Maailmansotien välinen aika
Fasismi
Fasismin luonne
Mitä fasismi on? Sikäli kuin fasismi pohtii ja tarkastelee tulevaisuutta ja ihmiskunnan kehitystä tämänhetkisistä poliittisista kehityskuluista erillään, se ei usko sen enempää ikuisen rauhan mahdollisuuteen kuin hyödyllisyyteenkään. Näin ollen se kieltää pasifi smin opin, joka on siinnyt kamppailun hylkäämisestä ja on pelkuruutta uhrautumisen vaatimuksen edessä. Yksin sota pakottaa ihmisen kaikki voimat jännittymään äärimmilleen ja aateloi ne, joilla on urheutta kohdata se. Kaikki muut koetukset ovat korvikkeita, jotka eivät koskaan todella saata ihmistä tilanteeseen, jossa hänen on tehtävä suurin valinta – elämän ja kuoleman välillä. Fasismi on marxilaisen sosialismin – sen materialistisen käsityksen, että sivilisaatioiden historia on selitettävissä vain eri yhteiskunnallisten ryhmien välisillä eturistiriidoilla ja tuotantotapojen ja -välineitten muutoksella ja kehityksellä – täydellinen vastakohta. Nyt ja aina fasismi uskoo pyhyyteen ja sankaruuteen, tahtoo sanoa tekoihin, joita ei ohjaa mikään sen paremmin suora kuin epäsuorakaan taloudellinen vaikutin – – Ennen kaikkea fasismi kieltää luokkasodan ratkaisevana voimana yhteiskunnan muuttamisessa. Fasismi kieltää demokratian absurdin, kollektiivisen edesvastuuttomuuden kaapuun verhotun sovinnaisen epätotuuden poliittisesta yhdenvertaisuudesta ja onnellisuuden sekä rajattoman edistyksen myytin. Käsitys valtiosta, sen luonteesta, velvollisuuksista ja tavoitteesta, on fasismin perusta. Fasismi pitää valtiota absoluuttina, johon verrattuna kaikki yksilöt ja ryhmät ovat suhteellisia ja olennaisia ainostaan valtiosuhteensa kautta. Fasistinen valtio organisoi kansan, mutta jättää yksilölle riittävät vapaudet; tämä menettää kaikki hyödyttömät ja mahdollisesti haitalliset vapaudet, mutta saa pitää olennaiset. Tässä asiassa päätäntävalta ei voi olla yksilön, vaan yksin valtion. Fasismi pitää valtakunnan kasvua eli kansakunnan levittäytymistä, elinvoimaisuuden olennaisena ilmentymänä ja päinvastaista turmeluksen merkkinä. Kaikki nousevat kansakunnat tai sellaiset, jotka turmeluksen kauden jälkeen ovat uudelleen nousemassa, ovat aina imperialistisia. Imperialismin kieltäminen on rappion ja kuoleman merkki.
Benito Mussolini: Mitä fasismi on? (1932) Lähde: Modern History Sourcebook
Tehtäviä
1. Millaisia asioita fasismi Benito Mussolinin mukaan vastustaa?
2. Tiivistä Mussolinin ajatukset neljään pääasiaan/pääideaan.
Mitä fasismi on? Sikäli kuin fasismi pohtii ja tarkastelee tulevaisuutta ja ihmiskunnan kehitystä tämänhetkisistä poliittisista kehityskuluista erillään, se ei usko sen enempää ikuisen rauhan mahdollisuuteen kuin hyödyllisyyteenkään. Näin ollen se kieltää pasifi smin opin, joka on siinnyt kamppailun hylkäämisestä ja on pelkuruutta uhrautumisen vaatimuksen edessä. Yksin sota pakottaa ihmisen kaikki voimat jännittymään äärimmilleen ja aateloi ne, joilla on urheutta kohdata se. Kaikki muut koetukset ovat korvikkeita, jotka eivät koskaan todella saata ihmistä tilanteeseen, jossa hänen on tehtävä suurin valinta – elämän ja kuoleman välillä. Fasismi on marxilaisen sosialismin – sen materialistisen käsityksen, että sivilisaatioiden historia on selitettävissä vain eri yhteiskunnallisten ryhmien välisillä eturistiriidoilla ja tuotantotapojen ja -välineitten muutoksella ja kehityksellä – täydellinen vastakohta. Nyt ja aina fasismi uskoo pyhyyteen ja sankaruuteen, tahtoo sanoa tekoihin, joita ei ohjaa mikään sen paremmin suora kuin epäsuorakaan taloudellinen vaikutin – – Ennen kaikkea fasismi kieltää luokkasodan ratkaisevana voimana yhteiskunnan muuttamisessa. Fasismi kieltää demokratian absurdin, kollektiivisen edesvastuuttomuuden kaapuun verhotun sovinnaisen epätotuuden poliittisesta yhdenvertaisuudesta ja onnellisuuden sekä rajattoman edistyksen myytin. Käsitys valtiosta, sen luonteesta, velvollisuuksista ja tavoitteesta, on fasismin perusta. Fasismi pitää valtiota absoluuttina, johon verrattuna kaikki yksilöt ja ryhmät ovat suhteellisia ja olennaisia ainostaan valtiosuhteensa kautta. Fasistinen valtio organisoi kansan, mutta jättää yksilölle riittävät vapaudet; tämä menettää kaikki hyödyttömät ja mahdollisesti haitalliset vapaudet, mutta saa pitää olennaiset. Tässä asiassa päätäntävalta ei voi olla yksilön, vaan yksin valtion. Fasismi pitää valtakunnan kasvua eli kansakunnan levittäytymistä, elinvoimaisuuden olennaisena ilmentymänä ja päinvastaista turmeluksen merkkinä. Kaikki nousevat kansakunnat tai sellaiset, jotka turmeluksen kauden jälkeen ovat uudelleen nousemassa, ovat aina imperialistisia. Imperialismin kieltäminen on rappion ja kuoleman merkki.
Benito Mussolini: Mitä fasismi on? (1932) Lähde: Modern History Sourcebook
Tehtäviä
1. Millaisia asioita fasismi Benito Mussolinin mukaan vastustaa?
2. Tiivistä Mussolinin ajatukset neljään pääasiaan/pääideaan.
Munchenin kokous - pilakuvan tulkintaa
Otteita Saksan Kansallissosialistisen Työväenpuolueen puolueohjelmasta helmikuulta 1920
1. Me vaadimme kaikkien saksalaisten yhdentymistä suuressa Saksassa kansojen itsemäärämisoikeuden periaatteen nojalla.
2. Me vaadimme Saksan kansalle yhtäläisiä oikeuksia muiden kansojen kanssa sekä Versaillesin rauhansopimuksen mitätöimistä.
3. Me vaadimme maata ja uusia alueita (siirtomaita) kansan ylläpidoksi ja liikaväestömme asuttamiseksi.
4. Vain maanmiehistämme voi tulla kansalaisia. Vain ne, jotka ovat saksalaista verta, uskonnosta riippumatta, voivat olla maanmiehiämme. Näin ollen yksikään juutalainen ei voi olla maanmiehemme. – –
7. Me vaadimme, että valtion ensisijaisena huolena on oltava varmistaa jokaisen kansalaisen mahdollisuus riittäviin elinoloihin ja elannon ansaitsemiseen. Mikäli koko väestön ruokkiminen osoittautuu mahdottomaksi, täytyy muukalaiset karkottaa valtakunnasta.
8. Kaikki enempi ei-saksalaisten maahanmuutto täytyy estää. Me vaadimme, että kaikki ei-saksalaiset, jotka ovat tulleet maahan 2.8.1914 jälkeen, pakotetaan poistumaan valtakunnasta välittömästi.
9. Kaikilla kansalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
10. Jokaisen kansalaisen ensisijainen velvollisuus on tehdä työtä joko ruumillisesti tai henkisesti. Kukaan ei tee työtä, joka on ristiriidassa yhteisön edun ja kaikkien hyvinvoinnin kanssa. – –
14. Me vaadimme tulonjakoa suurissa tehtaissa.
15. Me vaadimme avokätisiä korotuksia eläkkeisiin. – –
17. Me vaadimme kansallisten tarpeittemme mukaista maanviljelyuudistusta ja lain säätämistä yhteiskäyttöön tarvitun maan ottamiseksi korvauksetta omistajiltaan. Me vaadimme tonttivuokrista luopumista ja kaiken tonteilla spekuloinnin kieltämistä. – –
20. Jotta jokaisen kykenevän ja työteliään saksalaisen olisi mahdollista hankkia ylempi koulutus ja siten mahdollisuus nousta johtavaan asemaan, täytyy valtion ottaa hoitaakseen kansallisen koulutusjärjestelmän rakentaminen. Kaikkien koulutuslaitosten opetusohjelmat mukautetaan käytännön elämän tarpeisiin. Valtioajatuksen käsitettä (kansalaisuustiedettä) tulee opettaa kouluissa alusta saakka. Me vaadimme, että köyhien vanhempien, mikä heidän asemansa ja ammattinsa onkaan, lahjakkaat lapset koulutetaan valtion kustannuksella.
21. Valtiolla on velvollisuus auttaa parantamaan kansallista terveystasoa perustamalla äitiystukikeskuksia, kieltämällä lapsityövoiman käytön, parantamalla ruumiinkuntoisuutta tekemällä voimistelun pakolliseksi kouluissa sekä tukemalla suurimmassa mahdollisessa määrin nuorten ruumiillista koulutusta edistäviä yhdistyksiä. Puolueen johtajat sitoutuvat edistämään edellä lueteltujen kohtien täytäntöönpanoa hinnalla millä hyvänsä, tarvittaessa uhraamalla oman henkensä.
Lähde: Modern History Sourcebook ja Stephen J. Lee: Hitler and Nazi Germany. 2003.
Tehtäviä
1. Mitkä kohdat puolueohjelmasta ovat selvästi nationalistisia?
2. Mitkä kohdat voisi tulkita sosialismiksi?
3. Miten puolue onnistui lopulta tavoitteissaan?
4. Perustele dokumentin pohjalta väite: ”Natsit olivat populisteja.