Vaikka et tekstissä viittaisikaan lähteisiin, kannattaa tärkeimmät käytetyt teokset yms. koota lähdeluetteloksi.

Lähteet esitetään aakkosjärjestyksessä tekijän mukaan ja jos tekijää ei ole, niin teoksen tai kirjoituksen nimen mukaan. Nimen jälkeen tulee ilmestymisvuosi, julkaisun nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Artikkelista merkitään sekä artikkelin nimi että sen julkaisun nimi, jossa artikkeli on ja artikkelin sivujen numerot. Saman tekijän teokset pannaan aikajärjestykseen ja jos niitä on useampia samalta vuodelta, niin ne pannaan aakkosjärjestykseen.

Viitteissä on niiden vuosiluvun perässä pienet kirjaimet esimerkiksi ( Mutikainen 1994b ). Lähdeluettelon otsikkona on LÄHTEET tai LÄHTEITÄ.

Seuraavassa on mallina muutama rivi lähteitä. Huomaa, että www-sivustakin on ilmoitettava samat tiedot, sikäli kuin niitä sivustosta löytyy (Ainakin tekijän pitäisi löytyä.) Merkitään, milloin sivu on luettu ja www-sivun osoite.

Meri, V. 1991: Sanojen synty. Gummerus, Jyväskylä.

Antikainen, A. - Nuutinen, P. 1982: Näkökulmia kasvatuksen ongelmiin. Gaudeamus, Helsinki.

Hemanus, P. 1990: Onko koulussa sijaa tiedolle? Teoksessa Koulu ja tieto. Kouluhallitus. Painatuskeskus, Helsinki: 21-31.

Piiranen, E. 1993: Oravanmetsästystä Nilsiässä. Pitäjäläinen 3.11.1993: 5.

Kurre, O. 1999: Viitattu 16.8.2016. http://www.heiluhanta.fi/kurre/orava.html

Kurki, A. 2001: Nylkijän ohjeet. Viitattu 14.8.2016. http://www.aatu.fi