Opintojakson arviointi

Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida opetussuunnitelman mukaisen opintojakson suorittamisen aikana suhteessa opintojaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee saada palautetta oppimisensa kehittymisestä. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 2 mom.)

Opetussuunnitelman mukainen opintojakso arvioidaan sen suorittamisen päätteeksi. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)

Opiskelijan oppimista arvioidaan opintojakson aikana antamalla hänelle arviointipalautetta opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tukevaa palautetta tulee antaa riittävän aikaisessa vaiheessa opintojaksoa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus kehittää sen perusteella opiskeluaan ja työskentelyään.

Opiskelijan opintosuorituksista annetaan arvosana tai suoritusmerkintä opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, arvosanat annetaan oppiaineittain. Arvosanojen tulee perustua monipuoliseen oppimisen, osaamisen ja opitun näyttöön opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot, taidot ja työskentely. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin toteuttamisesta päätetään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Paikalliset kirjaukset

Tarkemmat opintojaksojen sisältöihin liittyvät asiat löytyvät luvuista 8. Opintojaksot ja 7. Oppiaineet. Oppimisen tuesta on lisätietoa luvussa 4. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen.

Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opintojakso tai oppiaine, jota ei arvostella numeroin, arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 17 §.)

Opiskelija saa arvosanan opintojaksoihin sisältyvistä opinnoista. Opintojaksoihin sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista annetaan numeroarvosanat lukuun ottamatta opinto-ohjauksen opintojaksoja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.

Arvosanaa voidaan täydentää ja täsmentää kirjallisesti annetulla sanallisella arvioinnilla tai arviointikeskustelussa annetulla palautteella. Kesken olevan opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Lukiolain (714/2018) 37 §:n 3 momentin mukaan opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot, mikäli hän ei ole suorittanut opintojaksoa hyväksytysti.

Opiskelijalla on oikeus korottaa sekä hyväksyttyä että hylättyä arvosanaa siten, että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Uusimisen käytännöistä määritellään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmassa. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista. Lopulliseksi arvosanaksi tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.

Paikalliset kirjaukset

Sievin lukiossa koulukohtaisten opintojaksojen arvioinnin perusteet tehdään selväksi opintojaksokohtaisesti viimeistään opintojakson alkaessa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opintojakson sovittua arviointitapaa ei voida jälkikäteen muuttaa. Opetussuunnitelmaan ja valintaoppaaseen voidaan laittaa tietoa koulukohtaisten valinnaisten opintojaksojen arviointitavasta jo etukäteen. Koulukohtaisten opintojaksojen hylätty suoritus merkitään aina H:lla (ei lueta lukion oppimäärään eikä opintojaksokertymään) riippumatta siitä, arvioidaanko opintojakso numeroin vai suoritusmerkinnällä.

Sievin lukion hylätyistä koulukohtaisista opintojaksoista ja kaikista itsenäisesti opiskelluista hylätyistä opintojaksoista tulee jaksotodistuksiin merkintä H (hylätty) riippumatta siitä, tapahtuuko opintojakson arviointi numeroin vai suoritusmerkinnällä. Tämä tuo tiedon siitä, että opintojaksoa ei lueta mukaan lukion oppimäärään (opintojaksokertymään).

H-merkinnällä olevia opintojaksoja ei lasketa opintojaksokertymään. Merkintä H ei voi aiheuttaa etenemisestettä, koska H tarkoittaa, että opintojaksoa ei ole suoritettu. Lisäksi opiskelijan on huomioitava, että lukion oppimäärään (opintojaksokertymään) ei voida lukea koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja, joista on suorituksena hylätty ja joka siis merkitään aina H:lla.

Lukiossamme opintojakson arvostelussa otetaan huomioon mahdollisen kokeen arvosanan ja muiden arviointiin vaikuttavien suoritusten lisäksi jatkuva näyttö (aktiivisuus, tehtävien tekeminen, poissaolot ym.) sekä opintojaksoon kuuluva laaja-alainen osaaminen. Opintojakson aikainen työskentely voi korottaa tai laskea arvosanaa yhden numeron verran. Tarkennuksia arviointiperiaatteisiin annetaan opintojakson alussa ja niistä on opintojakso- ja moduulikohtaista tietoa myös lukion opetussuunnitelmassa. Kokeesta poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava etukäteen opettajalle. Alle 18 vuotiaan on esitettävä tästä huoltajan selvitys. Jos opiskelija jää pois kokeesta ilmoittamatta, katsotaan tämä opintojakson kokeen yhdeksi suorituskerraksi (merkintä X).

Poissaoloja kontrolloidaan Sievin lukiossa opintojaksokohtaisesti. Mikäli poissaoloja on runsaasti (laskennallisesti yli 2h yhden opintopisteen opintojaksossa, yli 4 h kahden opintopisteen opintojaksossa, vastaavasti yli 6 h kolmen opintopisteen opintojaksossa jne.), opettajalla on oikeus hylätä opintojakson suoritus ellei opiskelija ole osoittanut erityistä aktiivisuutta opintojakson suorittamiseksi myös poissaoloajalta. Mikäli opintojakso rakentuu useamman oppiaineen moduuleista, opettajat tekevät ratkaisun moduulikohtaisesti (pääsääntöisesti kaikki moduulit hylätään). Jos on tiedossa pidempi poissaolo, kuten pitkittynyt sairaus, valmennus- tai stipendimatka, opiskelija on etukäteen hyvissä ajoin yhteydessä suorituksen alla olevien opintojaksojen opettajiin.

Oppitunneilta poissaoloon päteviä syitä ovat lukiossamme esim. sairaus, autokoulun insinööriajo, liukkaan kelin ajo tai kirjallinen koe, yo-kirjoitukset, koulun tilaisuudet, kutsunnat ja etukäteen sovitut poissaolot toisen aineen tunnilta tai muut hyväksyttävät syyt. Opiskelija huolehtii koulutyöstään myös poissaolojen ajalta. Poissaolot selvittää alustavasti opiskelija itse ja opettajan niin vaatiessa alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää huoltaja. Mikäli opiskelija ei asu huoltajan kanssa, opiskelija sopii selvitysmenettelystä rehtorin tai ryhmänohjaajan kanssa. Jos poissaoloja on paljon, perustetaan tarvittaessa tukiryhmä.

Sievin lukiossa opintojakson suorittamiseen kuuluvat työt ja osasuoritteet on palautettava opettajan ilmoittamaan päivään mennessä. Mikäli opiskelijalta puuttuu jokin opintojaksoon kuuluva osasuoritus, tulee jaksoarviointiin merkintä O, ja maininta puuttuvista osasuorituksista. Puuttuvat osasuoritukset tulee täydentää opettajan ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Ellei opettaja ole antanut päivämäärää, niin viimeistään ennen lähinnä seuraavaa uusintakoepäivää (5. jaksossa 5. jakson uusintakuulusteluun mennessä). Opettajalla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan puuttuvia osasuorituksia enää lähinnä seuraavan uusintakoepäivän jälkeen. Tällöin koko opintojakso katsotaan mitätöidyksi (merkintä K). Tästä voidaan poiketa vain erittäin painavasta syystä.

Katso 4. Opiskeluhuoltosuunnitelma Sievin lukion 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen.

Itsenäisesti suoritettavat opinnot

Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Opiskelijalle voidaan vastaavin edellytyksin myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. (Lukiolaki 714/2018, 25 §.)

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään opinnoista, jotka voidaan edellyttää itsenäisesti opiskeltaviksi tai joita toisaalta ei voi itsenäisesti suorittaa. Itsenäisesti opiskellun opintojakson opinnoista edellytetään hyväksytty arvosana.

Jos opiskelija opiskelee opintojakson kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laajasti ja monipuolisesti.

Paikalliset kirjaukset

Sievin lukiossa opintojaksojen itsenäinen suorittaminen (ns. tenttiminen) on mahdollista esimerkiksi, kun opiskelijan valitsemat opintojaksot menevät päällekkäin tai jos opetusta ei kyseisenä lukuvuonna järjestetä. Lisäksi lukiossamme on opintojaksoja, jotka on tarkoitettukin itsenäisesti suoritettavaksi.

Aineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa päättää opiskelija- ja opintojaksokohtaisesti itsenäisen suorittamisen mahdollisuudesta. Tässä huomioidaan em. asioiden lisäksi se, että itsenäinen suorittaminen vaatii enemmän panostusta, tavoitteellisuuta ja itsekuria kuin opiskelu oppitunneille osallistuen sekä se, että itsenäisessä opiskelussa menestyminen vaatii hyvää oppiaineen hallintaa.

Opiskelija ja kyseisten aineiden opettajat tekevät Sievin lukiossa suunnitelman opintojakson suorittamisesta (lomake) itsenäisesti. Silloin sovitaan opintojakson suorittamiseen liittyvistä töistä sekä tehdään selväksi opintojakson arvioinnin perusteet. Itsenäiseen suoritukseen sisältyy aineesta riippuen yleensä muutakin kuin pelkkä koe, esim. tehtäviä, tutkielmia, referaatti tai kirjoitelma. Myös laaja-alaiset osaamisalueet (sisällöt ja arviointi) sisältyvät itsenäisesti suoritettaviin opintojaksoihin.

Itsenäinen suorittaminen tarkoittaa lukiossamme sitä, että opiskelija ei osallistu tuntiopetukseen, vaan opiskelee (ja tenttii) opintojakson itsenäisesti opettajan kanssa sovitulla tavalla ja opettajan kanssa sovittuna ajankohtana.

Mikäli itsenäinen opintojakson suoritus on hylätty, se merkitään merkinnällä H riippumatta siitä, arvioidaanko opintojakso numeroin vai suoritusmerkinnällä. Tämä merkitsee sitä, että opintojaksoa ei lueta mukaan lukion oppimäärään eikä opintojaksokertymään.

Sievin lukiossa on mahdollista suorittaa opintoja myös ns. ohjattuna tenttimisenä. Tällöin opettaja pitää itsenäisesti opiskelevalle opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle säännöllisesti ohjaustunteja. Ohjattua tenttimistä käytetään esimerkiksi tilanteissa, joissa lukujärjestysteknisistä syistä ei ole mahdollista osallistua jollekin opintojaksolle normaalisti tai jotakin jatko-opintojen kannalta tärkeää opintojaksoa ei pidetä ryhmän pienen koon takia. Ohjattua tenttimistä ei käytetä esimerkiksi opintojen perusteettoman viivästymisen takia, kuten kolmannen opiskeluvuoden keväällä puuttuvien opintojaksojen pikaista kasaamista varten. Ohjattu tenttiminen on mahdollista, mikäli lukion rahatilanne sen sallii. Ohjatun tenttimisen suorittaminen ja arviointi suunnitellaan etukäteen samalla tavoin kuin tenttimisen suorittaminen (lomake).

Suullisen kielitaidon arviointi

Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa voidaan arvioida erillisellä kokeella. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 4 mom.)

Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen aikana arvioidaan myös opiskelijan suullista kielitaitoa.

Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen käytöstä tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä määrätään erikseen kyseisiä oppiaineita koskevissa luvuissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Todistus valinnaisiin opintoihin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.

Paikalliset kirjaukset

Teksti .... Paikallisesti huomioidaan tms.

Opinnoissa edistymisen seuranta yhteistyössä huoltajien kanssa

Nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. (Lukiolaki 714/2018, 31 § 1 mom.)

Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee seurata opiskelijan opintojen etenemistä. Opintojen etenemiseen liittyvistä käytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.

Sen varmistamiseksi, että huoltajat saavat tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta todistuksiin tai tiedotteisiin, jos opiskelija ei ole täysi-ikäinen.

Paikalliset kirjaukset

Sievin lukiossa opiskelijat saavat jokaisen jakson jälkeen jaksoarvioinnin suoritetuista opinnoista. Opiskelijoita pyydetään ottamaan jaksoarviointiin huoltajan allekirjoitus, mikäli he eivät ole täysi-ikäisiä.

Opiskelijoiden opintojen etenemistä oppiaineessa seuraa aineen opettaja sekä saman aineen opettajaryhmä. Esimerkiksi merkitessään opintojaksoarviointeja Wilmaan, hän tarkistaa kohdasta "Aineen arvosanat" oppiaineensa kokonaistilanteen (onko puuttuvia tai keskeneräisiä opintojaksoja, etenemisesteitä tms.).

Lisäksi opiskelijoiden opintoja seuraa jaksoittain ryhmänohjaaja ja tarvittaessa kokoonkutsuttava opiskeluhuoltoryhmä, jotka ottavat yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa huoltajiin. Lisäksi aineen opettaja voi tarpeen vaatiessa ottaa suoraan yhteyttä oman aineensa osalta opiskelijaan ja huoltajiin.

Opintojakson uusiminen Sievin lukiossa

Opiskelija saa uusia hylätyn opintojakson yhden kerran. Jos ensimmäisestä uusinnasta tulee tulokseksi hylätty (4 tai H), saa sen uusia vielä kerran. Jos tämäkään ei tuota tulosta, on opintojakson suorittaminen aloitettava alusta ja osallistuttava opetukseen uudelleen. Opintojaksoon kuuluvan hylätyn loppukokeen voi uusia uusintakuulustelupäivänä tai yleisenä tenttipäivänä. Hylätty loppukoe tulee pyrkiä uusimaan opintojakson päättymistä lähinnä seuraavassa uusintakuulustelussa tai seuraavana yleisenä tenttipäivänä. Jos opintojakso on hylätty muun kuin loppukokeen vuoksi tai jos opintojaksoa ei voi suorittaa loppukokeella, ilmoittaa aineen opettaja uusimistavan, -ajan ja -paikan.

Hyväksytyn opintojakson arvosanoja voi yrittää korottaa vain yleisenä tenttipäivänä, jos opintojakso voidaan arvioida loppukokeella. Korottamista voi yrittää vain kerran. Tämän jälkeen on osallistuttava opetukseen uudelleen, jos haluaa korottaa ko. opintojakson arvosanaa. Millä tahansa hyväksytyllä arvosanalla suoritetun opintojakson voi uusia osallistumalla uudelleen opetukseen.

Uusintakuulustelu järjestetään Sievin lukiossa joka jakson jälkeen (yleensä noin 2-3 viikon sisällä jakson loppumisesta). Silloin voi uusia kyseisen jakson opetuksessa olleiden opintojaksojen hylätyn arvosanan (4 tai H), jos opintojakso voidaan arvioida loppukokeella. Opiskelijan oma opintojaksosuoritus (4 tai H) voi olla muiltakin jaksoilta. Uusintakulusteluun ei voi mennä, jos opintojakson suoritus (esim. töiden palautus) on kesken.

Yleinen tenttipäivä järjestetään lukiossamme kaksi kertaa lukuvuodessa, elokuussa ja helmikuussa. Silloin voi uusia minkä tahansa opintojakson, jonka arvosana on 4 ... 9 tai H, kunhan opintojakso voidaan arvioida loppukokeella.

Uusintakuulusteluihin ja yleiseen tenttipäivään ilmoittaudutaan sähköisesti erikseen ilmoitettavaan päivään mennessä Sievin lukion sivuilta löytyvällä lomakkeella. Ilmoittautuminen on sitova. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei hyväksytä. Samana koepäivänä voi uusia yksi tai kaksi opintojaksoa, jos opintojaksot voidaan arvioida loppukokeella. Jos opiskelija jää kokeesta pois ilman pätevää syytä, katsotaan tämä yhdeksi yritykseksi. Kokeesta poissaolosta on esitettävän huoltajan allekirjoittama todistus (yli 18 v jonkun täysi-ikäisen allekirjoittama todistus).

Etenemiseste

Opiskelijalle ei lukiossamme tule varsinaista etenemisestettä peräkkäisten hylättyjen opintojen (hylättyjen lukumäärien) suhteen. Opiskelijan on kuintekin huomioitava, että jos hän suorittaa oppiaineesta korkeintaan 5 opintopistettä, niin opiskelijalla ei saa olla yhtään hylättyä opintojaksoa. Jos opiskelija suorittaa oppiaineesta 6 ...11 opintopistettä, hylättyjen opintojen opintopistemäärä yhteensä saa olla korkeintaan 2. Jos opiskelija suorittaa oppiaineesta 12 ...17 opintopistettä, hylättyjen opintojen opintopistemäärä yhteensä saa olla korkeintaan 4. Jos opiskelija suorittaa oppiaineesta 18 opintopistettä tai enemmän, hylättyjen opintojen opintopistemäärä yhteensä saa olla korkeintaan 6. Useamman peräkkäisen hylätyn opintojakson tilanne katsotaan ensisijassa opiskeluhuollon näkökulmasta eikä opintojen etenemisen pysähtymisenä.

Suoritusmerkinnällä arvioidun opintojakson H (hylätty) ei aiheuta Sievin lukiossa etenemisestettä. H-opintojakso on kokonaan hylätty suoritus, eikä sitä lasketa edes opintojaksokertymään.

Jos lukiomme opiskelijalle tulee etenemiseste, on hänen välittömästi itse neuvoteltava kyseisen aineen opettajan ja opon kanssa ja suunniteltava yhdessä heidän kanssaan uusi henkilökohtainen opinto-ohjelma. Jos etenemisesteitä on useassa aineessa, opiskelija laatii ryhmänohjaajan ja opon kanssa kaikkia lukion opintoja koskevan yksilöllisen opinto-ohjelman (HOPS-lomake).

Katso myös luvun 4 aliluku Opiskeluhuolto SieLu.

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa [lukio]lain mukaista koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut 11 §:ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää. Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 37 ja 38 §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen opintojen tai hyväksi luettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. (Lukiolaki 714/2018, 27 §.)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija osoittaa lukion rehtorille hakemuksen muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamiseksi. Opiskelijan tulee esittää luotettava selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Tunnustamista varten lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöään suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Lukion rehtorin tulee varmistaa, että muualla suoritettujen opintojen sisällöt ja laajuus tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat lukio-opetuksen tavoitteita. Opiskelijalle annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi vahvistamalla ne osaksi lukion oppimäärää. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitaviin opintoihin, tulee opinnoista antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää opiskelijalta lisänäyttöä. Muualla hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten lukion opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opintojaksojen ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä ovat paikallisessa opetussuunnitelmassa numeroin arvioitavat opinnot, arvosanat muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5	lukioasteikko	asteikko 1–3
1 (tyydyttävä)	5 (välttävä)	1
2 (tyydyttävä)	6 (kohtalainen)	1
3 (hyvä)	7 (tyydyttävä)	2
4 (hyvä)	8 (hyvä)	2
5 (kiitettävä)	9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)	3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritetut opinnot vastaavat, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritetuissa opinnoissa.

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Pitkän oppimäärän opintojen arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, jollei opiskelija anna korkeampaan arvosanaan oikeuttavaa lisänäyttöä. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen oppimäärän valinnaisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus ‑oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (jäljempänä S2/SV2-oppimäärä), häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä S2/SV2‑oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan S2/SV2‑oppimäärän opintojaksoista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut opinnot luetaan hyväksi täysimääräisesti S2/SV2‑oppimäärän opintoihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy S2/SV2‑opintojen arvosanaksi. S2/SV2-opinnot korvaavat suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärän opinnot siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Paikalliset kirjaukset

Lukiomme ulkopuolisia opintoja varten opiskelija täyttää lomakkeen, jolla haetaan opintojen hyväksymistä. Lomake pyritään ensisijaisesti täyttämään jo ennen opintoja. Lomakkeella sovitaan mahdollisesti myös muista asiaan liittyvistä seikoista, kuten opintojakson hallinnoinnista ja siitä, minkä opintojakson muualla suoritetuista/suoritettavista opinnoista saa Sievin lukiossa tai tietoa asiaan liittyvistä arvosteluperiaatteista sekä mahdollisesti opintojakson kustannusten jakamisesta. Lisäksi lomakkeella seurataan opintojakson opintojen etenemistä, joista opiskelijan on tiedotettava. Opinnot muissa oppilaitoksissa (esim. ammatilliset oppilaitokset, muut lukiot, opistot, ammattikorkeakoulut, korkeakoulut, ulkomaanopinnot, ...) katsotaan opintojaksokohtaisesti.

Laaja-alaisen osaamisen arviointi

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat 1) hyvinvointiosaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen, 3) monitieteinen ja luova osaaminen, 4) yhteiskunnallinen osaaminen, 5) eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä 6) globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu kaikissa oppiaineissa, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisältyvät oppiaineen opintoihin. Ne on otettu huomioon myös oppiaineiden tavoitteissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja osa-alueita toteutetaan eri opintojaksoissa. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia.

Paikalliset kirjaukset

Tarkemmat laaja-alaisten osaamisalueiden sisältymisiin ja arviointiin liittyvät asiat löytyvät luvuista 8. Opintojaksot ja 7. Oppiaineet.