Ison-Britannian pääministeri Benjamin Disraeli vuonna
1878:
Tämän imperiumin ovat perustaneet esi-isiemme yritteliäisyys ja tarmo.
Menneiden aikojen historiassa tai nykyhetkellä ei ole olemassa
mitään sen vertaista. Sen lippu liehuu kaikilla merillä ja sen alueet ulottuvat
kaikille leveyspiireille. Se on säilytettävä, mihin taas tarvitaan samoja
ominaisuuksia kuin sen luomiseen.

Ranskalainen sanomalehtimies Gabriel Charmes vuonna
1882:
Olen aina ajatellut, että Ranska putoaa kakkosluokan valtojen joukkoon
silloin, jos suhtaudumme välinpitämättömästi suureen taisteluun,
jota meidän ympärillämme käydään ei ainoastaan Euroopan
vaan maailman omistuksesta. Aika käy vähiin, sillä omistuksesta taistelevia
on paljon ja heidän intonsa on valtava.

Saksan keisari Vilhelm II vuonna 1896:
Saksan valtakunnasta on tullut maailman valta. Kaikkialla maailman
kaukaisissa kolkissa asuu tuhansia maanmiehiämme. Saksalaiset hyö-
dykkeet, saksalainen tietämys, saksalainen yritteliäisyys ylittävät valtameriä.

Venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski:
Jokainen suuri kansa, joka haluaa elää kauan, uskoo, sen täytyy uskoa,
että siinä ja vain siinä yksin piilee maailman pelastus, että se elää vain
ollakseen kansoista ensimmäinen. – – Suuri kansa ei voi koskaan tyytyä
toisen luokan rooliin ihmiskunnan kohtaloissa, ei edes ensiluokan
rooliin, vaan se tahtoo saada, ehdottomasti ja yksinomaan, ensimmäisen
sijan.

Skotlantilainen lähetyssaarnaaja John Mackenzie 1800-
luvun puolivälissä:
Lähetystyön tarkoituksena on evankeliumin saarnaaminen ja sivistyneen
elämän opettaminen. Pakanain on opittava kyntämään maataan
ja rakentamaan taloja.

Ison-Britannian siirtomaapoliitikko Cecil Rhodes vuonna
1877:
Me olemme maailman johtava rotu. Mitä suuremman osan maailmasta
me asutamme, sitä suurempi on ihmiskunnan onni. Brittiläisen
maailmanvallan päämääränä on saada herruuteensa koko sivistynyt
maailma, myös Yhdysvallat. Mikä unelma! Mutta se on mahdollista!
Koska Jumala on tehnyt englantia puhuvan rodun valituksi työvälineekseen
luomaan oikeudenmukaisuutta, vapautta ja rauhaa, Hän
myös toivoo, että minäkin hankin tälle rodulle niin paljon valtaa kuin
mahdollista. Uskon, että Hän toivoo minun maalaavan Afrikan kartan
brittiläisellä punavärillä.

Ison-Britannian siirtomaapoliitikko Cecil Rhodes
vuonna 1877:
Olin eilen Lontoon East Endissä ja kävin työttömäin kokouksessa. Kun
kuuntelin siellä villejä puheita, jotka olivat pelkkää huutoa: Leipää!
Leipää!, niin kotiin mennessäni ja näkemääni mietiskellessäni tulin entistä
enemmän vakuuttuneeksi imperialismin tärkeydestä. – – Minun
pyhä aatteeni on yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaiseminen, nimittäin:
pelastaaksemme Yhdistyneen Kuningaskunnan neljäkymmentä
miljoonaa asukasta tuhoisalta kansalaissodalta meidän siirtomaapoliitikkojen
on vallattava uusia maita sijoittaaksemme liikaväestön, hankkiaksemme
uusia myyntialueita tehtaissa ja kaivoksissa tuotettaville tavaroille.
Imperiumi on leipäkysymys, olen sen aina sanonut. Ellette halua
kansalaissotaa, teidän täytyy tulla imperialisteiksi.

Venäläinen kommunisti Vladimir Iljits Lenin vuonna 1916
teoksessaan Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe:
Vanhalle kapitalismille ja sen täydelliselle kilpailuvapaudelle oli tyypillistä
tavarain maastavienti. Uusimmalle kapitalismille monopolien
herruuden vallitessa on tullut tyypilliseksi pääoman maastavienti.
Niin kauan kuin kapitalismi pysyy kapitalismina, ei liikoja pääomia
käytetä kyseisen maan joukkojen elintason kohottamiseen, sillä se olisi
kapitalistien voiton pienentämistä, vaan niitä käytetään voittojen lisäämiseen
viemällä pääomaa ulkomaille takapajuisiin maihin. Näissä
takapajuisissa maissa voitto on tavallisesti suuri, sillä pääomia on vä-
hän, maan hinta verrattain alhainen, työpalkat pienet ja raaka-aineet
halpoja.
On siis eittämätön tosiasia, että kapitalismin siirtyminen monopolistisen
kapitalismin asteelle, fi nanssipääomaan, on yhteydessä maailmanjaosta
käytävän taistelun kiristymiseen. Mitä kehittyneempää kapitalismi
on, mitä voimakkaammin tuntuu raaka-aineiden puute, mitä
ankarampaa on kilpailu ja raaka-ainelähteiden tavoittelu koko maailmassa,
sitä hurjempaa on taistelu siirtomaiden hankkimiseksi.

Ison-Britannian siirtomaapoliitikko Cecil Rhodes 1877:
Minä väitän, että me olemme maailman ensimmäinen rotu, ja että on sitä parempi ihmiskunnalle, mitä suuremman alan maailmasta me asutamme – – Kaiken lisäksi merkitsee kaikkien sotien päättymistä, jos me saamme hallintaamme suurempia alueita maailmasta – – Koska Jumala aivan ilmeisesti muovaa englantia puhuvasta rodusta aivan erityisen työvälineensä, jonka avulla hän tahtoo saada aikaan yhteiskunnan, jonka perustana on oikeudenmukaisuus, vapaus ja rauha, hänen täytyy aivan ilmeisesti toivoa, että minä teen mitä voin, hankkiakseni meidän rodullemme niin paljon alaa ja valtaa kuin mahdollista. Jos on olemassa Jumala, niin arvelen hänen haluavan, että minä maalaan niin suuren osan Afrikan karttaa brittien punaisella kuin mahdollista, ja että teen kaiken voitavani kasvattaakseni englantia puhuvan rodun vaikutusvaltaa