Sammalselän koulun historiaa

Sammalselän koulun rakentamista vauhditti uusi oppivelvollisuuslaki, jonka seurauksena keskustan koulu tulisi ahtaaksi. Sammalselän kansakouluun lapset tulisivat Sammalselän mäeltä, pohjoisesta aina Pirttiselän pysäkiltä asti ja idästä Lempyyn kylän rajoilta saakka.

• 28.12.1920 lausuttiin Sammalselän koulun syntysanat Suonenjoen kunnan valtuustossa
• 6.10.1921 ensimmäinen johtokunnan kokous Onnelan talon tuvassa
• 1.11.1921 koulu aloitettiin Onnelan talossa

Opettajaksi valittiin kuopiolainen Anni Koponen. Sisäänkirjoituspäivänä ilmoittautui 26 poikaa ja 24 tyttöä. Sammalselän koulun rakentamista alettiin suunnitella.

• 27.1.1923 maa-ala koulua varten ostettiin Miina sekä Aksel ja Anni Koposelta kauppakirjalla
• 25.8.1924 ensimmäinen koulupäivä hirsirakenteisessa kaksikerroksisessa koulussa Kuopion tien varressa

Yläkertaan sijoitettu käsityöluokka osoittautui pian liian pieneksi ja käsityöopetusta pojille annettiinkin 1920-1930-luvuilla myös Onnelan tuvassa Karttulan tien varressa.

Oppilaiden työllistäminen oli koulun aikoina jokapäiväistä veden hakemisen ja halkojen kantamisen muodossa, koska vesijohdot saatiin koululle vasta 1950-luvulla.

Lukuvuotta 1939 - 1940 ei voitu pitää, koska silloin riehui talvisota ja Sammalselän koulu toimi kulkutautisairaalana. Talvisodan jälkeen Sammalselän koulu sai ensimmäisen miesopettajan, joka oli karjalainen Porfyrio Rajanto. Hän oli virassa vain muutaman vuoden. Vuonna 1943 koulun opettajaksi tuli Kauko Tervamäki, joka oli johtajaopettajana vuoteen 1975. Hänen jälkeensä johtajaksi tuli Pertti Vainio, joka toimi koulun johtajana vuoteen 1998 asti.

Sammalselän koulun kenttä on ollut moninaisessa käytössä menneinä vuosikymmeninä.

• karjalaiset pelanneet kyykkää
• 1950-luvulla Helsingin ja Upsalan yliopiston maantieteen opiskelijoiden jalkapallomaaottelu

Vuonna 1975 Suomeen tulivat peruskoulut ja Sammalselän kansakoulu muuttui yhdessä yössä Sammalselän ala-asteeksi. 1980-luvun alussa kaupunki kasvoi Jalkalantien suuntaan voimakkaasti ja uuden koulurakennuksen saaminen tuli välttämättömäksi.

Vanha Sammalselän kansakoulu Sammaltalo palvelee tänäänkin kaupunkilaisia. Kesäisin se on useiden perhejuhlien ja talvella pikkujoulujen kokoontumispaikka. Kansalaisopiston opetusta annetaan myös siellä ja käydäänpä uudesta koulustakin vierailulla muistelemassa menneitä uljaalla Sammalselän mäellä. Pitkäaikaisista Sammalselän kansakoulun opettajista mainittakoon Anni Koposen ja Kauko Tervamäen lisäksi Aino Aarnio, Aili Kotiaho, Kerttu Nuutinen ja Maija Tiilikainen. Lisäksi keittäjänä Eila Kauppinen on tehnyt pitkän päivätyön. Vuodesta 1975 Sammalselän koulua johtaneen Pertti Vainion ansiosta uusi koulurakennus valmistui v. 1988, jolloin rakennuksen vihkiäisiä vietettiin. Hänen ideansa pohjalta Sammalselän koululla aloitti toimintansa edelleenkin toimiva vanhempainyhdistys.

Uusi koulurakennus valmistui v. 1988 Jalkalantien varteen ja samaan yhteyteen liitettiin Valkeisen erityiskoulu.

Uuden koulun vihkiäiset pidettiin lokakuussa 1989. Vuonna 1998 Valkeisen erityiskoulu sulautui Sammalselän kouluun. Rehtorina jatkoi Veijo Koljonen eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2002. Hän teki Suonenjoen kaupungissa pitkän päivätyön erityisopetuksen kehittämiseksi.