6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Jokaisen esiopettajan tehtävä on seurata ja tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Huolenaiheet ilmaistaan varhaisessa vaiheessa aihetta varten kootussa monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä. Ensisijainen puuttuja on aina oma opettaja ja sen jälkeen toissijaisesti joku muu yksikön henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka on lapsen kanssa esikoulu-tai hoitoaikana tekemisisssä.
Vanhemmilla on aina oikeus olla paikalla, kun hänen lapsensa asioista keskustellaan. Vanhempien on myös annettava kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelyyn. Huoltajalle tulee tiedottaa, miten lasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu sekä tiedot jatkotoimista.
Lapsen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä voivat olla terveyden tai sairaudenhoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämiseen liittyvät asiat, poissaolojen seuraaminen, sosiaaliset häiriöt kuten kiusaaminen, ruokailu, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuus tai yleiset elämäntilanteisiin liittyvät vaikeudet.
Esiopetuksessa olevat lapset kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin. Lapset käyvät neuvolan terveydenhoitajan luona 6-vuotistarkastukseen asti. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri tarkastavat lapset heidän siirtyessä perusopetukseen.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuolto ei aina tarkoita, että paikalle on kutsuttava joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä. Se voi olla pelkkä keskustelu lapsen asiasta opettajan ja vanhemman välillä.
Kokonaisuudessaan näitä asioita täsmennetään yksikkökohtaisesti vuosisuunnitelmatasolla.
Lisäys myöshemmin: Kuva; Oppilashuollon prosessi - yksilökohtainen oppilashuolto (Liite 2)
Vanhemmilla on aina oikeus olla paikalla, kun hänen lapsensa asioista keskustellaan. Vanhempien on myös annettava kirjallinen lupa lapsen asioiden käsittelyyn. Huoltajalle tulee tiedottaa, miten lasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu sekä tiedot jatkotoimista.
Lapsen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä voivat olla terveyden tai sairaudenhoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämiseen liittyvät asiat, poissaolojen seuraaminen, sosiaaliset häiriöt kuten kiusaaminen, ruokailu, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuus tai yleiset elämäntilanteisiin liittyvät vaikeudet.
Esiopetuksessa olevat lapset kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin. Lapset käyvät neuvolan terveydenhoitajan luona 6-vuotistarkastukseen asti. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri tarkastavat lapset heidän siirtyessä perusopetukseen.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuolto ei aina tarkoita, että paikalle on kutsuttava joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä. Se voi olla pelkkä keskustelu lapsen asiasta opettajan ja vanhemman välillä.
Kokonaisuudessaan näitä asioita täsmennetään yksikkökohtaisesti vuosisuunnitelmatasolla.
Lisäys myöshemmin: Kuva; Oppilashuollon prosessi - yksilökohtainen oppilashuolto (Liite 2)
Vapaaehtoisuus
Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen[1]. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti[2]. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
[1] Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom.