Siilinjärven lukion historia, Siilinjärven aika 1945–2017
Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925. Siilinjärvellä oli toiminnassa 13 kansakoulua, joista yksi oli vuonna 1923 valmistunut kirkonkylän kansakoulu. Omaa oppikoulua ei kuitenkaan ollut, ja Siilinjärven nuoret joutuivat matkustamaan aamuin illoin junalla Siilinjärven ja Kuopion väliä. Sodanjälkeiset hankalat ja harvat junayhteydet pakottivat oppilaat majoittumaan viikoiksi Kuopioon, koska matkan lyhyyden vuoksi siilinjärveläisiä ei huolittu linja-autoihin. Siilinjärveläisten haave omasta oppikoulusta toteutui, kun Salmin keskikoulu siirtyi salmilaisten mukana Siilinjärvelle. Itsestään selvää koulun saaminen Siilinjärvelle ei ollut, ja moni muu kunta olisi myös ottanut valtion koulun mielellään. Siilinjärveläisten työ koulun puolesta tuotti kuitenkin toivotun tuloksen. Vuonna 1945 koulu alkoi toimia Siilinjärvellä Siilinjärven keskikoulun nimellä kirkonkylän kansakoulun kanssa samoissa tiloissa. Keskikoulun taival Siilinjärvellä alkoi hyvin ahtaissa olosuhteissa. 170 oppilasta kävi koulua kansakoulun kanssa vuoroissa, kansakoulu aamupäivällä ja keskikoulu iltapäivällä. Opettajainhuoneena toimi erään opettajanasunnon keittiö. Siilinjärven kunta ryhtyikin heti toimiin oman koulurakennuksen saamiseksi keskikoululle.
Siilinjärven kirkonkylän kansakoulu.
Koulutalohanke eteni 1940-luvun lopulla myönteisesti. Siilinjärven kunta lahjoitti uudelle koulurakennukselle tontin kirkonkylän alueelta, ja eduskunta myönsi rahaa koulutalon pystyttämiseksi. Kunnalle kouluhanke oli edullinen, sillä keskikoulu valtion omistamana kouluna ei tuonut kunnalle taloudellisia velvoitteita. Arkkitehti Eeva Larkan piirtämän koulutalon rakennustyöt alkoivat elokuussa 1951 ja harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1952. Saman vuoden marraskuussa oppilaat suorittivat talkoovoimin muuton kansakoululta vielä keskeneräiseen koulutaloon. Keskikoulun rehtori Rauha Jaakkola kertoo tunnelmista vuosikertomuksessa:
"Aurinkokin otti osaa iloomme loistaessaan ensimmäisenä koulupäivänä kirkkaasti katkaisten täten syksyn harmaitten päivien sarjan ja tehden uudet, valoisat luokat yhä viihtyisämmiksi. Jouluun mennessä ehdittiin sitten tutustua avariin tiloihin ja totuttautua aamuisin alkavaan koulupäivään."
Siilinjärven keskikoulun uusi koulurakennus.
Varsinaisia koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin huhtikuussa 1953. Vihkimispuheen piti piispa Eino Sormunen ja vieraana oli muun muassa maaherra Lauri Riikonen. Uuden koulutalon valmistuminen oli myös huomattava uutinen sanomalehdissä, ja esimerkiksi Savon Sanomat kirjoitti, että:
"Uusi komea nelikerroksinen koulutalo on jo ulkopäinkin todellisen kulttuuritalon näköinen."
Tilojen puute ei enää vaivannut Siilinjärven keskikoulua uudessa hienossa koulurakennuksessa, ja oppilaita oli jo lähemmäs 300. Tilat olisivat riittäneet vieläkin suuremmalle oppilasmäärälle, mutta sitä rajoitti opettajien määrä, joka oli 12. Monet oppilaiden vanhemmat toivoivat myös, että keskikoulu laajenisi yliopistoon johtavaksi. Pienempi toive sen sijaan oli sähkövalon saaminen koululle johtavan tien varteen. Useaan otteeseen ja eri teitä ajettu koulun toiminnan laajentamishanke toteutui vuonna 1959 annetulla asetuksella, jolla Siilinjärven keskikoulu muutettiin syyskuun 1. päivästä alkaen yliopistoon johtavaksi Siilinjärven yhteislyseoksi.
Vanha viisiluokkainen keskikoulu laajeni yhteensä kahdeksan vuoden oppikouluksi, jonka viimeiset kolme vuotta sisälsivät lukio-opintoja ja oppilaat valmistuivat koulun päätyessä ylioppilaiksi. Syksyllä 1959 yhteislyseossa aloitti ensimmäistä kertaa kuudes luokka, lukioasteen ensimmäinen. Siilinjärven yhteislyseon oppilaat pääsivät näin ollen osallistumaan valtakunnallisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin ensimmäistä kertaa keväällä 1962. Oppilaat saivat pohtia muun muassa äidinkielen kokeessa Jeesuksen persoonaa kristityn esikuvana, Suomea Ruotsin suuruuden aikana ja tietä atomien rakenteen tuntemiseen. Äidinkielen lisäksi oppilaat osallistuivat matematiikan, saksan, ruotsin ja reaalin kokeisiin. Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyi 16 kirjoittajan kokeet.
Kevään 1962 äidinkielen ylioppilaskoe.
Koulun laajetessa opetustilojen puute johti lisärakennuksen suunnitteluun. Ensimmäistä laajennusta suunniteltiin jo lukuvuonna 1963–64, mutta suunnitelmat alkoivat toteutua vasta vuonna 1968. Yhteislyseo sai käyttöönsä uusia tiloja vuonna 1970 ja samassa yhteydessä kunnostettiin vanhaa puolta. Uudistettu koulu pääsi viettämään jälleen vihkiäisjuhlaa arvovieraiden läsnä ollessa. Siilinjärven yhteislyseon oppilasmäärä kasvoi 1970-luvun alun aikana, ja viimeisenä työskentelyvuonna 1974–75 ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä oppilaita oli 940. Sotien jälkeisen ajan suurin koulutukseen liittyvä uudistus oli siirtyminen vanhasta kansakoulujen ja oppikoulujen järjestelmästä peruskoulu- ja lukiojärjestelmään. Siilinjärven kunta siirtyi uuteen järjestelmään elokuussa 1975, ja yhteislyseon rehtori Esko Kivistö toteaakin lukuvuoden 1974–75 vuosikertomuksessa, että:
"Kulunut lukuvuosi oli viimeinen vanhamuotoista valtion oppikoulua. Siilinjärven yhteislyseo lakkaa olemasta 31.7.1975 ja tilalle tulee 1.8.1975 peruskoulun yläaste ja Siilinjärven lukio."
Siilinjärven yhteislyseo 1974–1975.
Lukuvuosi 1975–76 oli koulun ensimmäinen Siilinjärven kunnan koululaitokseen kuuluvana Siilinjärven lukiona. Suuresta hallinnollisesta muutoksesta huolimatta koulutyö sujui rauhallisesti ja oppilaita kolmella luokka-asteella oli yhteensä 260. Elokuussa 1981 lukio siirtyi lyseolta Siilijärven koulukeskuksen tiloihin. Koulu palasi takaisin 30 vuoden takaisille sijoille. Muuttoa perusteltiin sillä, että lukio saatiin yläasteen yhteyteen, jolloin oppilailla oli mahdollisuus jatkaa lukion puolelle saman katon alla. Lukion ja yläasteen niveltäminen nähtiin tärkeänä. Seuraavana syksynä 1982 lukio siirtyi maan muiden lukioiden tapaan jaksotettuun ja kurssimuotoiseen lukioon. Vuoden työaika jaettiin kuuteen jaksoon ja aineiden oppimäärät 1–4 kurssiin. Tavoitteena oli työmotivaation lisääminen, sekä poissaolojen ja luokalle jäämisen vähentäminen. Kuuden eri työjärjestyksen todettiin tuoneen myös vaihtelua lukuvuoteen.
Siilinjärven lukion opettajat, 1980-luku.
1990-luvun alussa suuri muutos lukio-opiskelussa oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokattomaan lukioon siirtymistä ennakoitiin Siilinjärven lukiossa jo lukuvuonna 1993–94 kokeilemalla koeviikkoja. 90-luvun alussa lukio hankki kehittämissuunnitelman puitteissa muun muassa seitsemän tietokonetta, lasertulostimen ja siirtoheittimen. Kaikkiin koneisiin hankittiin myös runsaasti hyötyohjelmia ja oppilailla oli koneille vapaa pääsy. Luokaton lukio todettiin pian hyväksi uudistukseksi, koska sen nähtiin vapauttaneen oppilaita ottamaan entistäkin suuremman vastuun opinnoistaan. Opiskelun vastapainoksi muun muassa penkkarit ja vanhojen tanssit saivat 1990-luvulla entistäkin näyttävämmän osan osana lukion lukuvuotta. Koulumme joutui vielä kerran evakkoon lukuvuonna 2003–2004, kun lukion tiloihin tehtiin iso peruskorjaus. Lukio toimi remontin ajan Harjamäen sairaalan tiloissa, mutta palasi takaisin nykyisiin tiloihin.
Uutis-Jousi 11.7.2004.
Uutis-Jousi kertoi remontista, että:
"Lukiosta oli tehty viihtyisä, avara ja ennen kaikkea nykyaikainen opinahjo, jossa kelpaa paitsi opiskella, myös oleskella."
Siilinjärven kirkonkylän kansakoulu.
Koulutalohanke eteni 1940-luvun lopulla myönteisesti. Siilinjärven kunta lahjoitti uudelle koulurakennukselle tontin kirkonkylän alueelta, ja eduskunta myönsi rahaa koulutalon pystyttämiseksi. Kunnalle kouluhanke oli edullinen, sillä keskikoulu valtion omistamana kouluna ei tuonut kunnalle taloudellisia velvoitteita. Arkkitehti Eeva Larkan piirtämän koulutalon rakennustyöt alkoivat elokuussa 1951 ja harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1952. Saman vuoden marraskuussa oppilaat suorittivat talkoovoimin muuton kansakoululta vielä keskeneräiseen koulutaloon. Keskikoulun rehtori Rauha Jaakkola kertoo tunnelmista vuosikertomuksessa:
"Aurinkokin otti osaa iloomme loistaessaan ensimmäisenä koulupäivänä kirkkaasti katkaisten täten syksyn harmaitten päivien sarjan ja tehden uudet, valoisat luokat yhä viihtyisämmiksi. Jouluun mennessä ehdittiin sitten tutustua avariin tiloihin ja totuttautua aamuisin alkavaan koulupäivään."
Siilinjärven keskikoulun uusi koulurakennus.
Varsinaisia koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin huhtikuussa 1953. Vihkimispuheen piti piispa Eino Sormunen ja vieraana oli muun muassa maaherra Lauri Riikonen. Uuden koulutalon valmistuminen oli myös huomattava uutinen sanomalehdissä, ja esimerkiksi Savon Sanomat kirjoitti, että:
"Uusi komea nelikerroksinen koulutalo on jo ulkopäinkin todellisen kulttuuritalon näköinen."
Tilojen puute ei enää vaivannut Siilinjärven keskikoulua uudessa hienossa koulurakennuksessa, ja oppilaita oli jo lähemmäs 300. Tilat olisivat riittäneet vieläkin suuremmalle oppilasmäärälle, mutta sitä rajoitti opettajien määrä, joka oli 12. Monet oppilaiden vanhemmat toivoivat myös, että keskikoulu laajenisi yliopistoon johtavaksi. Pienempi toive sen sijaan oli sähkövalon saaminen koululle johtavan tien varteen. Useaan otteeseen ja eri teitä ajettu koulun toiminnan laajentamishanke toteutui vuonna 1959 annetulla asetuksella, jolla Siilinjärven keskikoulu muutettiin syyskuun 1. päivästä alkaen yliopistoon johtavaksi Siilinjärven yhteislyseoksi.
Vanha viisiluokkainen keskikoulu laajeni yhteensä kahdeksan vuoden oppikouluksi, jonka viimeiset kolme vuotta sisälsivät lukio-opintoja ja oppilaat valmistuivat koulun päätyessä ylioppilaiksi. Syksyllä 1959 yhteislyseossa aloitti ensimmäistä kertaa kuudes luokka, lukioasteen ensimmäinen. Siilinjärven yhteislyseon oppilaat pääsivät näin ollen osallistumaan valtakunnallisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin ensimmäistä kertaa keväällä 1962. Oppilaat saivat pohtia muun muassa äidinkielen kokeessa Jeesuksen persoonaa kristityn esikuvana, Suomea Ruotsin suuruuden aikana ja tietä atomien rakenteen tuntemiseen. Äidinkielen lisäksi oppilaat osallistuivat matematiikan, saksan, ruotsin ja reaalin kokeisiin. Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyi 16 kirjoittajan kokeet.
Kevään 1962 äidinkielen ylioppilaskoe.
Koulun laajetessa opetustilojen puute johti lisärakennuksen suunnitteluun. Ensimmäistä laajennusta suunniteltiin jo lukuvuonna 1963–64, mutta suunnitelmat alkoivat toteutua vasta vuonna 1968. Yhteislyseo sai käyttöönsä uusia tiloja vuonna 1970 ja samassa yhteydessä kunnostettiin vanhaa puolta. Uudistettu koulu pääsi viettämään jälleen vihkiäisjuhlaa arvovieraiden läsnä ollessa. Siilinjärven yhteislyseon oppilasmäärä kasvoi 1970-luvun alun aikana, ja viimeisenä työskentelyvuonna 1974–75 ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä oppilaita oli 940. Sotien jälkeisen ajan suurin koulutukseen liittyvä uudistus oli siirtyminen vanhasta kansakoulujen ja oppikoulujen järjestelmästä peruskoulu- ja lukiojärjestelmään. Siilinjärven kunta siirtyi uuteen järjestelmään elokuussa 1975, ja yhteislyseon rehtori Esko Kivistö toteaakin lukuvuoden 1974–75 vuosikertomuksessa, että:
"Kulunut lukuvuosi oli viimeinen vanhamuotoista valtion oppikoulua. Siilinjärven yhteislyseo lakkaa olemasta 31.7.1975 ja tilalle tulee 1.8.1975 peruskoulun yläaste ja Siilinjärven lukio."
Siilinjärven yhteislyseo 1974–1975.
Lukuvuosi 1975–76 oli koulun ensimmäinen Siilinjärven kunnan koululaitokseen kuuluvana Siilinjärven lukiona. Suuresta hallinnollisesta muutoksesta huolimatta koulutyö sujui rauhallisesti ja oppilaita kolmella luokka-asteella oli yhteensä 260. Elokuussa 1981 lukio siirtyi lyseolta Siilijärven koulukeskuksen tiloihin. Koulu palasi takaisin 30 vuoden takaisille sijoille. Muuttoa perusteltiin sillä, että lukio saatiin yläasteen yhteyteen, jolloin oppilailla oli mahdollisuus jatkaa lukion puolelle saman katon alla. Lukion ja yläasteen niveltäminen nähtiin tärkeänä. Seuraavana syksynä 1982 lukio siirtyi maan muiden lukioiden tapaan jaksotettuun ja kurssimuotoiseen lukioon. Vuoden työaika jaettiin kuuteen jaksoon ja aineiden oppimäärät 1–4 kurssiin. Tavoitteena oli työmotivaation lisääminen, sekä poissaolojen ja luokalle jäämisen vähentäminen. Kuuden eri työjärjestyksen todettiin tuoneen myös vaihtelua lukuvuoteen.
Siilinjärven lukion opettajat, 1980-luku.
1990-luvun alussa suuri muutos lukio-opiskelussa oli siirtyminen luokattomaan lukioon. Luokattomaan lukioon siirtymistä ennakoitiin Siilinjärven lukiossa jo lukuvuonna 1993–94 kokeilemalla koeviikkoja. 90-luvun alussa lukio hankki kehittämissuunnitelman puitteissa muun muassa seitsemän tietokonetta, lasertulostimen ja siirtoheittimen. Kaikkiin koneisiin hankittiin myös runsaasti hyötyohjelmia ja oppilailla oli koneille vapaa pääsy. Luokaton lukio todettiin pian hyväksi uudistukseksi, koska sen nähtiin vapauttaneen oppilaita ottamaan entistäkin suuremman vastuun opinnoistaan. Opiskelun vastapainoksi muun muassa penkkarit ja vanhojen tanssit saivat 1990-luvulla entistäkin näyttävämmän osan osana lukion lukuvuotta. Koulumme joutui vielä kerran evakkoon lukuvuonna 2003–2004, kun lukion tiloihin tehtiin iso peruskorjaus. Lukio toimi remontin ajan Harjamäen sairaalan tiloissa, mutta palasi takaisin nykyisiin tiloihin.
Uutis-Jousi 11.7.2004.
Uutis-Jousi kertoi remontista, että:
"Lukiosta oli tehty viihtyisä, avara ja ennen kaikkea nykyaikainen opinahjo, jossa kelpaa paitsi opiskella, myös oleskella."