Siilinjärven lukion historia, Salmin aika 1917–1944
Koulumme perustettiin vuonna 1917 Salmin kunnassa, vanhaan Viipurin lääniin kuuluneessa Raja-Karjalassa. Noin 13 000 asukkaan Salmi sijaitsi Laatokan rannalla ja sen naapurikuntia olivat Suojärvi, Suistamo ja Impilahti. Salmi oli rajapitäjä ja sen itäisenä naapurina oli Venäjä. Venäläisvaikutus näkyikin Salmissa vahvana 1900-luvun alussa, ja Venäjä rakensi Salmiin suomalaisten kansakoulujen kilpailijoiksi kattavan venäjänkielisen kouluverkon. Uskonnolla ja kieliohjelmalla oli sortokausien aikana suuri merkitys. Opettajien tuli vaalia ortodoksisuutta ja vanhat kauppasuhteet Venäjän suuntaan tekivät venäjänkielestä tärkeän. Vuoteen 1917 tultaessa venäläinen taho oli saanut voimakkaan otteen salmilaisten sivistämisessä. Suomalaisia kansakouluja oli 12 ja venäläisiä kouluja peräti 25. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous helmikuussa 1917 kuitenkin muuttivat tilanteen Salmissa.
Suomen kunnat vuonna 1935.
Viipurin läänissä, johon Salmikin kuului, 1900-luvun alku oli aktiivista oppikoulujen perustamisen aikaa. Oppikouluissa oli mahdollista jatkaa opiskelua nelivuotisen kansakoulun jälkeen. Salmissa kysymys oppikoulun perustamisesta liittyi vuoden 1917 tapahtumiin. Venäjän vallankumouksen seurauksena venäjänkieliset koulut lakkautettiin kesällä 1917, ja edellisten vuosikymmenten vauriot suomalaisessa kansallisessa sivistyksessä haluttiin korjata. Oppikoulun perustaminen liittyi vahvasti ortodoksialueiden kansallistamiskysymykseen. Liikemies Jarkko Seisen aloitteesta syntyi nopeasti kannatusyhdistys, jonka toiminnan tuloksena Salmiin perustettiin yksityinen oppikoulu.
Kaksiluokkainen Salmin suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa 17. syyskuuta 1917. Ensimmäisen lukuvuoden ja Suomen itsenäistymisen jälkeen valtiovalta katsoi tämän hankkeen sopivaksi, joten yksityinen koulu muuttui senaatin päätöksellä valtion ylläpitämäksi viisiluokkaiseksi keskikouluksi, Salmin keskikouluksi kesäkuussa 1918. Omaleimainen syntynyt koulu oli siksi, että se oli Raja-Karjalan ainoa oppikoulu ja ainoa oppikoulu koko Suomessa, jonka oppilaiden enemmistö oli ortodokseja. Koulu toimi ensimmäisten neljän vuoden ajan useissa eri paikoissa, eikä tiettyä omaa koulurakennusta ollut. Salmin keskikoulu siirsi toimintansa kuvassa olevaan Tuleman kouluun vuonna 1921, ja sain näin ollen omat pysyvät tilat.
Salmin keskikoulu 1930-luvulla.
Salmin keskikoulun rehtorina toimi sen alusta aina talvisotaan saakka Pekka Setkänen, jonka juuret olivat Salmin Kirkkojoella. Setkänen opetti keskikoulussa matematiikkaa ja laskutaitoisena hän sai myös monia luottamustehtäviä koulun ulkopuolelta. Tiukan koulukurin noudattaminen oli Setkäselle tunnusomainen luonteenpiirre. Häntä on luonnehdittu mm. seuraavasti:
"Hän edellytti oppilailta ahkeruutta, huolellisuutta ja järjestystä. Ei ollut harvinaista, että tulistuessaan hän kohotti äänensä pelottavasti ja saattoi tarttua poikien hiuskuontaloista."
Koulun alkuaikoina opettajakunta vaihtui tiheään, mutta 1930-luvulla se vakinaistui pätevillä opettajilla. Salmin keskikoulu oli yhteiskoulu, mikä tarkoitti, että se oli sekä tytöille että pojille. Oppilasmäärä vaihteli vuodesta toiseen. Koulun aloittaessa toimintansa oppilaita oli ensimmäisellä luokalla 32 ja toisella luokalla yhdeksän. Lukuvuodesta 1920–21 lukuvuoteen 1937–38 koulun viidellä luokalla opiskeli vuosittain noin 70–100 oppilasta. Koulun toimintapiirinä oli Salmin kunnan alue.
Salmin keskikoulun 5. luokka vuonna 1933.
1900-luvun alussa koulujärjestelmä koostui nelivuotisesta kansakoulusta, jonka jälkeen opiskelua oli mahdollista jatkaa kaksiosaisessa oppikoulussa. Oppikoulun ensimmäisen osan muodosti viisiluokkainen keskikoulu ja toisen osan kolmeluokkainen lukio. Salmissa toimi vain oppikoulun ensimmäinen osa, keskikoulu. Oppikoulun käynti yleistyi valtakunnallisesti, ja 1900-luvun alusta 30-luvun loppuun mennessä perustettiin erityisesti suomenkielisiä oppikouluja. 1920-luvulla oppikoulun aloitti 10 prosenttia 11-vuotiaista. Salmin keskikoulun oppilaista noin 70 prosenttia oli syntynyt Salmissa. Loput olivat syntyneet muissa Laatokan Karjalan kunnissa. Salmissa oppikoulun yleistymistä koko kansan lasten kouluksi hidasti pohjakoulukysymys. Tiedollista osaamista testattiin oppikoulun pääsykokeissa, joissa oppilaan oli osattava kristinopin, sisäluvun, laskennon, maantiedon ja kaunokirjoituksen taidot. Pohjatietojen osaaminen oli usein puutteellista, ja monen salmilaisnuoren pääsy keskikouluun tyssäsikin jo pääsykokeeseen. Oli myös yleistä, että valintakokeen jälkeen koulunkäynti osoittautui vaikeaksi ja yli puolet vuosikurssista saattoi jäädä luokalle.
Sanomalehti Karjala 1.12.1939.
Koulu aloitti työvuotensa normaalisti vuonna 1939, vaikka Euroopan epäselvä poliittinen tilanne herättikin epäilyksiä. Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut aiheuttivat syksyllä epävarmuutta ja katkoksen koulun toimintaan. Koulutyö jatkui marraskuun lopulla, mutta katkesi jälleen, kun uutiset talvisodan alkamisesta tulivat. Rehtori Setkänen kertoo koulun vuosikertomuksessa:
"Uudelleen aloitettu työ ei kuitenkaan muodostunut pitkäaikaiseksi. Koulu kokoontui tähän jaksoonneljättä työpäiväänsä aloittamaan marraskuun viimeisenä päivänä, kun koululle saapuisotilasviranomaisten lähettämä sanoma, että vihollinen oli hyökännyt rajojemme yli, ja näin ollen sota oli alkanut. Toimitetun aamuhartauden yhteydessä pitämässäni puheessa annoin oppilaille ne ohjeet ja neuvot, mitä tilanne edellytti. Näin koulun työskentely lakkasi äkkiä ja odottamatta, lakkasi lopullisesti, sillä suurimman osan Viipurin lääniä jouduttua Moskovan rauhassa Venäjälle, on monet luovutetun alueen oppikoulut nyt lakkautettu ja niiden joukossa myös Salmin keskikoulu."
Sodan alettua koulurakennus poltettiin puolustussuunnitelman mukaisesti. Ainoastaan tärkeimmät asiakirjat säästyivät. Väestö siirrettiin pois Salmista, ja sodan päätyttyä Salmin keskikoulu lakkautettiin kesäkuussa 1940.
Salmin keskikoulun koululehti Elon Kevät, 1943.
Salmin keskikoulun ajalta on säästynyt hyvin vähän mitään koulutyöhön liittyvää, koska koulurakennus paloi irtaimistoineen talvisodan alussa. Koulun toiminta käynnistettiin kuitenkin uudelleen jatkosodan aikana, kun salmilaiset palasivat takaisin vallatuille asuinsijoilleen. Koskakoulurakennusta ei ollut, piti toiminta järjestää entisessä seurakunnan vanhustentalossa. Rakennus oli ahdas, eikä koululla ollut käytettävissä koulu- tai opetuskalustoa. Vasta muutama päivä ennen syyslukukauden loppumista saivat viimeisetkin oppilaat omat pulpetit. Sotatilan takia ylimpien luokkien poikaoppilaat lähtivät asepalvelukseen. Vaikeuksista huolimatta lukuvuodet 1942–43 ja 1943–44 sujuivat hyvin ja Salmin keskikoulu osoittautui jälleen tarpeelliseksi. Evakkovaihe oli antanut salmilaisille lisää kokemusta koulunkäynnin merkityksestä, ja sotatilasta huolimatta koulua käytiin toiveikkaina, kuten muutama Salmista säästynyt vuoden 1943 koululehtikin osoittaa. Kesäkuussa 1944 alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys aiheutti kuitenkin toisen evakuoinnin, ja Salmin väestö sijoitettiin Pohjois-Savoon.
Suomen kunnat vuonna 1935.
Viipurin läänissä, johon Salmikin kuului, 1900-luvun alku oli aktiivista oppikoulujen perustamisen aikaa. Oppikouluissa oli mahdollista jatkaa opiskelua nelivuotisen kansakoulun jälkeen. Salmissa kysymys oppikoulun perustamisesta liittyi vuoden 1917 tapahtumiin. Venäjän vallankumouksen seurauksena venäjänkieliset koulut lakkautettiin kesällä 1917, ja edellisten vuosikymmenten vauriot suomalaisessa kansallisessa sivistyksessä haluttiin korjata. Oppikoulun perustaminen liittyi vahvasti ortodoksialueiden kansallistamiskysymykseen. Liikemies Jarkko Seisen aloitteesta syntyi nopeasti kannatusyhdistys, jonka toiminnan tuloksena Salmiin perustettiin yksityinen oppikoulu.
Kaksiluokkainen Salmin suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa 17. syyskuuta 1917. Ensimmäisen lukuvuoden ja Suomen itsenäistymisen jälkeen valtiovalta katsoi tämän hankkeen sopivaksi, joten yksityinen koulu muuttui senaatin päätöksellä valtion ylläpitämäksi viisiluokkaiseksi keskikouluksi, Salmin keskikouluksi kesäkuussa 1918. Omaleimainen syntynyt koulu oli siksi, että se oli Raja-Karjalan ainoa oppikoulu ja ainoa oppikoulu koko Suomessa, jonka oppilaiden enemmistö oli ortodokseja. Koulu toimi ensimmäisten neljän vuoden ajan useissa eri paikoissa, eikä tiettyä omaa koulurakennusta ollut. Salmin keskikoulu siirsi toimintansa kuvassa olevaan Tuleman kouluun vuonna 1921, ja sain näin ollen omat pysyvät tilat.
Salmin keskikoulu 1930-luvulla.
Salmin keskikoulun rehtorina toimi sen alusta aina talvisotaan saakka Pekka Setkänen, jonka juuret olivat Salmin Kirkkojoella. Setkänen opetti keskikoulussa matematiikkaa ja laskutaitoisena hän sai myös monia luottamustehtäviä koulun ulkopuolelta. Tiukan koulukurin noudattaminen oli Setkäselle tunnusomainen luonteenpiirre. Häntä on luonnehdittu mm. seuraavasti:
"Hän edellytti oppilailta ahkeruutta, huolellisuutta ja järjestystä. Ei ollut harvinaista, että tulistuessaan hän kohotti äänensä pelottavasti ja saattoi tarttua poikien hiuskuontaloista."
Koulun alkuaikoina opettajakunta vaihtui tiheään, mutta 1930-luvulla se vakinaistui pätevillä opettajilla. Salmin keskikoulu oli yhteiskoulu, mikä tarkoitti, että se oli sekä tytöille että pojille. Oppilasmäärä vaihteli vuodesta toiseen. Koulun aloittaessa toimintansa oppilaita oli ensimmäisellä luokalla 32 ja toisella luokalla yhdeksän. Lukuvuodesta 1920–21 lukuvuoteen 1937–38 koulun viidellä luokalla opiskeli vuosittain noin 70–100 oppilasta. Koulun toimintapiirinä oli Salmin kunnan alue.
Salmin keskikoulun 5. luokka vuonna 1933.
1900-luvun alussa koulujärjestelmä koostui nelivuotisesta kansakoulusta, jonka jälkeen opiskelua oli mahdollista jatkaa kaksiosaisessa oppikoulussa. Oppikoulun ensimmäisen osan muodosti viisiluokkainen keskikoulu ja toisen osan kolmeluokkainen lukio. Salmissa toimi vain oppikoulun ensimmäinen osa, keskikoulu. Oppikoulun käynti yleistyi valtakunnallisesti, ja 1900-luvun alusta 30-luvun loppuun mennessä perustettiin erityisesti suomenkielisiä oppikouluja. 1920-luvulla oppikoulun aloitti 10 prosenttia 11-vuotiaista. Salmin keskikoulun oppilaista noin 70 prosenttia oli syntynyt Salmissa. Loput olivat syntyneet muissa Laatokan Karjalan kunnissa. Salmissa oppikoulun yleistymistä koko kansan lasten kouluksi hidasti pohjakoulukysymys. Tiedollista osaamista testattiin oppikoulun pääsykokeissa, joissa oppilaan oli osattava kristinopin, sisäluvun, laskennon, maantiedon ja kaunokirjoituksen taidot. Pohjatietojen osaaminen oli usein puutteellista, ja monen salmilaisnuoren pääsy keskikouluun tyssäsikin jo pääsykokeeseen. Oli myös yleistä, että valintakokeen jälkeen koulunkäynti osoittautui vaikeaksi ja yli puolet vuosikurssista saattoi jäädä luokalle.
Sanomalehti Karjala 1.12.1939.
Koulu aloitti työvuotensa normaalisti vuonna 1939, vaikka Euroopan epäselvä poliittinen tilanne herättikin epäilyksiä. Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut aiheuttivat syksyllä epävarmuutta ja katkoksen koulun toimintaan. Koulutyö jatkui marraskuun lopulla, mutta katkesi jälleen, kun uutiset talvisodan alkamisesta tulivat. Rehtori Setkänen kertoo koulun vuosikertomuksessa:
"Uudelleen aloitettu työ ei kuitenkaan muodostunut pitkäaikaiseksi. Koulu kokoontui tähän jaksoonneljättä työpäiväänsä aloittamaan marraskuun viimeisenä päivänä, kun koululle saapuisotilasviranomaisten lähettämä sanoma, että vihollinen oli hyökännyt rajojemme yli, ja näin ollen sota oli alkanut. Toimitetun aamuhartauden yhteydessä pitämässäni puheessa annoin oppilaille ne ohjeet ja neuvot, mitä tilanne edellytti. Näin koulun työskentely lakkasi äkkiä ja odottamatta, lakkasi lopullisesti, sillä suurimman osan Viipurin lääniä jouduttua Moskovan rauhassa Venäjälle, on monet luovutetun alueen oppikoulut nyt lakkautettu ja niiden joukossa myös Salmin keskikoulu."
Sodan alettua koulurakennus poltettiin puolustussuunnitelman mukaisesti. Ainoastaan tärkeimmät asiakirjat säästyivät. Väestö siirrettiin pois Salmista, ja sodan päätyttyä Salmin keskikoulu lakkautettiin kesäkuussa 1940.
Salmin keskikoulun koululehti Elon Kevät, 1943.
Salmin keskikoulun ajalta on säästynyt hyvin vähän mitään koulutyöhön liittyvää, koska koulurakennus paloi irtaimistoineen talvisodan alussa. Koulun toiminta käynnistettiin kuitenkin uudelleen jatkosodan aikana, kun salmilaiset palasivat takaisin vallatuille asuinsijoilleen. Koskakoulurakennusta ei ollut, piti toiminta järjestää entisessä seurakunnan vanhustentalossa. Rakennus oli ahdas, eikä koululla ollut käytettävissä koulu- tai opetuskalustoa. Vasta muutama päivä ennen syyslukukauden loppumista saivat viimeisetkin oppilaat omat pulpetit. Sotatilan takia ylimpien luokkien poikaoppilaat lähtivät asepalvelukseen. Vaikeuksista huolimatta lukuvuodet 1942–43 ja 1943–44 sujuivat hyvin ja Salmin keskikoulu osoittautui jälleen tarpeelliseksi. Evakkovaihe oli antanut salmilaisille lisää kokemusta koulunkäynnin merkityksestä, ja sotatilasta huolimatta koulua käytiin toiveikkaina, kuten muutama Salmista säästynyt vuoden 1943 koululehtikin osoittaa. Kesäkuussa 1944 alkanut Neuvostoliiton suurhyökkäys aiheutti kuitenkin toisen evakuoinnin, ja Salmin väestö sijoitettiin Pohjois-Savoon.