Sievin lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Sisällys



Huomautus: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma on paikallista kirjausta.

Sisällys

1 TASA-ARVOLAIN JA YHDENVERTAISUUSLAIN KÄSITTEET JA VELVOITTEET

1.1 Tasa-arvolain velvoitteet

1.2 Yhdenvertaisuuslain velvoitteet

1.3 Opetuksen tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta edistävät tavoitteet


2 SUUNNITELMIEN LAADINTA

2.1 Laadintaprosessi

2.2 Tiedottaminentoimenpiteiden päivitys ja seuranta


3 TOIMENPITEET TASA-ARVOISUUDEN EDISTÄMISEKSI

3.1 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn laadinta ja toteuttaminen

3.2 Opiskelijavalinnat ja kurssitarjonta

3.3 Tasa-arvoinen oppilaitos

3.4 Tasa-arvo opintosuoritusten arvioinnissa

3.5 Opetuksen järjestäminen, ainevalinnat ja oppimiserojen vähentäminen

3.6 Asenteellinen, sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys

3.7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opiskelijakuntatoiminnassa

3.8 Oppimateriaalit, tieto- ja viestintätekniikka esteettömyyttä tukemassa

3.9 Tilojen ja oppimisympäristön fyysinen saavutettavuus

3.10 Tasa-arvoon liittyvien epäkohtien työstäminen


4 TOIMENPITEET YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI

4.1 Ikä

4.2 Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipiteet

4.3 Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

4.4 Sukupuolen moninaisuus

4.5 Seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalinen häirintä

4.6 Vammaisuus ja terveydentila

4.7 Yhdenvertaisuuteen liittyvien epäkohtien työstäminen


5 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELYN TULOKSET 

1. Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain käsitteet ja velvoitteet

Tasa-arvolain muutokset: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986/30.12.2014),

Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014.


1.1 Tasa-arvolain velvoitteet

Vuonna 2014 tasa-arvolain 5a pykälä velvoittaa, että oppilaitoksissa tulee vuosittain

yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:

  1. Selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta
  2. Tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
  3. Arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- ja opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen,oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.


1.2 Yhdenvertaisuuslain velvoitteet

Yhdenvertaisuusohjelman taustalla on Suomen perustuslaki. Laissa todetaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaitoksen on varattava opiskelijoille ja heidän huoltajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimista.

(Esteettömyys käsitteeseen liitetään usein yhdenvertaisuuden periaate. Koulutuksen esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että opiskelijan mahdolliset tuen tarpeet tai erityisjärjestelyt opiskelijavalinnassa ja opiskelussa eivät saa muodostua esteeksi hänen yhdenvertaiselle koulutukseen valituksi tulemiselleen ja opiskelulleen.)


1.3 Opetuksen tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta edistävät tavoitteet

Tasa-arvo sisältyy monin tavoin koulutuksen yleisiin tavoitteisiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Opetuksen yleisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen, demokratia ja tasa-arvon edistäminen, omien valintojen suunnittelu ja tekeminen sekä vastuu valinnoista. Erilaiset opetusmenetelmät, tukitoimet ja opetusjärjestelyt mahdollistavat esteettömän oppimisen oppimis- ja opiskeluvaikeuksista riippumatta. Lähtökohtana on se, että pidetään kaikista opiskelijoista huolta, arvostetaan opiskelijoiden erilaisuutta sekä tuetaan heidän henkilökohtaista ja ammatillista kasvuaan kohti työllisyyttä ja hyvää elämää.

2. Suunnitelmien laadinta

2.1 Laadintaprosessi

Sievin lukiossa laaditaan yhdistetty tasa-arvo– ja yhdenvertaisuussuunnitelma, koska kummassakin on kyse syrjinnän ennalta ehkäisemisestä ja tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen oppimisympäristön kehittämisestä. Tämän suunnitelman linjausten pohjalta lukio tekee vuosittain osaksi omaa vuosisuunnitelmaansa lukiokohtaisen suunnitelman tarvittavine toimenpiteineen.

(Vaihtoehtona 2–3-vuotinen suunnitelma ja kartoitus, vuosittaiset tarvittavat päivitykset). Suunnittelutyö tehdään yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.


2.2 Tiedottaminen, toimenpiteiden päivitys ja seuranta

Suunnitelmista tiedotetaan (vuosisuunnitelmien ja niiden arvioinnin yhteydessä), johtoryhmälle, henkilökunnalle, opiskeluhuollon toimijoille ja oppilaskunnalle. Lukuvuosittain syksyllä opiskelijoille suoritetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, jolla kartoitetaan ko. tilanne.

Tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi suunnattuja toimenpiteitä seurataan myös muitten kyselyiden kautta (mm. kiusaamiskyselyt).

Koulukohtaisen suunnitelman toteutumisen lukuvuosittaisesta seurannasta vastaa rehtori. Arviointityön kautta sovitaan toimenpiteiden lisäksi tarvittavat isommat kehittämistoimet. Suunnitelma laaditaan kolmen vuoden välein, (vuosina 2017–2020–2023) mutta tavoitteita ja toteutumista seurataan vuosittain. Suunnitelmien päivitys tehdään tarvittaessa tässä yhteydessä.

3. Toimenpiteet tasa-arvoisuuden edistämiseksi

3.1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn laadinta ja toteuttaminen

Sievin lukion tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn suunnitelivat kaksi opettajaa yhdessä kahden opiskelijakunnan hallitukseen kuuluvan opiskelijan kanssa. Kysely koostui aiheista: 1) tasa-arvoinen oppilaitos, 2) ainevalinnat ja arviointi, 3) opiskelijakuntatoiminta, 4) etninen tausta, kansallisuus ja kieli ja 5) seksuaalinen häirintä. Kysely toteutettiin 3.11.2017. Lukiossa oli tuolloin 100 opiskelijaa. Kyselyyn saatiin 90 vastausta eli 90 % opiskelijoista vastasi kyselyyn.


3.2 Opiskelijavalinta ja kurssitarjonta

Sievin lukioon pääsevät kaikki, jotka kokevat lukiopiskelun mahdolliseksi itselleen peruskoulun päättötodistuksen perusteella. Ennen koulutukseen hakeutumista hakijan on tärkeää saada realistista tietoa omista mahdollisuuksistaan. Ohjauksen ja tiedotuksen esteettömyys edistää oikeita koulutusvalintoja ja ennaltaehkäisee näin myös opintojen keskeyttämistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi lukiokoulutus tekee yhteistyötä perusopetuksen kanssa.

Kurssitarjottimen tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen kurssitarjonta. Tätä kautta tuetaan laaja-alaisesti opiskelijoiden mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Sievin lukion kurssitarjonta ja aineiden sijoittelu mahdollistaa monipuoliset valinnat. Lukujärjestyksessä aineita voidaan upottaa hajautetusti, jolloin valinnaisaineiden päällekäisyys ei estä opiskelijaa valitsemasta niitä.

3.3 Tasa-arvoinen oppilaitos

Sukupuoli ei saa määritellä opettajien suhtautumistapaa opiskelijoihin. Sukupuoli ei saa myöskään vaikuttaa arviointiin eikä opinto-ohjaukseen.

Kyselyn tulosten mukaan sukupuolten tasa-arvo toteutuu Sievin lukion opettajien suhtautumisessa opiskelijoihin ja arvioinnissa pääosin kiitettävästi tai hyvin. Vain n. 4 % vastaajista kokee, että tasa-arvo toteutuu opettajien suhtautumisessa opiskelijoihin kohtalaisesti, kukaan ei valinnut vaihtoehtoa huonosti. Opiskelijoista n. 3 % kokee tasa-arvon toteutuvan arvioinnissa kohtalaisesti, kukaan ei koe tasa-arvon toteutuvan arvioinnissa huonosti. Opinto-ohjauksessa sukupuolten tasa-arvoisuus toteutuu kyselyn mukaan pääosin kiitettävästi  tai hyvin. Opiskelijoista n. 7 % kokee, että tasa-arvo on toteutunut opinto-ohjauksessa kohtalaisesti ja n. 2 % kokee sen toteutuneen opinto-ohjauksessa huonosti. Väittämästä ”opettajat eivät aseta erilaisia vaatimuksia tytöille ja pojille” suurin osa on samaa tai lähes samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä on n. 7 % ja eri mieltä n. 4 %.


3.4 Tasa-arvo opintosuoritusten arvioinnissa

Opiskelijan arvioinnilla ohjataan sekä kannustetaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Opiskelun oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua arvioinnin perustana olevaan aineistoon sen jälkeen, kun hän on saanut tietoonsa arviointipäätöksen. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa.

Kyselyn tulosten perusteella 92,2 % Sievin lukion opiskelijoista kokee, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin.


3.5 Opetuksen järjestäminen, ainevalinnat ja oppimiserojen vähentäminen

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työhön. Lukioissa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. Toiminta on opiskelijalähtöistä ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä tuetaan luomalla mahdollisuuksia mm. henkilökohtaisille opintopoluille, verkko-opiskelulle ja itsenäiselle opiskelulle.

Lukiossa on yhteinen ohjaussuunnitelman pohja, jonka pohjalta laaditaan  suunnitelmat. Tämän lisäksi jokainen opiskelija laatii oman henkilökohtaisen opiskelu-, jatko-opinto ja urasuunnitelman (HOPS). Lukiokoulutuksessa tuetaan jokaisen nuoren opiskelua ja oppimista. Tässä työssä aineenopettajan rooli on merkittävä.

Sievin lukiossa oppimisen ja opiskelun tuen muotoja ovat opiskeluhuoltotyö, tehostettu opintojen ohjaus, ryhmänohjaus ja tukiopetus. Tukiopetukset tarkoituksen on tukea opiskelijaa oppimisen ongelmissa. Tukiopetuksen muotoja ovat matematiikkapaja, kielten tukiryhmät, tutorin antama tuki ja aineenopettajan henkilökohtainen tukiopetus.

Kyselyn mukaan suurin osa ei koe sukupuolen vaikuttavan siihen, miten opettajat ohjaavat valitsemaan eri oppiaineita. Joidenkin aineiden osalta pieni osa opiskelijoista kokee, että tyttöjä tai poikia rohkaistaan ottamaan jotain aihetta enemmän esim. 10 % kokee, että tyttöjä rohkaistaan ottamaan poikia enemmän kieliä. Näkyvin ero kyselyn mukaan on taideaineissa, joiden osalta n. 22 % kokee, että tyttöjä rohkaistaan valitsemaan taideaineita poikia enemmän. Vapaat lisäkommentit kertovat, että vain toisen sukupuolen rohkaiseminen ei ole aina negatiivista, vaan liittyy ennemminkin kannustavaan suhtaumiseen tilanteissa, joissa tytöt tai pojat arkailevat sukupuolelleen epätyypillisen valinnan tekemistä. Tarkemmat tulokset näkyvät kohdassa 5.  


3.6 Asenteellinen, sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys

Asenteellinen, sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys luovat perustan oppilaitoksen toiminnalle, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden osallisuus ja hyvinvointi. Sievin lukiokoulutuksessa asenteellisella esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaista asennoitumista jokaisen opiskelijan opiskelumahdollisuuksiin hänen ominaisuuksistaan tai taustastaan riippumatta. Sosiaalisesti esteettömässä oppilaitoksessa jokainen opiskelija voi tuntea kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja osallistua sosiaaliseen toimintaan. Psyykkinen esteettömyys voidaan nähdä mielen hyvinvointina, joka tarjoaa eväitä ja voimavaroja oppimiseen ja kehittymiseen. Erityisesti opintojen aloitus on usealle nuorelle haasteellinen vaihe elämässä. Sievin lukiossa tuetaan uusien opiskelijoiden ryhmäytymistä järjestämällä ensimmäisen jakson opetuksen yhteydessä mahdollisimman paljon ryhmäytymistä tukevia tehtäviä ja ensimmäisen vuoden aikana ryhmätymisiltapäivä.

Elämänmuutokset voivat vaatia nuorelta erityisen paljon voimavaroja, opiskelijoiden mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat oppilaitoksen arjessa läsnä vahvasti. Näiden asioiden tiimoilta yhteistyö opiskeluhuollon kanssa on välttämätöntä.


3.7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opiskelijakuntatoiminnassa

Sievin lukion opiskelijakunnan hallitukseen valitaan jäsenet demokraattisesti äänestämällä eri ryhmistä valittuja ehdokkaita. Opiskelijakunnan hallitus järjestää sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia tukevia yhteisöllisiä tapahtumia koko opiskelijakunnalle muutaman kerran vuodessa. Kyselyn perusteella suurin osa kokee tulevansa hyväksytyksi opiskelijakunnassa kiitettävästi tai hyvin. Kohtalaisesti hyväksytyksi tulemista kokee n. 13 % ja huonosti 1 %. Kyselyn mukaan suurin osa opiskelijoista kokee kiitettävää tai hyvää yhteisöllisyyttä opiskelijakunnassa. Kohtalaisesti yhteisöllisyyden kokee n. 24 % ja huonosti n. 2 %. Suurimman osa mielestä opiskelijakunnan hallituksen jäsenten valinta on sujunut tasa-arvoisesti, mutta n. 11 % ei koe valinnan sujuneen tasa-arvoisesti. Opiskelijakunnan hallitus pyrkii parantamaan toimintaa asioissa, joihin kaikki eivät ole tyytyväisiä.


3.8 Oppimateriaalit, tieto- ja viestintätekniikka esteettömyyttä tukemassa

Tietotekniikan ja teknologian nopea kehittyminen on tuonut mahdollisuuksia ja haasteita kaikille soveltuvien ja esteettömien laitteiden, ohjelmien, oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen luomiseen. Sievin lukiokoulutuksessa kehitetään jatkuvasti erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa opetuskäytössä. Tavoitteena on monipuolistaa opetusta ja helpottaa vuorovaikutusta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä oppimisprosessin tueksi.


3.9 Tilojen ja oppimisympäristön fyysinen saavutettavuus

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia fyysisestä esteettömyydestä siten, että oppilaitosrakennus on saavutettava ja liikkuminen ja toiminta ovat esteetöntä ja opiskelijoiden hyvää ergonomiaa tukevaa. Oppilaitoksen tilojen saavutettavuus, liikkumis- ja toimintaesteettömyydessä on huomioitava myös turvallisuusnäkökulma. Turvallisuussuunnitelma ja pelastussuunnitelma ovat löydettävissä lukion opettajanhuoneen mapista.


3.10 Tasa-arvoon liittyvien epäkohtien työstäminen

Kyselyn tulosten esille tuomat tasa-arvoon liittyvät lievät epäkohdat on nostettu esille opettajakokouksessa. Koko opettajakunta kiinnittää huomiota epäkohtien vähentämiseksi ja poistamiseksi. Opiskelijakuntatoimintaan liittyvistä epäkohdista on tiedotettu opiskelijakunnan hallitusta, joka pyrkii parantamaan tasa-arvoon liittyviä asioita.

4. Toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi

4.1 Ikä

Ikäsyrjinnällä tarkoitetaan ikään perustuvaa syrjintää. Kuka tahansa voi tulla syrjityksi ikänsä perusteella, vaikka ikä saattaakin olla heikosti tunnistettava syrjintäperuste. Ikäsyrjinnälle on ominaista, että sen kohteena voivat olla eri-ikäiset ihmiset. Kuitenkin ikäsyrjintä kohdistuu usein nuoriin. On tärkeää ymmärtää, että ikäsyrjintä perustuu monesti erheellisiin tietoihin ikääntymisestä. Opiskeluyhteisöissä on eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Sievin lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet: Sievin lukiokoulutuksessa eri-ikäisiä ihmisiä sekä heidän vahvuuksiaan ja kehittämishaasteitaan arvostetaan ja kunnioitetaan. Eri-ikäisten opiskelijoiden kohtaamisille luodaan suotuisa ilmapiiri.


4.2 Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipiteet

Vakaumuksen ja mielipiteiden käsitteeseen kuuluu monenlaisia arvopohjia, jotka voivat olla lähestymistavoiltaan eettisiä, yhteiskunnallisia tai uskonnollisia. Esimerkiksi vegaani, totaalikieltäytyjä, vapaa-ajattelija, muslimi tai poliittisesti aktiivinen henkilö voi joutua syrjinnän kohteeksi. Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa kielletty. Kiellettyä on myös oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista.

Sievin lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet:

Sievin lukiokoulutuksessa kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämäntapoja ja –arvoja. Ilmapiiri on erilaisia vakaumuksia kohtaan avoin ja erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan yhdenvertaisesti. Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa.

Kyselyn mukaan 92 % opiskelijoista ei ole kokenut syrjintää tai kiusaamista uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi, mutta n. 7 % on kokenut syrjintää tai kiusaamista ko. asioissa. Opiskelijoista n. 93 % ei ole huomannut ketään syrjittävän uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi, mutta n. 3 % opiskelijoista on huomannut syrjintää tai kiusaamista ko. asioissa.


4.3 Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Kansainvälistymisen johdosta taustaltaan, kansallisuudeltaan ja kieleltään erilaiset ihmiset kohtaavat yhä enemmän. Etnisyyden keskeisiä käsitteitä ovat etninen identiteetti ja etninen ryhmä. Ryhmällä voi olla yhteinen alkuperä tai se voi koostua saman kulttuurin tai ryhmäidentiteetin omaavista ihmisistä. Etninen ja kulttuurinen tausta kuuluvat identiteettiin ja sisältävät monenlaisia tapoja olla suhteessa itseen, toiseen ja ympäristöön.

Sievin lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet:

Sievin lukiokoulutus on monikulttuurinen ja se ylläpitää avointa ja rohkeaa keskustelukulttuuria. Kaikkia lukiokoulutuksessa toimivia henkilöitä kohdellaan tasavertaisesti riippumatta henkilön etnisestä taustausta, kansallisuudesta ja kielestä. Näihin asioihin liittyvää syrjintää ei hyväksytä. Lukio- opetus kannustaa pohtimaan kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden mukaisesti. Lukiokoulutus tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden monipuoliseen tietojen ja taitojen hankkimiseen mm. kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta.

Kyselyn mukaan n. 94 % ei ole kokenut syrjintää kansalaisuuden, kielen tai etnisen taustan vuoksi Sievin lukiossa, mutta n. 3 % on kokenut syrjintää ko. asioissa. Opiskelijoista n. 96 % vastaa, että ei ole huomannut ketään syrjittävän kansalaisuuden, kielen tai etnisen taustan vuoksi, mutta n. 2 % on huomannut syrjintää ko. asioissa.


4.4 Sukupuolen moninaisuus

Luonnollistettua sukupuolijakoa monipuolistavat mm. intersukupuoliset, transsukupuoliset sekä henkilöt, jotka jättävät sukupuolensa kokonaan määrittelemättä tai määrittelevät sen joksikin muuksi kuin naiseksi tai mieheksi. Sukupuoli-identiteetin lisäksi myös sukupuolen ilmaisu voi erota juridisesta sukupuolesta. Sukupuoleen kohdistuva syrjintä ilmenee esim. sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun väheksymisenä tai asiattomina kommentteina.

Sievin  lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet:

Kaikkia opiskelijoita, henkilöstön jäseniä ja vierailijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti huolimatta heidän sukupuolestaan tai sukupuolen ilmaisustaan. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvaa syrjintää ja väheksyntää tai sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista häirintää ei hyväksytä.


4.5 Seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalinen häirintä

Ihmiset määrittelevät itsensä seksuaalisuudesta puhuttaessa esimerkiksi aseksuaaleiksi, biseksuaaleiksi, heteroiksi, homoiksi, lesboiksi, joksikin muuksi tai jättävät määrittelyn tekemättä. Tätä seksuaalista moninaisuutta tulee kunnioittaa. Lain mukaan ihmistä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Jokaisella on oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen niin fyysisesti kuin verbaalisestikin.

Sievin lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet:

Opiskelijan, henkilökuntaan kuuluvan ja vierailijan seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan eikä siihen perustuvaa syrjintää sallita. Erilaisten ihmisten kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Minkäänlaista seksuaalista häirintää ei sallita.

Kyselyn perusteella 94 % opiskelijoista ei ole kuullut seksuaalisuuteen liittyviä huomautuksia, mutta 2 % on kokenut jonkun esittävän sellaisia. Opiskelijoista 96 % ei ole saanut epäasiallista postia tai viestejä, mutta 2 % ilmoittaa saaneensa sellaista. Opiskelijoista 97 % ei ole kokenut lähentelyä tai epäasiallista koskettelua, mutta 1 % ilmoittaa kokeneensa sellaista. Häirintää kokeneista vain 4 % on saattanut asian oppilaitoksen tietoon, joten asian kertomiseen tulee rohkaista jatkossa voimakkaammin.


4.6 Vammaisuus ja terveydentila

Vammaisuudella tarkoitetaan synnynnäistä tai myöhemmin sairauden tai tapaturman aiheuttamaa ominaisuutta. Vammainen ihminen ei välttämättä ole sairas. Vammaisella voi olla myös liikuntarajoitteita ja niiden vuoksi hän saattaa tarvita apuvälineitä. Apuvälineitä käyttävällä tulee olla mahdollisuus osallistua täysipainoisesti ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Sievin lukiokoulutuksen toimintaperiaatteet:

Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella, kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta. Opiskelijalla tai henkilöstöön kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo yhteisönsä henkilöille terveydentilastaan tai vammastaan. Opiskeluympäristössä tehdään mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyitä ottaen huomioon sairauden tai vamman tuomat haasteet.


4.7 Yhdenvertaisuuteen liittyvien epäkohtien työstäminen

Kyselyn esille tuomat yhdenvertaisuuteen liittyvät lievät epäkohdat on nostettu esille opettajien kokouksessa. Yhdenvertaisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Opiskelijoita rohkaistaan kertomaan kaikesta syrjinnästä ja kiusaamisesta opettajille tai kuraattorille ongelmien käsittelyn mahdollistamisen ja poistamisen vuoksi.