Kaikilla oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä suunnitelma koskee Pekkalan koulun kaikkia oppilaita esikoululaisista alkaen. Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa opetuksen järjestäjää laatimaan suunnitelman, johon kirjataan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 2014). Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Epätoivottu toiminta voi olla suoraa tai epäsuoraa, sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä taisosiaalista itsemääräämisoikeutta.

Ennaltaehkäisevä toiminta

Hyvinvointia ja osallisuutta edistävällä koulun toimintakulttuurilla ehkäistään väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää. Kouluyhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat toiminnallaan yhteiseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen ja hyvän yhteishengen syntymiseen. Koulun oppilashuoltoryhmä seuraa säännöllisesti koulun tilannetta ja miettii keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voidaan parantaa ja kiusaamista ennaltaehkäistä.

Pekkalan koulussa panostetaan opiskeluviihtyvyyteen, tasa-arvoon sekä turvallisuuteen. Koulussa on kummioppilastoimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Kummitoiminta tukee kaikkien oppilaiden liittymistä kouluyhteisön tasavertaisiksi jäseniksi. Oppilaiden koulun toimintaan liittyviä näkemyksiä kuunnellaan. Luokkien ryhmäyttämisellä pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista ja häirintää. Oppitunneilla käsitellään säännöllisesti suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja mietitään yhdessä, kuinka kiusaamista voidaan vastustaa. Opetussuunnitelmaan kuuluvia tunnetaitoja opetetaan esikoulusta alkaen. Kaikki luokat käyvät heti lukuvuoden alussa koulun järjestyssäännöt ja muut ohjeet sekä suunnitelmat läpi sekä miettivät lukuvuoden aikana mahdollisia tarvittavia muutoksia niihin. Oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti niin, että kukaan ei jää yhteisön ulkopuolelle eikä ketään kiusata sanallisesti, fyysisesti tai syrjimällä. Koulussa tehdään vähintään kaksi kiusaamiskyselyä lukukaudessa. Kiusaamisteema on esillä myös kodin ja koulun välillä tehtävässä yhteistyössä; vanhempainilloissa, oppimiskeskusteluissa sekä palavereissa.

Koulun henkilökunta tuntee oppilaat nimeltä. Opetushenkilökunta opettaa lukuvuoden aikana useimmiten kaikkia oppilaita. Oppilailla on aikuisia, joiden kanssa voivat jakaa ilojaan ja surujaan. Välituntisin oppilaiden kanssa on riittävä määrä aikuisia. Välituntisin pyritään järjestämään oppilaille oppilaiden toivomaa toimintaa, joka sekä virkistää että luo ja kannustaa yhteistyön mahdollisuuteen. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan.

Oppilaiden vanhempien kanssa pyritään luomaan luottamukselliset välit. Useimpien vanhempien kanssa käydään vuorovaikutuksellista yhteistyötä vuosien ajan. Vanhemmille tarjotaan Lapset puheeksi -keskusteluja. Sekä oppilaille että vanhemmille kerrotaan koulun toiminnasta ja mahdollisuudesta saada tukea.

Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

Pekkalan koulun henkilöstö ja oppilashuoltoryhmä vastaavat suunnitelman toteutumisen seurannasta ja tarvittaessa sen päivittämisestä. Mikäli koulun tilanne vaatii, opiskeluhuoltoryhmä arvioi suunnitelman uudelleen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

TOIMINTA OPPILAIDEN VÄLISISSÄ KIUSAAMISTAPAUKSISSA

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Kouluilla on siis velvollisuus puuttua kaikkiin siellä esiintyneisiin kiusaamistapauksiin.

Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä eri tavoin. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käytös ei ole kiusaamista. Kiusaaminen sisältää yleensä valtaepätasapainon; kiusattu on jollain tavalla puolustuskyvyttömässä asemassa kiusaajiinsa nähden, esimerkiksi nuorempi tai suuremman joukon kiusaama. Kahden tasavertaisen oppilaan yksittäinen riita tai konflikti ei ole kiusaamista, mutta selvitetään koulussa erilaisin sovittelun keinoin. Lähtökohtaisesti koulussa selvitetään jokainen tilanne, jonka oppilas kokee ahdistavana tai hankalana. Tällä tavoin koulussa luodaan mallia asioiden rakentavasta selvittämisestä sekä välittävästä yhteisöstä. Oppilaiden osallisuus tulee huomioida niin kiusaamisen kuin konfliktienkin selvittämisessä. Selvittelytilanteet toimivat oppilaille myös oppimiskokemuksena, ja heille tulee varata mahdollisuus oppia ja muuttaa itse omaa, ei toivottavaa käytöstään. Myös koulun kuraattori tukee osaltaan oppilaiden tunne- ja kaveritaitojen kehittymistä. Lisäksi olemme panostaneet tunnekasvatukseen viime vuosina. Oppilailla on mahdollista saada monenlaista tukea kaveritaitojen kehittymiseen.

Vuonna 2023 lanseerataan VERSO vertaissovittelumalli. VERSO-ohjelma tuo opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä oppilaille restoratiivisia kohtaamisen menetelmiä arjen toimintaan. Restoratiivinen lähetysmistapa vahvistaa sovittelevaa toimintakulttuuria ja restoratiivinen sovittelu tarjoaa vaihtoehtoisen menetelmän ratkaista lasten ja oppilaiden keskinäisiä sekä opettajien ja oppilaiden välisiä ristiriitoja arjen toiminnassa. Sovittelu on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut koulun henkilökunnan jäsenet ja oppilaat auttavat osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Mallia noudattamalla edetään sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

Tällä hetkellä kiusaamistapaukset selvitetään liikennevalomallin avulla. Jokainen vaihe käydään aina kokonaan läpi. Vaiheessa yksi (vihreä) tarkoitus on selvittää koulun tietoon tullut kiusaamistapaus. Selvittelyssä kuullaan ensin kiusattua, sen jälkeen kiusaajaa ja lopuksi molempia yhdessä. Tarkoitus on, että kiusaaja muuttaa toimintaansaja kiusaaminen päättyy. Tähän tavoitteeseen pyritään pääsemään pääasiassa ohjauskeskusteluilla, mutta tarvittaessa tilanteessa voidaan tehdä muitakin järjestelyjä. Selvittelystä ilmoitetaan aina kaikkien osapuolten huoltajille. Tilannetta seurataan 2-4 viikkoa. Tämän jälkeen asiaa selvittänyt koulun henkilökunnan jäsen järjestää seurantakeskustelun kiusatun kanssa. Mikäli kiusaamista ilmenee seurannan aikana, kiusatun tulee kertoa siitä kenelle tahansa koulun henkilökunnan jäsenelle.Tällöin siirrytään välittömästi seuraavaan vaiheeseen.

Jos seurannassa selviää, että kiusaaminen on jatkunut, siirrytään vaiheeseen kaksi (keltainen). Tässä vaiheessa sekä kiusatun, että kiusaajan huoltajat ja opettajat sekä oppilashuollon erityistyöntekijät (koulukuraattori, koulupsykologi tms.) kokoontuvat koululle. Palaverissa sovitaan, millaisin keinoin pyritään varmistamaan kiusaamisen loppuminen. Myös kiusatun ja kiusaajan huoltajien tulee sitoutua palaverissa sovittuun.

Kolmannessa vaiheessa (punainen) tapaukseen otetaan mukaan koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, mikäli kiusaamista ei saada ratkaistua koulun keinoin. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi lastensuojelu, perhepalvelut, poliisi, psykiatrian poliklinikka tai perheneuvola. Tilanne koulussa järjestetään niin, ettei kiusaamista ole enää mahdollista tapahtua.

Kiusaajalle mahdollisesti aiheutuvia sanktioita voivat olla esimerkiksi erilaiset seuraukset, koulunkäynnin järjestelyt, välituntialueen muutokset, siirto toiseen tilaan, luokkaan tai kouluun, tehostettu seuranta ja valvonta tai etuuksien menetys. Tärkeää on se, että seuraukset kohdistuvat aina kiusaajaan, eivät kiusattuun.

On myös tilanteita, joissa kiusaaminen saattaa alkaa uudelleen pitkänkin ajan kuluttua. Jos kiusaamistapauksen seurannassa kiusaaminen on päättynyt, mutta alkaa uudelleenmyöhemmin, jatketaan mallissa siitä kohtaa, mihin viimeksi jäätiin. Tarkoitus ei

siis ole aloittaa aina uudelleen, mikäli kyseessä ovat samat henkilöt. Tästä syystä asian kirjaaminen on tärkeää. Koulun henkilökunta voi käyttää harkintaa arvioidessaan, liittyykö uudelleen alkanut kiusaaminen jo selvitettyyn tapaukseen, vai aloitetaanko prosessi uudelleen (esim. onko kiusaamistapausten välillä kuinka paljon aikaa).

ENNALTAEHKÄISY

Kiusaamisen ennaltaehkäisyä toteutetaan jatkuvasti. Ennaltaehkäisy kuuluu sekä koulun toimijoille että kodeille. Kiusaamisen ehkäisyssä tunne-ja vuorovaikutustaitojentukemisella on suuri merkitys. Tärkeää on, että oppilaan elämässä vaikuttavat aikuiset tunnistavat koulukiusaamisen ja tietävät, miten tilanteessa tulee toimia. Yhtä tärkeää kuin aikuisten osallisuus on se, että oppilaat ja opiskelijat itse tunnistavat kiusaamista sekä tietävät, miten siihen koulussa puututaan. Tästä syystä sekä oppilaille, koulun henkilöstölle että huoltajille on tarjottava riittävästi perehdytystä kiusaamisilmiön mekanismeista ja arvioinnista sekä niihin puuttumisista.

Oppilaita ohjataan arjessa hyvään käytökseen, muiden huomioon ottamiseen, toisten auttamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen, heikompien puolustamiseen sekä omien rajojen vaalimiseen ja puolensa pitämiseenreilulla tavalla. Lisäksi ohjataan oppilasta sanoittamaan ja hallitsemaan tunteitaan sekä käytöstään. Ryhmähenkeä ja oppilaan sellaista käytöstä, jolla on positiivisia seurauksia, vahvistetaan. Opiskeluympäristöstä pyritään luomaan positiivinen ja yhteiseen hyvään pyrkivä, avoin ja suvaitsevainen yhteisö. Aikuisen malli on tässä tavoitteessa ratkaisevan tärkeä.

PUUTTUMINEN

Kiusaamiseen puuttumisen pohjalla on havainto, epäilys tai koululle tuleva ilmoitus kiusaamisesta. Oppilaita rohkaistaan kertomaan aikuisille sellaisista tilanteista, joissa ovat kokeneet tulleensa huonosti kohdelluiksi koulussa tai ovat nähneet, että jotakuta kiusataan. Tällaisiin tilanteisiin puututaan aina. Kiusaamisen puheeksi ottaminen kuuluu kaikille: niin oppilaille, huoltajille kuin koulun henkilökunnallekin. Puuttumisen mallissa kiusaamistekoja tehneelle oppilaalle on annettava mahdollisuus muuttaa käytöstään. Tähän hänen tulee saada riittävä ja tarpeellinen ohjaus hänen elämässään vaikuttavilta aikuisilta kotona ja koulussa. Tästä syystä koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää. Kiusaamistilanteen selvittäminen toimii oppimistilanteena niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. On tärkeää huomioida myös oppilaiden osallisuus kiusaamistapauksen selvittämisessä. Selvittäminen on lähtökohtaisesti ratkaisukeskeistä.

Kiusaamistapausten selvittämisen kannalta on tärkeää ja olennaista, että kiusaajalle kerrotaan yksilöidysti, ketä hän on kiusannutja miten. Esimerkiksi kurinpidollisia seurauksia voidaan antaa ainoastaan yksilöidyistä tapahtumista. Koulussa voidaan puuttua myös vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuviin kiusaamisiin, mutta tietyin varauksin. Koulun henkilökunta ei voi esimerkiksi antaa kurinpitorangaistuksia koulun ulkopuolisella ajalla sattuneista tapauksista. Myös vapaa-ajalla sattuneet kiusaamistapaukset on kuitenkin tärkeää selvittää, sillä ne vaikuttavat olennaisesti lasten ja nuorten kouluviihtyvyyteen.

Koulun henkilökunnan tehtävänä on kirjata kiusaamistapausten selvittämisen kannalta oleelliset tiedot oppilaan Wilmaan.

Vastuu: Kiusaamisen ilmoittamisesta koululle ovat vastuussa niin oppilaat kuin koditkin. Koulun henkilökunnan vastuulla on puuttua kiusaamiseen yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Seuranta: Yksittäisen kiusaamistapauksen seuranta on osa kiusaamisen selvittämisen mallia. Kiusaamistapausten selvitysten määrää ja laatua arvioi oppilashuollon erityistyöntekijät osana jälkihoitoa.

KIUSAAMISTAPAUSTEN JÄLKIHOITO

Kiusatulle ja kiusaajalle tarjotaan mahdollisuus jälkihoitoon, jonka toteuttavat oppilashuollon erityistyöntekijät. Kiusaamistapauksen selvittänyt opettaja ottaa yhteyttä oppilashuollon erityistyöntekijään (kuraattori, koulupsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja) tai muuhun oppilaan verkostoyhteistyötahoon (perheneuvola, nuorisopsykiatrian poliklinikka tm.) oppilaan luvalla jälkihoidon aloittamiseksi. Jälkihoito perustuu oppilaan vapaaehtoisuuteen, mutta sitä tulee tarjota kaikille kiusaamista kokeneille ja kiusaamistekoja tehneille oppilaille. Jälkihoito voidaan toteuttaa esim. yksilökäynteinä tai vertaistukiryhmän muodossa. Kiusatun jälkihoidossa pyritään käsittelemään kiusaamisesta aiheutuneet tunteet. Kiusatun kanssa käydään läpi sitä, ettei mikään oikeuta kiusaamista. Kiusatulle annetaan tietoa kiusaamisen ilmiöstä ja tarvittaessa ohjataan jatkoavun piiriin. Kiusaajan kanssa käydään läpi kiusaamistilanteisiin johtaneita syitä ja tunteita sekä mietitään, miten ja miksi kiusaaja voisi muuttaa käytöstään. Kiusaajaa autetaan löytämään myönteisiä ratkaisuja ongelman selvittämiseen ristiriitatilanteissa.

Vastuu: Kiusaamista selvittäneen opettajan vastuulla on oppilashuollon erityistyöntekijöille tai oppilaan verkostoyhteistyötahoille ilmoittamisesta. Oppilashuollon erityistyöntekijöillä ja oppilaan

verkostoyhteistyötahoilla on velvollisuus järjestää tarvittava jälkihoitoyhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.

Toteutumisen seuranta: Kiusaamistapausten jälkihoitotapausten määrää ja laatua arvioivatoppilashuollon erityistyöntekijät tai oppilaan verkostoyhteistyötahot osana omaa toimintaansa.