Teksti

SOTILAIDEN KERTOMUKSIA ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN
TODELLISUUDESTA
Eräs ranskalainen rintamalehti (Le Saucisse) kirjoitti:
Sodassa ei ole mitään hirveämpää kuin joutua kranaattituleen. Sotilas
ei voi nähdä sellaista kidutuksen loppua. Äkkiä hän alkaa pelätä elävältä
hautaamista – – Hän manaa esiin hirvittävän kuolemantuskan – –
Mies jää kuoppaansa, odottaa avuttomana, toivoo ihmettä.

Ranskalaisen upseerin taistelukokemus:
He makaavat siellä koko päivän, heidät jauhetaan mies mieheltä kuoliaaksi,
tapetaan jo aiemmin tapettujen ruumiiden viereen.

Brittisotilas Edwin Campionin kokemuksia:
Vanha Pepper-parka oli mennyt – kranaatin sirpale oli iskenyt häntä
selkään. Hänet oli haudattu kahdesti hänen maatessaan kuopassa kuolemaisillaan,
hänen ruumiinsa oli räjäytetty kappaleiksi, ja se oli hävinnyt,
kun Willis oli kantanut sitä Vanheulin maalaistaloon. Konekivää-
rin luodit olivat osuneet Ewingiin. Chalkin oli nähty kaatuvan täynnä
luoteja. Sitten häneenkin oli iskenyt kranaatti.

Saksalaissotilas Ernst Jungerin kokemuksia ensimmäisestä
maailmansodasta:
On aivan, kun olisi köytettynä paaluun ja kaveri uhkailisi moukaria
heiluttaen. Nyt moukari heivataan taakse, nyt se pyörähtää eteen, kunnes
se iskee aivan kallosi viereen, niin että paalun säpäleet sinkoilevat
taas kerran – – Aivot liittävät jokaisen yksittäisen metallin vongahduksen
ajatukseen kuolemasta, ja sitten hermot ovat suojatta ja taukoamatta
alttiina musertavan uhan tunteelle – – Tällaiset tunnit olivat
epäilemättä sodan kauheimmat.
Lähde: Niall Ferguson: Julma sota. 2003.

Tehtäviä
1. Minkälaisen kuvan dokumentit antavat sodasta?
2. Mitä sotilaat pitivät pahimpina kokemuksina sodassa?
3. Miten yllä olevat lainaukset tekevät ymmärrettäväksi sodan jälkeen
lausutut sanat: ”Ei koskaan enää sotaa”?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä