7.1.1. Suomen kieli ja kirjallisuus (AI1)
7.1.1. Suomen kieli ja kirjallisuus (AI1)
Oppiaineen tehtävä
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen
kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja
mediataitoja. Opiskelu syventää opiskelijan käsitystä kieli- ja kulttuuritietoisuuden, kielitaidon ja
vuorovaikutusosaamisen merkityksestä yksilöiden identiteettien ja yhteisöjen rakentumisessa.
Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opiskelu
kartuttaa monipuolisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia teksti- ja vuorovaikutustaitoja.
Opiskelussa tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkeaasteella.
Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten lukeminen
ja laajojen tekstien kirjoittaminen. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan
kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja.
Tavoitteet
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan
vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielija kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.
Vuorovaikutusosaaminen
Tavoitteena on, että opiskelija
Tekstien tulkitseminen
Tavoitteena on, että opiskelija
Tekstien tuottaminen
Tavoitteena on, että opiskelija
Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen
Tavoitteena on, että opiskelija
Osaamisen arviointi
Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen
eri ulottuvuuksia ja opiskelijan taitojen karttumista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista
johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten
opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa,
oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen
arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.
Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista
ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin
aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää
käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.
Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien tavoitteiden
saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien tavoitteiden lisäksi myös
paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet
kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja
mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos opintojakso
koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana.
Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai korottamiseksi
käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteita johdettuja arvioinnin kohteita, jotka
ovat tavoitealueittain seuraavat.
Vuorovaikutusosaaminen
• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa
• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen
Tekstien tulkitseminen
• monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien analysoiminen ja tulkitseminen
• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen
• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot
Tekstien tuottaminen
• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen
• tekstien tuottamisen prosessien hallinta
• yleiskielen hallinta
• tiedonhankinnan taidot, lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen
Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen
• kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen
• oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen
• kielitiedon ja oppiaineen käsitteiden hallinta
Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa käyttää toisen
asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta).
Opintojaksot
Kieli, tekstit ja vuorovaikutus, 4 op (ÄI1ÄI2ÄI3)
Opintojakson moduulit
• Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, 2 op (ÄI1), Pakollinen
• Kieli- ja tekstitietoisuus, 1 op (ÄI2), Pakollinen
• Vuorovaikutus 1, 1 op (ÄI3), Pakollinen
Tavoitteet
Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja
ilmaisutapoja
• rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet
• osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja
vastaanottajana.
Kieli- ja tekstitietoisuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan
• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta.
Vuorovaikutus 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja
identiteetistä
• syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän
ilmiöitä
• oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua
eri vuorovaikutustilanteissa.
Paikallinen lisäys
• Opiskelija tuntee oman alueensa merkittävimmät julkaisut, esimerkiksi päivä- ja
paikallislehdet.
Keskeiset sisällöt
Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen
• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä
niiden yhdistelmät
• tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön,
rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi
• erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta
kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
• tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus
• kielen- ja tekstinhuoltoa
Kieli- ja tekstitietoisuus
• erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja
yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä
• monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite
• kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet
Vuorovaikutus 1
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen,
kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen
• vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja
nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
• kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaaminen korostuu opintojaksossa erityisesti, koska opiskelija kehittää kriittistä ja
kulttuurista lukutaitoaan, tekstien tuottamisen taitojaan, monilukutaitoaan sekä kielitietoisuuttaan
ja vuorovaikutustaitojaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen korostuu erityisesti kieli- ja tekstitietoisuus -moduulin (ÄI2)
sisällöissä. Opintojaksossa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen
sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Oman äidinkielen ja oman kulttuurin merkityksen
ymmärtäminen auttaa ymmärtämään, että äidinkieli ja kulttuuri ovat tärkeitä myös muiden kielten
puhujille - tieto omasta kielestä edistää myös toisten kulttuurien arvostamista.
Hyvinvointiosaaminen
Kielitietoisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja monilukutaidon kehittyminen tukee ja vahvistaa
opiskelijan identiteettien kehittymistä. Erityisesti Vuorovaikutus 1 -moduulissa vahvistetaan
keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä rohkaistaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Vahva identiteetti
ja elämänhallinnan taidot, kuten ryhmäviestintätaidot, tukevat opiskelijan hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen taitoja sekä työelämätaitoja.
Keskustelutaidot, monilukutaito ja kirjoittaminen ovat kaikessa opiskelussa ja oppimisessa
tarvittavia taitoja - koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa yhteiskunnallista osaamista.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Vuorovaikutustaidot ja tekstien tulkitseminen ja tuottaminen vaativat jatkuvasti uusia luovia
ratkaisuja ja ovat olennainen osa oppimistaitojen kehittämistä. Ajatusten muotoileminen ja
kielentäminen on luovaa työtä, jota tarvitaan kaikkien aineiden opiskelussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Kestävä kehitys koskee myös kulttuuria ja kieltä. Ihmisen toiminnot voivat sopeutua
ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon - myös äidinkielten - monimuotoisuutta
vaarantamatta. Ainutkertainen, käyttäjilleen korvaamaton luonnollinen kieli ja kielellinen
diversiteetti rinnastuu luonnon monimuotoisuuteen, kun käsitellään kieltä ja identiteettiä.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojaksoon Tekstit, kieli ja vuorovaikutus (ÄI1ÄI2ÄI3) kuuluvat kolme moduulia arvioidaan
yhdellä yhteisellä numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kirjallisuuden lajit, 2 op (ÄI4)
Opintojakson moduulit
• Kirjallisuus 1, 2 op (ÄI4), Pakollinen
Tavoitteet
Kirjallisuus 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan
• tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja
• monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta
tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen
• ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta.
Keskeiset sisällöt
Kirjallisuus 1
• kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen
lukeminen ja kirjoittaminen
• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä,
esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
• kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Kielestä ja kaunokirjallisuuden kertomuksista nauttiminen ja tarinoihin eläytyminen
tukee opiskelijan hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla samastumismahdollisuuksia ja
vertaiskokemuksia.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Kirjallisuuden luova ja eläytyvä lukeminen lisäävät taitoa etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita
uudella tavalla.
Vuorovaikutusosaaminen
Kirjallisuudesta keskusteleminen ja kirjoittaminen tukevat vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja
monipuolistumista.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Kirjallisuuden lajit (ÄI4) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.
Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina:
kirjalliset ja suulliset tehtävät, itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä
paljon kuin mahdolliset kokeetkin. Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi
huomioon arvosanaa annettaessa. Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojakso on mahdollista suorittaa myös itsenäisesti. Opintojakso Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
(ÄI1ÄI2ÄI3) on hyvä olla suoritettuna ennen Kirjallisuuden lajit -opintojakson suorittamista.
Kieli ja vaikuttaminen, 3 op (ÄI5ÄI7)
Opintojakson moduulit
• Tekstien tulkinta 1, 2 op (ÄI5), Pakollinen
• Vuorovaikutus 2, 1 op (ÄI7), Pakollinen
Tavoitteet
Tekstien tulkinta 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja
median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
• oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä analysoimaan
niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta
• perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja
taitoja.
Vuorovaikutus 2
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää esiintymisrohkeuttaan ja ymmärrystään esiintymisjännityksestä
• kehittää esiintymistaitojaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä myös
digitaalisissa ympäristöissä
• syventää kykyään analysoida ja arvioida puhuttuja tekstejä ja audiovisuaalista viestintää.
Keskeiset sisällöt
Tekstien tulkinta 1
• sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka
• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot
• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset
keinot
• lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet
• puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista
Vuorovaikutus 2
• esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu
• puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä;
kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot
• vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
• puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opintojaksossa kannustetaan opiskelijaa ilmaisemaan mielipiteitään ja käyttämään
sananvapauttaan vastuullisesti. Opintojaksossa opitaan keskeisiä demokratiataitoja, joita
kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen, kriittiseen
ajatteluun.
Vuorovaikutusosaaminen
Median viestien tulkinta ja vastaanottaminen - medialukutaito ja mediakritiikki - ovat opintojakson
keskeisiä taitoja. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Opiskelijaa rohkaistaan ideoimaan,
tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluja ja vaikuttamaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Ymmärretään kulttuurinen moninaisuus ja eettinen toimijuus globaalissa mediamaailmassa,
kun tutustutaan vuorovaikutustaitoihin ja -etiikkaan eri viestintäkanavissa. Mediataitojen sekä
tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon
ja eettisyyteen.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Vaikuttamisen opintojaksossa erilaisten tekstit lisäävät ymmärrystä aikamme ajankohtaisista
ympäristöhaasteista sekä tietoa kestävästä tulevaisuudesta.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Kieli ja vaikuttaminen (ÄI5ÄI7) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson arvosanaa on mahdollista korottaa täydentämällä vaillinaiseksi jäänyttä hyväksyttyä
suoritusta. Sitä voi täydentää tekemällä puuttuvia kirjallisia töitä tai tekemällä uudelleen heikosti
menneitä suorituksia. Täydentäminen on mahdollista seuraavan lukuvuoden ensimmäiseen
uusintakuulusteluun asti. Sen jälkeen opintojakso on suoritettava kokonaan uudelleen.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Suomen ja maailman kirjallisuus, 3 op (ÄI6ÄI8)
Opintojakson moduulit
• Kirjoittaminen 1, 1 op (ÄI6), Pakollinen
• Kirjallisuus 2, 2 op (ÄI8), Pakollinen
Tavoitteet
Kirjoittaminen 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan
• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin
merkityksiin
• syventää taitoaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja arvioida tekstien
luotettavuutta.
Kirjallisuus 2
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta myös osana
muuttuvaa yhteiskuntaa
• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
• tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä
osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia.
Keskeiset sisällöt
Kirjoittaminen 1
• kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely,
muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa
• tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia
Kirjallisuus 2
• Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana
maailmankirjallisuutta
• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja
kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
• tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan
sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta
Paikallinen lisäys
• yhteistoiminta alueen julkaisutoiminnan kanssa, esimerkiksi uutisen tai artikkelin
tuottaminen paikallislehdelle
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tutustuessaan maailmankirjallisuuteen ja Suomen kirjallisuuteen opiskelija tutustuu
kulttuuriperintöön ja oppii ymmärtämään kulttuurista moninaisuutta ja suhteuttamaan omaa
identiteettiään suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin.
Hyvinvointiosaaminen
Kirjallisuus vahvistaa ja tukee oman identiteetin rakentamista. Kirjallisuus tarjoaa samastumisen
mahdollisuuksia, vertaistukea, jopa terapiaa. Kirjallisuus tarjoilee elämyksiä. Kirjallisuus tukee
opiskelijan hyvinvointia.
Vuorovaikutusosaaminen
Kirjallisuus tukee vuorovaikutusosaamisessa tarpeellisia tunne- ja empatiataitoja. Opintojaksossa
keskitytään kirjoittamisen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Suomen ja maailman kirjallisuus (ÄI6ÄI8) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa. Koe mittaa myös opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja.
Kokeessa tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojakso sopii myös itsenäisesti suoritettavaksi opintojaksojen Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
(ÄI1ÄI2ÄI3) ja Kirjallisuuden lajit (ÄI4) jälkeen.
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen
kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja
mediataitoja. Opiskelu syventää opiskelijan käsitystä kieli- ja kulttuuritietoisuuden, kielitaidon ja
vuorovaikutusosaamisen merkityksestä yksilöiden identiteettien ja yhteisöjen rakentumisessa.
Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opiskelu
kartuttaa monipuolisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia teksti- ja vuorovaikutustaitoja.
Opiskelussa tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkeaasteella.
Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten lukeminen
ja laajojen tekstien kirjoittaminen. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan
kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja.
Tavoitteet
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan
vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielija kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.
Vuorovaikutusosaaminen
Tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen niin esiintymis- kuin ryhmäviestintätilanteissakin sekä osaa analysoida, arvioida ja kehittääomaa vuorovaikutusosaamistaan
- osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita, niihin liittyviävuorovaikutusilmiöitä ja -taitoja sekä niihin liittyvää etiikkaa.
Tekstien tulkitseminen
Tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja arvioida
monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä,
tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia
käsitteitä tekstien analyysissä - kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen taitojaan,
syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia
käsitteitä kirjallisuuden analyysissa - osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä, luotettavuutta ja
käytettävyyttä.
Tekstien tuottaminen
Tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja tuottaa
monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä osaa ilmaista ja
perustella ajatuksiaan sekä käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä ja ilmaisutapoja - hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia tekstin
tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä hyödyntää sitä tekstien
tuottamisessa - vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden
hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä ymmärtää ja noudattaa
tekijänoikeuksia.
Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen
Tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kielen ja tiedonalojen kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle sekä kielellisen
ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteeteille - syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, ilmaisun keinoista ja sävyistä, niiden
luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista.
Osaamisen arviointi
Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen
eri ulottuvuuksia ja opiskelijan taitojen karttumista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista
johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten
opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa,
oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen
arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.
Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista
ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin
aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää
käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.
Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien tavoitteiden
saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien tavoitteiden lisäksi myös
paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet
kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja
mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos opintojakso
koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana.
Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai korottamiseksi
käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteita johdettuja arvioinnin kohteita, jotka
ovat tavoitealueittain seuraavat.
Vuorovaikutusosaaminen
• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa
• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen
Tekstien tulkitseminen
• monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien analysoiminen ja tulkitseminen
• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen
• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot
Tekstien tuottaminen
• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen
• tekstien tuottamisen prosessien hallinta
• yleiskielen hallinta
• tiedonhankinnan taidot, lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen
Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen
• kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen
• oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen
• kielitiedon ja oppiaineen käsitteiden hallinta
Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa käyttää toisen
asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta).
Opintojaksot
Kieli, tekstit ja vuorovaikutus, 4 op (ÄI1ÄI2ÄI3)
Opintojakson moduulit
• Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, 2 op (ÄI1), Pakollinen
• Kieli- ja tekstitietoisuus, 1 op (ÄI2), Pakollinen
• Vuorovaikutus 1, 1 op (ÄI3), Pakollinen
Tavoitteet
Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja
ilmaisutapoja
• rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet
• osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja
vastaanottajana.
Kieli- ja tekstitietoisuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan
• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta.
Vuorovaikutus 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja
identiteetistä
• syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän
ilmiöitä
• oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua
eri vuorovaikutustilanteissa.
Paikallinen lisäys
• Opiskelija tuntee oman alueensa merkittävimmät julkaisut, esimerkiksi päivä- ja
paikallislehdet.
Keskeiset sisällöt
Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen
• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä
niiden yhdistelmät
• tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön,
rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi
• erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta
kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
• tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus
• kielen- ja tekstinhuoltoa
Kieli- ja tekstitietoisuus
• erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja
yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä
• monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite
• kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet
Vuorovaikutus 1
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen,
kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen
• vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja
nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
• kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaaminen korostuu opintojaksossa erityisesti, koska opiskelija kehittää kriittistä ja
kulttuurista lukutaitoaan, tekstien tuottamisen taitojaan, monilukutaitoaan sekä kielitietoisuuttaan
ja vuorovaikutustaitojaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen korostuu erityisesti kieli- ja tekstitietoisuus -moduulin (ÄI2)
sisällöissä. Opintojaksossa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen
sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Oman äidinkielen ja oman kulttuurin merkityksen
ymmärtäminen auttaa ymmärtämään, että äidinkieli ja kulttuuri ovat tärkeitä myös muiden kielten
puhujille - tieto omasta kielestä edistää myös toisten kulttuurien arvostamista.
Hyvinvointiosaaminen
Kielitietoisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja monilukutaidon kehittyminen tukee ja vahvistaa
opiskelijan identiteettien kehittymistä. Erityisesti Vuorovaikutus 1 -moduulissa vahvistetaan
keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä rohkaistaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Vahva identiteetti
ja elämänhallinnan taidot, kuten ryhmäviestintätaidot, tukevat opiskelijan hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen taitoja sekä työelämätaitoja.
Keskustelutaidot, monilukutaito ja kirjoittaminen ovat kaikessa opiskelussa ja oppimisessa
tarvittavia taitoja - koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa yhteiskunnallista osaamista.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Vuorovaikutustaidot ja tekstien tulkitseminen ja tuottaminen vaativat jatkuvasti uusia luovia
ratkaisuja ja ovat olennainen osa oppimistaitojen kehittämistä. Ajatusten muotoileminen ja
kielentäminen on luovaa työtä, jota tarvitaan kaikkien aineiden opiskelussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Kestävä kehitys koskee myös kulttuuria ja kieltä. Ihmisen toiminnot voivat sopeutua
ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon - myös äidinkielten - monimuotoisuutta
vaarantamatta. Ainutkertainen, käyttäjilleen korvaamaton luonnollinen kieli ja kielellinen
diversiteetti rinnastuu luonnon monimuotoisuuteen, kun käsitellään kieltä ja identiteettiä.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojaksoon Tekstit, kieli ja vuorovaikutus (ÄI1ÄI2ÄI3) kuuluvat kolme moduulia arvioidaan
yhdellä yhteisellä numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kirjallisuuden lajit, 2 op (ÄI4)
Opintojakson moduulit
• Kirjallisuus 1, 2 op (ÄI4), Pakollinen
Tavoitteet
Kirjallisuus 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan
• tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja
• monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta
tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen
• ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta.
Keskeiset sisällöt
Kirjallisuus 1
• kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen
lukeminen ja kirjoittaminen
• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä,
esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
• kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Kielestä ja kaunokirjallisuuden kertomuksista nauttiminen ja tarinoihin eläytyminen
tukee opiskelijan hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla samastumismahdollisuuksia ja
vertaiskokemuksia.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Kirjallisuuden luova ja eläytyvä lukeminen lisäävät taitoa etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita
uudella tavalla.
Vuorovaikutusosaaminen
Kirjallisuudesta keskusteleminen ja kirjoittaminen tukevat vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja
monipuolistumista.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Kirjallisuuden lajit (ÄI4) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.
Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina:
kirjalliset ja suulliset tehtävät, itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä
paljon kuin mahdolliset kokeetkin. Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi
huomioon arvosanaa annettaessa. Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojakso on mahdollista suorittaa myös itsenäisesti. Opintojakso Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
(ÄI1ÄI2ÄI3) on hyvä olla suoritettuna ennen Kirjallisuuden lajit -opintojakson suorittamista.
Kieli ja vaikuttaminen, 3 op (ÄI5ÄI7)
Opintojakson moduulit
• Tekstien tulkinta 1, 2 op (ÄI5), Pakollinen
• Vuorovaikutus 2, 1 op (ÄI7), Pakollinen
Tavoitteet
Tekstien tulkinta 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja
median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
• oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä analysoimaan
niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta
• perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja
taitoja.
Vuorovaikutus 2
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää esiintymisrohkeuttaan ja ymmärrystään esiintymisjännityksestä
• kehittää esiintymistaitojaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä myös
digitaalisissa ympäristöissä
• syventää kykyään analysoida ja arvioida puhuttuja tekstejä ja audiovisuaalista viestintää.
Keskeiset sisällöt
Tekstien tulkinta 1
• sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka
• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot
• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset
keinot
• lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet
• puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista
Vuorovaikutus 2
• esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu
• puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä;
kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot
• vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
• puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opintojaksossa kannustetaan opiskelijaa ilmaisemaan mielipiteitään ja käyttämään
sananvapauttaan vastuullisesti. Opintojaksossa opitaan keskeisiä demokratiataitoja, joita
kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen, kriittiseen
ajatteluun.
Vuorovaikutusosaaminen
Median viestien tulkinta ja vastaanottaminen - medialukutaito ja mediakritiikki - ovat opintojakson
keskeisiä taitoja. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Opiskelijaa rohkaistaan ideoimaan,
tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluja ja vaikuttamaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Ymmärretään kulttuurinen moninaisuus ja eettinen toimijuus globaalissa mediamaailmassa,
kun tutustutaan vuorovaikutustaitoihin ja -etiikkaan eri viestintäkanavissa. Mediataitojen sekä
tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon
ja eettisyyteen.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Vaikuttamisen opintojaksossa erilaisten tekstit lisäävät ymmärrystä aikamme ajankohtaisista
ympäristöhaasteista sekä tietoa kestävästä tulevaisuudesta.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Kieli ja vaikuttaminen (ÄI5ÄI7) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa
tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson arvosanaa on mahdollista korottaa täydentämällä vaillinaiseksi jäänyttä hyväksyttyä
suoritusta. Sitä voi täydentää tekemällä puuttuvia kirjallisia töitä tai tekemällä uudelleen heikosti
menneitä suorituksia. Täydentäminen on mahdollista seuraavan lukuvuoden ensimmäiseen
uusintakuulusteluun asti. Sen jälkeen opintojakso on suoritettava kokonaan uudelleen.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.
Suomen ja maailman kirjallisuus, 3 op (ÄI6ÄI8)
Opintojakson moduulit
• Kirjoittaminen 1, 1 op (ÄI6), Pakollinen
• Kirjallisuus 2, 2 op (ÄI8), Pakollinen
Tavoitteet
Kirjoittaminen 1
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan
• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin
merkityksiin
• syventää taitoaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja arvioida tekstien
luotettavuutta.
Kirjallisuus 2
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta myös osana
muuttuvaa yhteiskuntaa
• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
• tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä
osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia.
Keskeiset sisällöt
Kirjoittaminen 1
• kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely,
muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa
• tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia
Kirjallisuus 2
• Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana
maailmankirjallisuutta
• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja
kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
• tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan
sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta
Paikallinen lisäys
• yhteistoiminta alueen julkaisutoiminnan kanssa, esimerkiksi uutisen tai artikkelin
tuottaminen paikallislehdelle
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tutustuessaan maailmankirjallisuuteen ja Suomen kirjallisuuteen opiskelija tutustuu
kulttuuriperintöön ja oppii ymmärtämään kulttuurista moninaisuutta ja suhteuttamaan omaa
identiteettiään suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin.
Hyvinvointiosaaminen
Kirjallisuus vahvistaa ja tukee oman identiteetin rakentamista. Kirjallisuus tarjoaa samastumisen
mahdollisuuksia, vertaistukea, jopa terapiaa. Kirjallisuus tarjoilee elämyksiä. Kirjallisuus tukee
opiskelijan hyvinvointia.
Vuorovaikutusosaaminen
Kirjallisuus tukee vuorovaikutusosaamisessa tarpeellisia tunne- ja empatiataitoja. Opintojaksossa
keskitytään kirjoittamisen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso Suomen ja maailman kirjallisuus (ÄI6ÄI8) arvioidaan numerolla 4–10.
Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset
ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan
mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja
itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista
käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden
arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,
itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.
Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.
Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.
Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,
vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet
kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata
opintojen edistymistä.
Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten
sisältöjen hallintaa. Koe mittaa myös opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja.
Kokeessa tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojakso sopii myös itsenäisesti suoritettavaksi opintojaksojen Kieli, tekstit ja vuorovaikutus
(ÄI1ÄI2ÄI3) ja Kirjallisuuden lajit (ÄI4) jälkeen.