa yhdessä muun opetussuunnitelman kanssa. Mikäli välttämätöntä, päivitys voidaan tehdä muulloinkin lukuvuoden aikana.

Vaaralliset ja häiritsevät esineet ja aineet

Tarkastukset ja haltuunotot UKK

Mihin tarkastukset ja haltuunotot kirjataan ja ilmoitetaan?
Tarkastukset ja haltuunotot kirjataan Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin ja niistä ilmoitetaan huoltajille mieluiten puhelimella tai kasvotusten.

Miten esineiden tai aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan?
Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan vastaavalle Kurinpitotoimet-rekisterin kortille.

Miten toimitaan poliisille luovutettavien esineiden tai aineiden kanssa?
Poliisille luovutettavat aineet tai esineet toimitetaan ensisijaisesti koulun yhteyspoliisille.

Voiko rehtori omin päin availla oppilaiden henkilökohtaisia lokeroita iltaisin?
Ei. Oppilaalle on ilmoitettava, paikalla tulee olla toinenkin henkilökuntaan kuuluva ja oikeus tarkastukseen on vain koulun toiminnan aikana.

Ovatko tupakka ja alkoholi turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita?
Nykyisen tulkinnan mukaan ei.

Vahinkojen korvaaminen ja jälkien korjaaminen

Voimakeinojen käyttö

Mihin opettajan tai rehtorin kirjallinen selvitys voimakeinoista toimitetaan?
Se toimitetaan kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle, joka välittää sen kasvatus- ja opetuslautakunnalle.

Onko selvitykseen olemassa valmista pohjaa?
Ei ole vaan se on vapaamuotoinen.

Milloin selvitys toimitetaan?
Välittömästi ja viimeistään viikon sisällä tapahtumasta.

Miten asiakirjat arkistoidaan?
Kasvatus- ja opetustoimisto huolehtii selvitysten säilyttämisestä.

Kotitehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä

Kotietehtävien valvottu suorittaminen UKK

Kuka tästä laiminlyötyjen kotitehtävien suorittamisesta päättää?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan jättää tekemään tehtäviä yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Poistumismääräys jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

Oppitunnilta poistaminen

Kuka päätöksen poistamisesta tekee?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan lähettää käytävään yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.

Mitä muuta tulee huomioida?
Poistetulle oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Poistumismääräys koulun järjestämästä tilaisuudesta

Mitä koulun järjestämällä tilaisuudella tarkoitetaan?
Esimerkiksi juhlia, retkiä tai teemapäiviä.

Kuka päätöksen poistamisesta tekee?
Oppilaan opettaja tai rehtori.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle asiasta ilmoitetaan?
Oppilaan huoltajalle. Ilmoitus huoltajalle kirjataan myös Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Voiko oppilaan lähettää pois yksikseen?
Ei. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilas pyritään saamaan huoltajan valvontaan.

Mitä muuta tulee huomioida?
Poistetulle oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota säilytetään 20 vuotta.

Opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi

Kuka päätöksen opetuksen epäämisestä tekee?
Rehtori.

Mihin toimenpide kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/ Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Myös ilmoitus kirjataan Kurinpitotoimet-rekisteriin. Tarvittaessa ilmoitus tehdään myös lastensuojeluun.

Voiko oppilaan jättää ilman valvontaa?
Ei. Yleensä pyydetäänkin huoltaja noutamaan oppilas koululta.

Mitä muuta pitää huomioida?
Oppilaalle on järjestettävä tarvittava oppilashuolto.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Kasvatuskeskustelu

Milloin käytetään kasvatuskeskustelua?
Kasvatuskeskustelun perusteet ovat yleensä samat kuin jälki-istunnossa: oppilas häiritsee opetusta, käyttää vilppiä tai rikkoo koulun järjestyssääntöjä.

Kuka päättää kasvatuskeskustelusta?
Oppilaan opettaja tai rehtori.

Mihin kasvatuskeskustelut kirjataan?
Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Huoltajan kanssa sovitaan samalla siitä, osallistuuko hän keskusteluun.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta.

Jälki-istunto

Kuka jälki-istunnosta päättää?
Oppilaan opettaja.

Mihin toimenpide kirjataan?Oppilasluettelon (Wilma/Primus) Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Mitä teosta kirjataan?
Se, onko kyseessä opetuksen häirintä, vilppi vai järjestyssääntöjen rikkominen. Tämän lisäksi teko tai laiminlyönti kuvataan vielä tarkemmin.

Onko oppilasta kuultava ennen päätöstä?
Kyllä ja myös kuuleminen on kirjattava Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Mitä muuta tulee huomioida ennen päätöstä?
Ennen päätöstä on hankittava myös muu tarpeellinen selvitys.

Kenelle toimenpiteestä ilmoitetaan?
Huoltajalle. Myös ilmoittaminen on kirjattava Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Miten tiedot arkistoidaan?
Lukuvuoden lopussa kurinpitorekisteristä otetaan koululla paperituloste, jota koulu säilyttää 20 vuotta. Lisäksi koululla säilytetään mahdolliset asiaan liittyvät tiedotteet, selvitykset ja kuulemisasiakirjat.

Kirjallinen varoitus

Kuka päättää kirjallisesta varoituksesta?
Kirjallisen varoituksen antaa rehtori viranhaltijapäätöksellä (Tweb).

Mitä varoitukseen teosta kirjataan?
Se, onko kyseessä opetuksen häirintä, vilppi vai järjestyssääntöjen rikkominen. Tämän lisäksi teko tai laiminlyönti kuvataan vielä tarkemmin ja selvitetään tekoon liittyvä kurinpitohistoria.

Pitääkö oppilasta kuulla ennen päätöstä?
Kyllä ja lisäksi on varattava huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mitä muuta pitää huomioida?
Ennen toimenpidettä rehtorin on hankittava myös muu tarpeellinen selvitys.

Kenelle päätöksestä ilmoitetaan?
Kopio päätöksestä tulee toimittaa huoltajalle, jolla on 14 päivän sisällä oikeus muutoksenhakuun hallinto-oikeudelta. Päätös lähetetään tiedoksi myös kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle.

Miten asiakirjat arkistoidaan?
Samalla tavalla kuin rehtorin muutkin 20 vuotta säilytettävät viranhaltijapäätökset ja niihin liittyvät muut asiakirjat.

Määräaikainen erottaminen

Kuka erottamisesta päättää?
Kasvatus- ja opetuslautakunta.

Pitääkö oppilasta kuulla ennen toimenpidettä?
Ennen erottamista kasvatus- ja opetustoimenjohtajan on kuulta oppilasta sekä varattava huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mitä muuta pitää huomioida ennen päätöstä?
Ennen toimenpidettä kasvatus- ja opetustoimenjohtajan on hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Mitä päätökseen on kirjattava?
- määräaikaiseen erottamiseen johtava yksilöity teko tai laiminlyönti
- erottamisen alkamisajankohta
- pannaanko päätös voimaan heti eli valitusaikaa ja lainvoimaisuutta odottamatta
- muutoksenhakuohjeet: muutosta voidaan hakea 14 vuorokauden sisällä hallinto-oikeudelta

Kuka laatii ja mitä OPH-suunnitelmaan kirjataan?
- suunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja
- suunnitelmaan kirjataan, miten oppivelvollisuus hoidetaan erottamisen aikana
- suunnitelmaan kirjataan myös tarvittava oppilashuolto ja miten se järjestetään

Miten päätös arkistoidaan?
Asiakirjojen säilyttämisestä vastaa kasvatus- ja opetustoimisto.

5.4 Opetuksen järjestämisen tapoja

Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomattomasta opiskelusta tehdään hallintopäätös ja sen tekee kussakin kunnassa hallintosäännön määräämä viranhaltija.
Mikäli oppilas saa erityistä tukea, päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä.
Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)
- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat
- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille
- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.
Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää tarvittaessa apuna yksittäisen oppilaan opetuksen järjestelyyn. Opintokokonaisuudet tulevat yleisestä opsista. Tuntijako ja -määrät sovitellaan tapauskohtaisesti. Opintokokonaisuuksien suorittamista ja arviointia seuraavat opettajat, erityisopettajien kanssa. Suorittamisen todentaminen tehdään monipuolisilla näytöillä.

Yhdysluokkaopetus

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Opetus järjestetään myös yhdysluokissa. Kouluissa yhdysluokkaopetus järjestetään huomioiden oppilasmäärät, oppilaiden valinnat, opettajaresurssit ja muut käytännön seikat, nämä huomioidaan vuosittain ja määritellään tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa.
Oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntimäärien ja nivelvaiheiden mukaisesti.
Opetus voidaan järjestää paikallisesti yhdysluokissa. On huomioitava oppiaineiden sekä valinnaisten taito/taideaineiden tuntimäärien vaihtelu vuosiluokittain.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Etäyhteyksiä voidaan hyödynnetään opetuksessa tarpeen mukaan mm. tarvetta voi esiintyä pienen oppilasmäärän aineissa, sairaustapauksissa tai jos on muuten estynyt tulemasta kouluun.
Etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavana tavoitteena on antaa pienten oppilasmäärienkin ryhmissä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Etäopetus voidaan järjestää sekä koulun että omilla laitteilla tilanteen mukaisesti. Käytännöstä sovitaan tapauskohtaisesti oppilaan ja huoltajan kanssa. Siinä yhteydessä sovitaan myös toimintatavat ja eri toimijoiden vastuut.

Joustava perusopetus

Nilakan kunnissa ei ole käytössä joustavaa perusopetusta.

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Opetus erityisissä tilanteissa

Mitä merkitystä on sillä, että kunta osoittaa lähikouluksi toisen kunnan koulun?
Silloin kunta sitoutuu järjestämään ja kustantamaan koulumatkakuljetuksen.

Mitä tarkoittaa niin sanottu kotiin opetus?
Opetus voidaan poikkeuksellisesti järjestää kotiin esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi, jolloin oppilas säilyy koulun kirjoilla ja on oikeutettu koulun etuihin, esimerkiksi oppilashuoltoon. Huomaa ero kotiopetukseen. Siinä oppilas eroaa koulusta, koti huolehtii opetuksesta ja koulu huolehtii vain arvioinnista.

Erityisissä tilanteissa opetus voidaan järjestää myös muulla erikseen sovitulla tavalla. Sairaalassa annettavan opetuksen osalta sovitaan kunkin tapauksen kohdalla erikseen, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessään omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessaan jälleen omaan kouluun.
Yhteistyöstä ja tuesta päätetään erikseen kaikissa erityisissä tilanteissa.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Kerhotoimintaa toteutetaan vuosisuunnitelman mukaisesti.
Kouluruokailussa noudatetaan kouluruokailusuosituksia ja maksullista välipalaa voidaan tarjota.
-Koulukuljetuksista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille sähköisesti ja opinto-oppaissa.

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma.

Kerhotoiminta

Mikä on kerhotunnin pituus?
Kerhotunti kestää vähintään 60 minuuttia. Toimintaan lasketaan myös paikkojen järjestely tai suihkussa käynti. Kerhotunnissa ei ole välituntimahdollisuutta, vaan kaksoiskerhotunti kestää 120 minuuttia.

Mihin kerhotunnit merkitään?
Kerhotunnit kirjataan käytössä oleviin lomakkeisiin.

Kerhotoimintaa järjestetään mahdollisimman monipuolisesti kaikilla kouluilla. Mukaan pyritään saamaan myös niitä nuoria ja lapsia, jotka eivät muuten harrasta aktiivisesti mitään.

Koulun kirjastotoiminta

Kirjaston käyttö - tavoitteet ja opetettavat asiat eri luokkatasoilla

Esikoulu, 1. ja 2. vuosiluokka

Tavoitteet

Lapsi tutustuu kirjastoon ja saa positiivisia kokemuksia kirjastosta
Lapsi hankkii kirjastokortin ja oppii käyttämään kirjastoa
Lasta innostetaan lukemisharrastuksen pariin

Opetettavat asiat

Käyttäytyminen kirjastossa
Kirjastokortin hankkiminen
Käyttösäännöt
Aineiston löytyminen kirjastosta, lastenosaston järjestys

– 6. vuosiluokka

Tavoitteet

Kirjastonkäyttö opiskelun tukena
Tiedonhaun alkeiden osaaminen
Lukemaan innostaminen

Opetettavat asiat

Käyttäytyminen kirjastossa
Käyttösäännöt
Aineiston löytyminen kirjastosta, lasten- ja nuorten osaston järjestys
Aineiston järjestys hyllyissä, aakkostus, aineiston selkätarrat ja siinä olevat tiedot
Tutustuminen yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL)
Verkkokirjaston käyttö, aineiston saatavuustiedot
Tiedonhaun alkeet

– 9. vuosiluokka

Tavoitteet

Kirjastonkäyttö opiskelun tukena, omatoiminen tiedonhaku ja tiedontarpeiden tunnistaminen
Oppilas osaa käyttää yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää ja yleistä suomalaista asiasanastoa tiedonhaun tukena sekä yhdistellä hakulausekkeita boolen logiikalla
Oppilas osaa suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon, jäsentää sitä ja arvioida sen luotettavuutta sekä vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa

Opetettavat asiat

Kirjasto tilana, eri osastot ja kokoelmat
Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena, kirjaston tarjoamat palvelut
Kirjaston oman aineistotietokannan ja muiden tietokantojen ja verkkopalveluiden käyttö, asiasanoitus, kirjastoluokitus
Tiedonhaku ja sen suunnitteleminen, haun rajaus ja tiedon luotettavuuden arviointi

Kouluruokailu

Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tavoite, että oppilaille tulee varata oikeasti aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteistyö keittiön kanssa tärkeää.
Ruokailussa riittävä määrä aikuisia läsnä.
Tavoite kestävään kehitykseen.

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut

Koulut huolehtivat koulupäivän aloituksesta esim. päivänavauksella.
Välituntien osalta koulu huolehtii, että ne toteutetaan turvallisesti, valvotusti ja virikkeitä tarjoten koulualueella.
Kouluilla järjestetään yhteisiä juhlia ja muita tapahtumat lukuvuoden aikana.
Myös vierailijat/ luennoitsijat, kouluttajat yms. ovat tervetulleita.

Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus:

Mikä on opintokäynti?
Opintokäynti on oppituntien ja koulun työpäivän puitteissa tehtävä retki esimerkiksi uimahalliin, museoon, konserttiin, luontokohteeseen ja niin edelleen. Ruokailu järjestetään normaalisti koulussa. Opintokäynti ei edellytä erillistä suunnitelmaa. Turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.

Mikä on opintoretki?
Opintokäynti muuttuu opintoretkeksi, mikäli ruokailu tapahtuu muualla kuin koulussa tai retki ylittää työjärjestyksen mukaisen koulupäivän pituuden. Opintoretken vuoksi voidaan muuttaa tuntijakoa. Opintoretki ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja retki hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Retkisuunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.

Mikä on leirikoulu?
Kun opintoretki laajenee yöpymiseksi, on kyseessä leirikoulu. Leirikoulun vuoksi voidan muuttaa tuntijakoa. Leirikoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja leirikoulu hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Suunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.
Mikä on yökoulu?
Yökoulu lasketaan leirikouluksi, joten se vaatii vastaavat suunnitelmat. Päivän koulutunnit voidaan siirtää iltaan, yöpyä koululla ja jatkaa koulunkäyntiä aamulla. Seuraavaa koulupäivää ei yöpymisen vuoksi saa kuitenkaan lyhentää. Yöpymistiloissa tulee olla palovaroittimet. Yökoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja se hyväksytetään hallintosäännön mukaisesti. Suunnitelma toimitetaan ajoissa päätöksentekoon.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Tervon Yhtenäiskoulun järjestyssäännöt

Koulumatkat ja koulukuljetukset Tervon Yhtenäiskoulun järjestyssäännöt

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Tervon Yhtenäiskoulun järjestyssäännöt