Oppilashuoltosuunnitelma

Oppilashuoltosuunnitelma

rauman kaupungin OPPILASHUOLTO-suunnitelma

1/8/2014

Esi –ja perusopetus


RAUMAN KAUPUNGIN OPETUSSUUNNITELMA LUKU 5.4 / 5.3: Oppilashuolto

  1. Oppilashuolto Rauman esi- ja perusopetuksessa. 2
  2. Oppilashuollon monialainen yhteistyö.. 2

2.1. Yhteistyö kodin kanssa. 3

2.2. Yhteistyö sosiaalitoimen/ lastensuojelun kanssa. 4

2.3. Yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja järjestävien tahojen kanssa. 4

  1. Oppilashuollon kokonaistarve ja palvelut. 5

3.1. Psykologi- ja kuraattoripalvelut. 5

3.2. Terveydenhuoltopalvelut. 6

  1. Oppilashuoltoryhmät. 7

4.1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä. 8

4.2. Yhteisöllinen oppilashuolto.. 8

4.2.1. Poissaolot. 9

4.2.2. Oppilaan ohjaus ja muu yhteistyö siirtymävaiheissa oppilashuoltotyön näkökulmasta. 10

4.2.3. Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastusten yhteistyö.. 10

4.2.4. Terveysneuvonnan ja terveystiedon yhteistyö.. 11

4.2.5. Järjestyssäännöt. 11

4.2.6. Oppilashuolto kurinpitotilanteissa. 12

4.2.7. Päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen.. 12

4.2.8. Koulukuljetuksen odotusta ja turvallisuutta koskevat ohjeet. 13

4.2.9. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä tasa-arvosuunnitelma. 13

4.2.10. Kriisisuunnitelmat. 13

4.3. Yksilökohtainen oppilashuolto.. 14

4.3.1. Yksilöllisen oppilashuollon kirjaaminen - oppilashuoltokertomukset. 16

4.3.2. Tehostettu ja erityinen tuki suhteessa oppilashuoltoon.. 17

  1. Oppilashuoltorekisteri ja tietojen tallettaminen.. 18
  2. Tietojen luovuttaminen ja salassapito.. 19
  3. Oppilashuoltosuunnitelmat. 19
  4. Tiedottaminen ja mahdollisuus osallistua oppilashuoltotyön suunnitteluun.. 20
  5. Oppilashuoltotyön seuranta, arviointi ja kehittämistyö.. 20

1. Oppilashuolto Rauman esi- ja perusopetuksessa[1]

Oppilashuollon monialaista yhteistyötä määrittelee oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), johon on yhdistetty aiemmin hajallaan olleet oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoon sisältyy opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa määritelty kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa määritelty koulunkäynnin tukeminen. Perusopetusta määrittää perusopetuslaki, mutta sen ohessa esi- ja perusopetuksessa on oppilashuoltoon liittyen huomioitava ja noudatettava oppilas- ja opiskelijahuoltolakia.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan Rauman oppilashuoltosuunnitelmassa käytetään oppilaitoksesta termiä koulu ja opiskelijasta termiä oppilas. Tässä suunnitelmassa koululla viitataan myös esiopetukseen ja oppilaalla viitataan esiopetuksen kohdalla lapseen.

Oppilas on oikeutettu maksuttomaan oppilashuoltoon, jolla tuetaan ja edistetään hänen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointiaan kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa esiopetuksessa ja kouluilla tehdään yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena työnä, jossa tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta sekä varhainen tuki. Oppilashuoltotyö on aina yhteistyötä oppilaan, hänen perheensä, koulun sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajien kesken. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Raumalla oppilashuollossa edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja tasavertaista oppimisen mahdollisuutta kaikille kaupungin koulujen oppilaille. Tavoitteena oppilashuollossa on luoda hyvät edellytykset oppimiselle tarttumalla koulunkäyntiä sivuaviin ja koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin tarpeellisella asiantuntemuksella mahdollisimman ajoissa sekä luoda sellaiset puitteet kouluihin, että oppilailla olisi terve ja turvallinen lähtökohta oppimiselle. Avainasemassa on ennen kaikkea kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Oppilashuollon on oltava helposti saatavilla omassa koulussa ja asiantuntemusta tulee käyttää yhtä lailla oppilashuollollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn kuin ratkaisemiseenkin. Tavoitteena on sellaisen työskentelymallin luominen, mikä toimisi erilaisissa yksiköissä yhteneväisellä tavalla ja siten helpottaisi tarttumista oppilashuollollisiin asioihin. Henkilökunnan, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä yhteistyötahojen perehdyttäminen oppilashuoltosuunnitelmaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ja velvoitteisiin on tärkeässä osassa Rauman oppilashuollollisessa toiminnassa.

2. Oppilashuollon monialainen yhteistyö

Oppilashuollon monialaisessa verkostossa tiiviissä yhteistyössä työskentelevät sekä kasvatus-, opetus-, sosiaali- että terveystoimien henkilöstöt. Yhteistyön tavoitteena on sujuva ja katkeamaton kokonaisuus, jossa monipuolisen asiantuntemuksen keinoin kyetään hyödyntämään hyvin toimivia käytäntöjä ja havaitsemaan oppilashuollollisia kehittämiskohteita sekä korjaamisen paikkoja.


Oppilashuollollisen yhteistyön kenttää

vastuukuraattori/ lastensuojelu/sosiaalitoimi

kolmas sektori (MLL, urheiluseurat)

seurakunta nuorisotyö

poliisi

varhaiskasvatus

liikuntatoimi

Nuorten vastaanottoryhmä (Vorri)

erikoissairaanhoito

puhe-, toiminta- ja fysioterapia

kulttuuritoimi lukiokoulutus /ammatillinen koulutus

sosiaaliohjaajat/kuraattorit

johtajat/rehtorit

erityisopettajat psykologit

opinto-ohjaajat

opettajat

terveydenhoitajat

koulunkäyntiohjaajat/avustajat

oppilaskunnat vanhempainyhdistykset

Hyvinvoiva oppilas ja perhe


2.1. Yhteistyö kodin kanssa

Edellytys oppilaan hyvälle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle on luottamuksellinen ja rakentava yhteistyö. Vastuu kasvatuksesta on huoltajalla. Koulun tehtävä on vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Tavoitteena on, että yhteistyö on sujuvaa, avointa ja sitoutunutta. Oppilaat sekä huoltajat osallistuvat oppilashuollolliseen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Yhteistyötä kotien kanssa tehdään monella tavalla. Tässä esimerkkejä:

Vanhempainillat

Koulu- ja luokkakohtaiset, teemoittain, ongelmatilanteissa (esim. kiusaamiseen liittyen)

Tiedotteet

Lukukausitiedotteet, kuukausitiedotteet, reissuvihot, tiedotus Wilman ja/tai kotisivujen kautta

Yhteydenpito kotiin

Vanhempainvartit, huoltajatapaamiset, oppimisen tuen palaverit, esiopetuksen oppimissuunnitelmien laadinta yhteistyössä, arviointikeskustelut, sähköinen viestintä, peda.net-verkkoalusta, yksilökohtaiset oppilashuollon asiantuntijapalaverit

Muut tilaisuudet, toiminta ja osallistuminen

Juhlat, teemapäivät, yökoulut, retket, leirikoulut, tapahtumat, vanhempainyhdistysten toiminta ja sen kautta oppilashuollolliseen suunnitteluun osallistuminen

2.2. Yhteistyö sosiaalitoimen/lastensuojelun kanssa

Sen lisäksi että kouluilla on käytössään sosiaaliohjaajien/kuraattorien sekä vastuukuraattorin työpanos, tehdään yhteistyötä myös muun sosiaalitoimen, ja erityisesti lastensuojelun kanssa.

  • Lastensuojeluilmoitus
  • Kasvatus- ja opetustoimen palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojeluun, mikäli he havaitsevat puutteita oppilaan hoidossa ja huolenpidossa tai vaarantavia olosuhteita liittyen lapsen kehitykseen tai omaan käyttäytymiseen. Ilmoituksessa ei ole kyse huostaanotosta vaan huolen ilmaisemisesta sen suhteen, onko oppilaan arjessa kaikki kunnossa silloin, kun asiaan ei saada selvyyttä kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä. Hyvään toimintatapaan kuuluu, että ko. taho ilmoittaa aikeestaan myös huoltajalle, mikäli siitä ei hänen arvionsa mukaan aiheudu vaaratilannetta oppilaalle.
  • Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi
  • Yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa on mahdollista tehdä pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, jos yhteistyön tai keskustelujen kautta käy ilmi, että perhe saattaisi olla lastensuojelun kautta tarjottavan tuen tarpeessa. Pyyntö tapahtuu opettajan tai oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvan henkilön ehdotuksesta ja se johtaa samoihin toimenpiteisiin kuin lastensuojeluilmoituskin.

Lomakkeet molempiin ilmoituksiin löytyvät osoitteesta: http://www.rauma.fi/sosiaali-ja_terveyspalvelut/Sosiaalipalvelut/Lapsiperheet/lastensuojelu/9.lomakkeet_lastensuojelu.htm

Lastensuojeluun voi olla yhteydessä myös konsultatiivisessa mielessä.

2.3. Yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja järjestävien tahojen kanssa

Lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajilla sekä muulla oppilashuollollisella henkilöstöllä on mahdollisuus huolen havaittuaan olla yhteydessä perusterveydenhuollossa toimiviin mielenterveyden ammattilaisiin tai perusterveydenhuollossa työskentelevä lääkäri voi ohjata asiakkaan erikoissairaanhoitoon. Neuvola- ja alakouluikäisillä on käytössä lastenpsykiatrin palvelut perusterveydenhuollossa. Neuvolassa työskentelevät psykologit palvelevat neuvolaikäisiä. Nuorten (13-22vuotiaiden) käytössä on nuortenvastaanottoryhmä Vorrin palvelut, jossa työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja nuoriin suuntautunut psykiatri.

3. Oppilashuollon kokonaistarve ja palvelut

Oppilashuollollisessa suunnittelussa on arvioitava oppilashuollon kokonaistarvetta ja käytettävissä olevia oppilashuoltopalveluita. Tämän suunnitelman koulukohtaisissa osioissa tulee jokaisen koulun arvioida ko. tarvetta omalta kohdaltaan sekä miettiä, miten ja missä määrin resursseja panostetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä monialaiseen yhteistyöhön. Koulujen omissa suunnitelmaosioissa hyödynnetään seurantatietoa oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elinoloihin liittyen ja pohditaan oppilashuollon tarvetta huomioiden oman oppimisympäristön ja asuinalueen erityispiirteet sekä tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä yksikössä. Tarvetta voidaan kartoittaa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän yhteistyönä ja siinä kannattaa hyödyntää henkilökunnan oman työympäristön ja oppilaiden tuntemusta. Oppilaiden ja huoltajien palaute, jota voidaan esim. Wilman kautta tehtävin kyselyin kerätä, on olennainen elementti tarpeen ja palveluiden arvioinnissa.

Arvioinnin ja oppilashuollollisen suunnittelun lähtökohtana on palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille kaupungin koulujen oppilaille. Kunnan oppilashuollon palveluiden on tarkoituksenmukaista olla yhdenvertaisuuden lisäksi joustavasti järjestettävissä, jotta niitä voidaan koulujen tarpeiden ja tilanteiden mukaan kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä suunnittelussa viestintä koulujen yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien ja kunnallisen opiskeluhuollon ohjausryhmän kanssa on välttämätöntä.

3.1. Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppilashuollon psykologin ja kuraattorin antamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla

  1. edistetään kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa
  2. tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. (OHL7§)

Oppilaan tai huoltajan pyytäessä, tai koulun henkilöstön katsoessa sen aiheelliseksi, on oppilaalle järjestettävä mahdollisuus keskustella oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä.[2] Kiireellisissä tapauksissa tämä mahdollisuus on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Psykologin tai kuraattorin on yhteydenoton perusteella arvioitava onko asia kiireellinen. Mikäli oppilaan tai läheisen yhteydenotto on puhtaasti neuvonpidollinen, ohjauksellinen tai keskustelun järjestäminen katsotaan muuten tarpeettomaksi, sitä ei ole välttämätöntä järjestää. Psykologi tai kuraattori arvioi, millaista tukea ja/tai ohjausta oppilas tarvitsee ja ohjaa hänet tarpeen mukaan saamaan muita oppilashuollollisia palveluita tai tukipalveluita. (OHL15§)

Rauman perusopetuksessa työskentelee neljä koulupsykologia. Koulupsykologi toimii koulun psykologisena asiantuntijana lasten ja nuorten koulutyötä suunniteltaessa ja kehitettäessä. Tarvittaessa koulupsykologi osallistuu yksittäisen lapsen tukitoimien tarpeen arviointiin ja suunnitteluun ja selvittelee kasvuun, kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyviä pulmatilanteita yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opetushenkilöstön sekä koulun muiden työntekijöiden tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Esiopetuksen psykologipalveluista vastaa pääsääntöisesti lastenneuvola.

Rauman yläkouluilla toimii kolme sosiaaliohjaajaa ja alakouluilla sekä esiopetuksessa kaksi kuraattoria. Erityiskouluilla on käytettävissään vammaispalveluiden sosiaaliohjaajan palvelut. Sosiaaliohjaajien/kuraattoreiden tehtävänä on ehkäistä ja poistaa oppilaan kehitykseen liittyviä, erityisesti sosiaalisia, vaikeuksia. He tukevat oppilaiden myönteistä kokonaiskehitystä, koulunkäyntiä ja hyvinvointia sekä yksilötasolla että yhteisöllisesti. Sosiaaliohjaajat ja kuraattorit voivat käytännön työssään konsultoida vastuukuraattoria, joka toimii myös heidän tiimitapaamistensa vetäjänä. Hän on siten kouluissa tehtävän sosiaalityön asiantuntijana, jonka puoleen sosiaaliohjaajat/kuraattorit voivat ongelmatilanteissa kääntyä.

Jos oppilashuollon työntekijä arvioi tai muu henkilöstöön kuuluva on ammatillisessa tehtävässään saanut tietää, että oppilaan oppimisvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, hänen on otettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Yhteydenotto tehdään ensisijaisesti yhdessä oppilaan kanssa, mutta mikäli yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä säädetyssä määräajassa. Oppilaan huoltajalle on annettava tieto em. yhteydenotosta. (OHL 16§)

3.2. Terveydenhuoltopalvelut

Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16§:n mukaista kouluterveydenhuoltoa sekä opiskeluterveydenhuollolla oppilas- ja opiskelijahuoltolain 17§:n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, joita kouluissa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Esiopetuksessa terveydenhoitopalvelut järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina.

Koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla

1) edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta

2) edistetään ja seurataan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimiskykyä 3)tunnistetaan oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.

Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien/huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. (OHL 8§)

Rungon kouluterveydenhuollolle muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset, jotka tehdään perusopetuksen oppilaille vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Käytössä ovat ”oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa” – lomakkeet, joiden kautta luokanopettaja tai luokanvalvoja osallistuu laajaan terveystarkastukseen antamalla oman arvionsa oppilaan selviytymisestä koulussa. Tuloksista tehdään luokkakohtaiset koosteet ja huoltajan suostumuksella opettajalle voidaan antaa myös oppilaskohtaista palautetta terveystarkastuksista.

Rauman kouluterveydenhuollossa tavoitteena on parantaa psykososiaalista hyvinvointia mm. lisäämällä psykososiaalisia perhepalveluita osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, vähentää päihteiden käyttöä ja ylipainoisuutta sekä tehdä työtä riittävän unimäärän puolesta. Rauman peruskouluilla työskentelee yhdeksän terveydenhoitajaa (1.8.2014) ja heille kohdistuu noin 350-500 oppilaan kouluterveydenhuollosta vastaaminen. Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. (OHL 17§) Tämä tukee ajatusta matalan kynnyksen palveluista ja avun saannista silloin, kun huoli olisi vielä mahdollisimman pieni. Raumalla jokaisella koululla on vastaanottoaika, jolloin oppilailla on mahdollisuus tavoittaa terveydenhoitaja. Oppilaalla on myös oltava mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveydenhuoltoon. (OHL 17§) Terveydenhoitajat ovat pääsääntöisesti virka-aikaan tavoitettavissa puhelimitse. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä terveyskeskukseen tai ensiapuun. Paikalla ollessaan ensiavun järjestämisen ja hoitoonohjauksen tarpeen määrittelee kouluterveydenhoitaja. Käytännössä avun järjestää kuitenkin lähinnä oleva aikuinen, yleensä opettaja. Oppilaan lääkityksen järjestäminen sekä erityisruokavalioon liittyvät asiat esi-ja perusopetukessa tapahtuvat yleensä neuvolan tai koulun terveydenhoitajan, tai muun terveydenhuollon ammattilaisen, lausunnolla ja opastuksella. Lääkkeiden antaminen on aina ensisijaisesti huoltajan vastuulla ja pyrkimyksenä on, ettei esiopetus- tai koulupäivän aikana oppilaille tarvitsisi lääkettä antaa. Jos lääkehoito on kuitenkin välttämätön järjestää, kutsutaan koolle palaveri, jossa yhteisesti sovitaan lääkehoidon vastuun osoittamisesta sellaiselle henkilölle, jolla on parhaimmat edellytykset sitä hoitaa.

Esiopetuksessa lastenneuvolan tarjoamien terveydenhuoltopalveluiden on oltava helposti saatavilla. Terveydenhoitajaan on mahdollista olla yhteydessä puhelimitse, mutta käynti neuvolassa vaatii ajanvarauksen. Lastenneuvolan tehtävänä on huolehtia lapsen terveydestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja mahdollisimman varhaisesta toteamisesta sekä huomioida perhe kokonaisvaltaisesti, tunnistaa erityisen tuen tarve ja järjestää tarpeellinen tuki viiveettä. Esiopetusvuoden aikana tai koulun aloittamista edeltävänä kesänä, tehdään esikoululaisille terveydenhoitajan terveystarkastus, nk. kouluuntulotarkastus.

Suun määräaikaiset terveystarkastukset järjestetään esikouluiässä, ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Näiden lisäksi tarkastuksia tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan (terveydenhuoltolain 51§:n mukaisesti).

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Koulu arvioi oppilashuollon tarvetta ja palveluita.

4. Oppilashuoltoryhmät

Oppilashuoltotyötä Rauman esi- ja perusopetuksessa tehdään kolmella tasolla: kunnallisesti, koulukohtaisesti sekä yksilökohtaisesti. Jokaisella tasolla toimii omat ryhmänsä, jotka hoitavat osuuttaan monimuotoisessa tehtäväkentässä lain edellyttämällä tavalla.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä

Yhteisöllinen oppilashuolto

Yksilöllinen oppilashuolto

Onnistuvat opit -ohjausryhmä

Koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät

Asiantuntija -ryhmät

Terveydenhoitajat

Kuraattorit

Psykologit


4.1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä

Oppilashuollon toimintaa ohjaa ja koordinoi kunnallinen monialainen ohjausryhmä vastaten esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden oppilashuollollisen työn yleisestä suunnittelusta, toimintatapojen määrittelystä, kehitystyöstä ja oppilashuoltotyön arvioinnista kunnan sisällä. (OHL 14§) Ohjausryhmä organisoi koulutustilaisuuksia sekä hyvinvointiin liittyviä teemoja ja projekteja. Se käsittelee myös erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tuloksia ja arvioi niiden pohjalta oppilashuollollisten palveluiden tarvetta ja toiminnan kehittämistä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä Raumalla on koottu kaupunginjohtajan päätöksellä ja sen muodostavat kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat. Ohjausryhmä kokoontuu yksi – kaksi kertaa vuodessa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä toimii läheisessä yhteistyössä nuorisolain (27.1.2006/72) 7a§:n mukaisen monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston onnistuvien oppien – ohjausryhmän kanssa. Onnistuvat opit – ohjausryhmässä voidaan esimerkiksi nostaa esille asioita, joita opiskeluhuollon ohjausryhmän olisi hyvä käsitellä tai päinvastoin.

4.2. Yhteisöllinen oppilashuolto

Koulukohtaista oppilashuoltotyötä tehdään yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä, jotka suunnittelevat oman koulun yhteistä toimintaa, oppimisympäristön hyvinvointia ja pyrkivät vahvistamaan yhteisöllistä toimintatapaa. (OHL 14§) Työhön kuuluu koko yhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi. Työssä otetaan huomioon ja edistetään oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja esteettömyyttä. Kaikessa työssä on tarkoitus ylläpitää ilmapiirin rauhallisuutta, ennaltaehkäistä epäkohtia ja ongelmia ja ottaa huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet kehitykseen ja kasvuun liittyen. Oppilashuoltoryhmä koordinoi sitä yhteiseen hyvinvointiin liittyvää työtä, jota toteuttaa koko kouluyhteisö. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tavoitteena on sellainen suunnitelmallisuus, joka antaa kaikille, oppilaille, huoltajille, yhteistyötahoille ja henkilöstölle, mahdollisuuden vaikuttaa oppilashuollolliseen toimintaan.

Rauman esi- ja perusopetuksen yhteisöllistä oppilashuoltoa johtaa joko esiopetusyksikön johtaja tai koulun rehtori. Esiopetusyksikön ollessa fyysisesti koulun yhteydessä niiden oppilashuoltoryhmien toiminta on yhdistetty. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään lukukausittain, tai tarpeen vaatiessa, käsittelemään koulunsa yhteisiä asioita. Kokouksista tehdään aina vapaamuotoinen muistio.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ydinkokoonpano

KOULUSSA ESIOPETUKSESSA

rehtori johtaja kuraattori kuraattori erityisopettaja erityislastentarhanopettaja kouluterveydenhoitaja neuvolan terveydenhoitaja opettajien edustaja lastentarhanopettajien edustaja opo vanhempainyhdistyksen edustaja koulupsykologi oppilaskunnan edustaja vanhempainyhdistyksen edustaja


Oppilashuoltoryhmiin kutsutaan muita asiantuntijoita tai yhteistyötahoja tarpeen mukaan. Oppilaskunnille ja vanhempainyhdistyksille toimitetaan kutsu, jolloin he voivat keskuudestaan valita henkilön, joka osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan. Mikäli koululla ei ole vanhempainyhdistystä, oppilashuoltoryhmän kokouksen esityslista ja muistio on laitettava vanhempien näkyville ilmoitustaululle tai kotisivulle ja tiedotettava heitä siitä.

Kun oppilashuoltoryhmä on koulun ja esiopetuksen yhteinen, kokoonpano muodostetaan yhteisesti sopien yllä mainituista ammattihenkilöistä.

Yleisiä asioita oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi voi tuoda koulun henkilökunta, oppilas tai hänen huoltajansa tai joku muu yhteistyötaho ottamalla yhteyttä oppilashuoltoryhmään kuuluvaan henkilöön. Hän voi myös tulla esittelemään asiaansa oppilashuoltoryhmään. Asiantuntijoina voivat toimia esim. vastaava kuraattori, nuorisotoimen edustaja, lasten ja/tai nuorten psykiatrian edustaja tai poliisi. Yhteisöllisessä oppilashuollossa Raumalla käsitellään esim. järjestyssääntöjä, turvallisuuteen liittyviä asioita, oppilashuollon palveluista tiedottamista, oppilashuollon toimivuuden arviointia, hyvinvointiin liittyviä hankkeita ja teemapäiviä.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Kourujärven koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (- reht, kur, ero, tervh, op, psyk, oppilask, vanh yhd + päiväk joht, elto, neuvolan terv hoit, lto, vanh yhd) kokoontuu syyslukukauden puolivälissä tutkimaan kehittämiskohteita, joita kyselyillä ja kommentointitilaisuuksissa on saatu sekä päättämään kohteiden toteuttamisesta. Tätä ennen asioita on käsitelty vanhempainyhdistyksessä sekä aihepiireihin liittyvissä vanhempainilloissa. Aihepiirejä voivat olla: oman koulun yhteisen toiminnan suunnittelua ( esim järjestyssäännöt), oppimisympäristön hyvinvoinnin kehittämistä (terveellisyys, turvallisuus, hyvinvointi sisällä ja ulkona), yhteisöllisen toimintatavan vahvistamista (vanhempainyhdistyksen toiminta), tutustumista koulun kriisitoimintaohjeeseen ja sen kehittämistä, tutustumista koulun turvallisuussuunnitelmaan ja sen kehittämistä.

Kevätlukukauden lopulla ryhmä kokoontuu uudelleen pohtimaan, miten asiat ovat edenneet ja arvioimaan uusia toimintatapoja.

4.2.1. Poissaolot

Oppilaalla on oppivelvollisuus ja poissaoloja seurataan aktiivisesti. Runsaat poissaolot vaikuttavat koulumenestykseen ja usein myös sosiaalisiin suhteisiin. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Luvallisista poissaoloista tulee huoltajan ilmoittaa poissaolon ensimmäisenä päivänä. Opettajan tehtäviin kuuluu poissaolojen ja myöhästymisten kirjaaminen. Opettajalla on velvollisuus seurata ja tiedottaa kotia poissaoloista. Hän ottaa myös yhteyttä kotiin saman päivän aikana, jos ilmoitusta oppilaan poissaolosta ei ole tullut. Aktiivisella seurannalla ennaltaehkäistään poissaolojen lisääntymistä. Poissaolot ja myöhästymiset merkitään säännöllisesti Wilma-ohjelman kautta.

Henkilökohtaisesta syystä, lomamatkoista yms., oppilas voi olla poissa koulusta harkinnan mukaan. Lupa poissaoloon anotaan kirjallisesti luokanopettajalta/luokanvalvojalta (enintään kolme päivää) tai rehtorilta (pidemmät poissaolot). Oppilaan tulee tällöin huolehtia, että hän suorittaa poissaolonsa aikana opettajan hänelle määräämät tehtävät ja huolehtii siitä, ettei hän poissaolonsa vuoksi jää opetuksesta jälkeen.

Luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi yhteistyössä kodin kanssa. Mikäli luvattomat poissaolot jatkuvat sen jälkeen kun huoltajan kanssa on keskusteltu, opettaja kutsuu koolle asiantuntijaryhmän (katso yksilöllinen oppilashuolto). Ryhmä miettii sopivia toimenpiteitä oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi ja turvaamiseksi sekä seuraa tilannetta aktiivisesti. Mikäli yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä suunnitellut toimenpiteet eivät tuota tulosta, asiantuntijaryhmä tai rehtori tekee lastensuojeluilmoituksen oppivelvollisuuden laiminlyönnistä.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Mikäli kotoa ei tule ilmoitusta poissaolosta, on opettaja velvollinen ottamaan yhteyttä saman päivän aikana. Mikäli selitystä ei tule tai huoltajaa ei tavoiteta, ilmoitetaan asiasta kuraattorille. Tämän jälkeen pohditaan jatkotoimenpiteitä tarvittaessa moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Poissaolot kirjataan Wilmaan.

4.2.2. Oppilaan ohjaus ja muu yhteistyö siirtymävaiheissa oppilashuoltotyön näkökulmasta

Oppilashuoltotyössä voidaan tarvita opinto-ohjaajien asiantuntemusta. He osallistuvat tarpeen mukaan yhteisölliseen oppilashuoltoon ja heidät voidaan kutsua myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiksi (katso yksilöllinen oppilashuolto). Oppilashuollollisena yhteistyönä opinto-ohjaajien kanssa suunnitellaan oppilaiden opintokokonaisuuksia siten, että he psyykkisistä ja fyysisistä rajoitteista huolimatta selviytyvät oppivelvollisuudestaan. Yleensä opinto-ohjaajien asiantuntemusta tarvitaan, kun asiantuntijaryhmässä käsitellään oppilashuollollisen tuen tarpeessa olevan oppilaan jatko-opintomahdollisuuksia ja soveltuvuutta tietyille aloille. Opinto-ohjaaja tuo suunnittelutyöhön arvokasta tietoa esimerkiksi suunniteltujen opintojen psyykkisistä ja terveydellisistä vaatimuksista.

Koulut tekevät yhteistyötä keskenään nivelvaiheissa. Hyvä käytäntö ovat lähettävän ja vastaanottavan koulun sekä oppilaan että huoltajan kanssa pidettävät nk. siirtopalaverit, joissa opetuksen ja oppilashuollon järjestämistä koskeva tarpeellinen tieto välitetään tulevaan kouluun. Tarpeellisen tiedon välittämiseen tarvitaan aina oppilaan ja/tai huoltajan suostumus.

Lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, päivähoito huolehtii siitä, että tieto lapsen oppilashuollollisen tuen tarpeesta siirtyy esiopetukseen. Esiopetuksen alkamista edeltävänä keväänä tai alkukesän aikana varhaiskasvatuksen toimijat keskustelevat huoltajan kanssa lapsen mahdollisesta tuen tarpeesta esiopetuksessa. Tarvittaessa voidaan järjestää nk. siirtopalaveri, jossa esiopetuksen oppilashuolto on edustettuna ja saa sitä kautta tarvittavat tiedot oppilashuollollisen tuen järjestämiseksi. Oppilashuollollisen tiedon välittämiseen päivähoidosta esiopetukseen tarvitaan aina huoltajan suostumus.

Samalla tavalla toimitaan lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Esiopettaja keskustelee huoltajan kanssa lapsen mahdollisesta oppilashuollollisen tuen tarpeesta koulua aloittaessa ja siirtää tietoa sovitulla tavalla koululle. Hän voi pyytää myös suostumuksen siirtää lapsen oppilashuoltokertomuksen tulevalle koululle (sovitulle henkilölle). Joskus voi olla tarpeen järjestää siirtopalaveri vastaavalla tavalla kuin päivähoidon ja esiopetuksen nivelvaiheessa. Ensisijaisessa vastuussa oppilashuollollisen tiedon siirrosta on lapsen esiopettaja.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

4.2.3. Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastusten yhteistyö

Koulujen terveydellisten olojen ja hyvinvoinnin valvonta ja tarkastelu on monen tahon yhteistyötä. Periaate on, että jokainen taho käyttää hyväkseen toisen asiantuntemusta. Näitä asioita käsittelevät mm. työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, ympäristöterveydenhuollon raportit ja tarkastukset, työpaikan oma riskianalyysi, talotoimen raportit ja katselmukset, sisäilmatyöryhmän pöytäkirjat ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen normaalit säännölliset tai erityiset työsuojelutarkastukset. Mukana näissä tarkastuksissa ovat yleensä rehtori, koulun työsuojeluasiamies, laitosmies/talonmies, kouluterveydenhoitaja, työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, työhyvinvointipäällikkö, talotoimesta usein LVI-päällikkö ja kunnossapitopäällikkö. Todettujen puutteiden ja epäkohtien korjaamista on seurattava vuosittain.

Yksiköt osallistuvat myös erilaisiin työhyvinvointia ja oppilaiden hyvinvointia koskeviin tarkastuksiin, tutkimuksiin ja kartoituksiin, joiden tuloksia käytetään hyväksi oppilashuollollisessa suunnittelussa ja toiminnan arvioimisessa.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Kolmen vuoden välein tehtävä koulun terveydellisten olojen tarkastus vuosittaisine päivityksineen on päätyökalu, jolla valvotaan koulun terveysoloja. Siinä yhteydessä päätetään mahdollisista laajemmista toimenpiteistä ja yhteydenotoista.

4.2.4. Terveysneuvonnan ja terveystiedon yhteistyö

Kouluterveydenhuoltoasetuksissa määritellään, että terveysneuvontaa on toteutettava yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti. Oppilaan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Terveysneuvontaan liittyviä tuen ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueita, jotka läheisesti sivuavat terveystiedon opetusta ovat mm. kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys, ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys, seksuaaliterveys (sisältäen raskauden ehkäisyn), ehkäisevä päihdetyö sekä väkivallan ja tapaturmien ehkäiseminen. Tavoitteena on, että terveydenhoitaja ja terveystiedon opettaja suunnittelisivat terveystiedon sisältöjä, painotettavia alueita ja ajankohtaisia teemoja yhteistyössä. Keskinäinen selkeä työnjako auttaisi ehkäisemään päällekkäisen työn tekemistä.

Nykyisellään yhteistyötä terveysneuvonnan ja terveystiedon välillä tehdään terveydenhoitajan pitämien oppituntien muodossa. 3.-luokkalaisille oppilaille puhutaan ravitsemuksesta, liikunnasta ja puhtaudesta ja 5.-luokkalaisille seksuaalisuuden kehityksestä. Tarpeen ja aikataulujen mukaan tuntivierailuja voidaan järjestää muistakin aiheista. 8.-luokkalaiset käyvät opettajan johdolla ehkäisyneuvolassa tutustumassa ja siellä pidetään luento ehkäisyyn liittyen.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Toistaiseksi jatketaan edellä mainituilla totutuilla käytännöillä. Lopullinen toimintamalli luodaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä, kun uusi luonnontieteellisten aineiden oppiaineen sisällöt ja oppiaineidenperusteet ovat varmistuneet. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.

4.2.5. Järjestyssäännöt sekä käyttäytymisen arvioinnin kriteerit numeroarvioinnissa

Perusopetuslain mukaisesti kouluilla tulee olla järjestyssäännöt tai sellaiset järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä voidaan koulun turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä esim. järjestelyistä, käyttäytymisestä, esineiden/aineiden käytöstä, käsittelystä ja säilytyksestä. Järjestyssäännöillä voidaan myös määritellä siisteydestä huolehtimista sekä oleskelua/liikkumista koulussa ja sen alueella. Järjestyssäännöt ovat voimassa sen ajan, kun oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Liitetään järjestyssäännöt

Koulun vanhempainyhdistys yhdessä opettajakunnan kanssa organisoi vanhemmille tilaisuuksia, joissa he saavat tutustua yhteisöllisen oppilashuollon asioihin ja tuoda oman kantansa niihin. Rehtori on tilaisuuksissa alustamassa asioita ja kertomassa voimassa olevista käytänteistä. Järjestyssäännöt on yksi merkittävä kokonaisuus.

Järjestyssäännöt ovat olleet kodeissa lausunnolla viikolla 46/2016. Kotien kannat on otettu huomioon.

  • Kourujärven koulun järjestyssäännöt
  • Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen
  • Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (Perusopetuslaki 29 §)
  • Järjestyssäännöt ovat voimassa koulun alueella kouluaikoina sekä koulun ulkopuolella tapahtuvassa koulutyössä.
  • Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet
  • Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, yhdenvertaiseen ja tasavertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan kaikkina koulun työpäivinä sukupuolesta tai kielellisestä, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta riippumatta.
  • Oppilasta suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kaikin käytettävissä olevin keinoin.
  • Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu. Opettaja tai rehtori voi myöntää lyhytaikaisen luvan poissaoloon.
  • Oppilaalla on velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.
  • Turvallisuus, viihtyvyys ja opiskelun esteetön sujuminen
  1. Oppilas edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä esimerkiksi seuraavilla hyvän käytöksen tavoilla:
  • Saavun kouluun ajoissa.
  • Koulumatkoilla noudatan liikennesääntöjä ja hyviä tapoja.
  • Pukeudun asiallisesti.
  • En poistu koulun alueelta luvatta koulupäivän aikana.
  • Otan toiset ihmiset huomioon kaikissa tilanteissa.
  • Olen tunnilla tarkkaavainen ja teen tehtäväni huolellisesti
  • Puhun vain silloin, kun on minun vuoroni.
  • Ruokailussa käyttäydyn hillitysti ja noudatan hyviä ruokailutapoja.
  • Käytän mobiililaitteita vasta sitten, kun olen ensin neuvotellut asiasta opettajien kanssa. Ilman neuvottelua laitteiden käyttö voidaan tulkita opetusta häiritseväksi toiminnaksi.
  • Menen välitunnille heti tunnin päätyttyä ja tulen sisälle heti kellon soitua.
  • Käytävillä liikun rauhallisesti ja meluamatta.
  • WC-tiloja käytän vain tarvitessani, silloinkin asiallisesti.
  • Huolehdin hyvin käytössäni olevista oppikirjoista ja muusta oppimateriaalista sekä yhteiskäytössä olevista opiskeluvälineistä.
  • Käytän yhteisiä välituntiliikuntavälineitä asiallisesti.
  • Varon vahingoittamasta koulupihan istutuksia.
  • Jos aiheutan vahinkoa koulun omaisuudelle, olen velvollinen korjaamaan vahingon.
  • Jos huomaan turvallisuuteen liittyvän vian tai puutteen, ilmoitan siitä henkilökunnalle.
  • Jätän häiriötä aiheuttavat aineet ja tavarat kotiin.
  • En tuo vaaraa aiheuttavia esineitä tai aineita kouluun.
  • Tiedän, että rikkoessani sääntöjä, joudun vastaamaan niistä henkilökohtaisesti Perusopetuslain ja Perusopetusasetuksen osoittamin keinoin.

  • Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen
  • Järjestyssääntöjen laatimisessa on otettu huomioon sekä huoltajien että oppilaiden mielipiteitä.
  • Järjestyssäännöt laitetaan esille sekä luokkien ilmoitustauluille että koulun kotisivuille. Valmiit säännöt lähetetään opetuksen järjestäjälle tiedoksi.
  • Säännöt perustuvat Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimen yhteisiin käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin sekä Opetushallituksen järjestyssääntöjen laatimisesta antamaan ohjeeseen. (Ohje1/012/2016)
  • Kaikki koulun toiminta perustuu Perusopetuslakiin.
  • Järjestyssääntöjä tarkastellaan vuosittain, jos uutta ilmenee.

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit

Käyttäytymisen arviointiperusteet

Erinomainen (10) arvosana täyttää kiitettävän (9) kriteerit, jonka lisäksi oppilas

* luo positiivista ilmapiiriä kannustaen ja tukien muita oppilaita

* on huomattavan hyväkäytöksinen ja huolellinen kaikissa asioissa

* osaa tuoda oman mielipiteensä julki perustellen ja rakentavasti.

Kiitettävän (9) arvosanan saa oppilas, joka

(toiminta on luettelon mukaista, toimintaan ei tarvitse puuttua)

* ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä arvostaa työtä

* tulee hyvin toimeen muiden oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan kanssa ja on avulias ja sovitteleva

* on rehellinen, luotettava ja hyväkäytöksinen

* toimii vastuuntuntoisesti ja tunnollisesti

* työskentelee omatoimisesti ja oma-aloitteisesti

* huolehtii omalta osaltaan työrauhasta ja kannustaa muita esimerkillään

* huolehtii tehtävistä, välineistä ja ympäristöstä yksilönä ja ryhmässä

* on kielenkäytöltään kohtelias ja ystävällinen

* noudattaa oma-aloitteisesti sääntöjä

* puuttuu kiusaamiseen kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan.

Hyvän (8) arvosanan saa oppilas, joka

(toimii pääsääntöisesti luettelossa mainituilla tavoilla)

* ottaa yleensä muut huomioon

* tulee toimeen muiden oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan kanssa

* on rehellinen ja luotettava

* huolehtii omalta osaltaan työrauhasta

* huolehtii tehtävistä, välineistä ja ympäristöstä

* on kielenkäytöltään asiallinen

* noudattaa sääntöjä

* ei osallistu kiusaamiseen.

Tyydyttävä (7) arvosana annetaan oppilaalle, joka

( Jos kaksi tai kolme luettelon kohtaa toteutuu, on numero 7 )

* ottaa huomioon toiset ihmiset ja ympäristön vaihtelevasti

* ei aina kykene yhteistyöhön

* toimii epäluotettavasti

* unohtaa välillä työrauhan

* unohtelee tehtäviään ja välineitään toistuvasti

* käyttää sellaista kieltä, josta häntä on huomautettava

* noudattaa sääntöjä vaihtelevasti

* on käyttäytynyt niin häiritsevästi, että koulu on ollut yhteydessä huoltajaan oppilaan käytöshäiriöistä tai oppilas on saanut rangaistuksia

* on ollut osallisena kiusaamiseen.

Kohtalainen (6) arvosana annetaan oppilaalle, joka

( Jos kaksi tai kolme luettelon kohtaa toteutuu, on numero 6 )

* suhtautuu välinpitämättömästi toisiin ihmisiin, ympäristöön ja koulunkäyntiin yleensä

* osoittaa ivaa, pilkkaa tai halveksuntaa toista ihmistä kohtaan

* toimii vilpillisesti

* ei piittaa työrauhasta

* suhtautuu kielteisesti ja välinpitämättömästi koko koulutyöhön

* käyttää epäasiallista kieltä

* osoittaa piittaamattomuutta säännöistä

* on käyttäytynyt niin häiritsevästi, että koulusta on toistuvasti oltu yhteydessä huoltajiin ja oppilas on saanut useita rangaistuksia

* on ollut aktiivisesti osallisena kiusaamiseen.

Välttävä (5) arvosana annetaan oppilaalle, joka

* osoittaa suurta välinpitämättömyyttä kouluyhteisöä ja sen jäseniä kohtaan

* toimii toistuvasti vilpillisesti

* häiritsee opetusta, poistettuna ryhmästä kohentaisi selvästi ryhmän työskentelymahdollisuuksia

* rikkoo sääntöjä tietoisesti ja jatkuvasti.

Hylätty (4) arvosana annetaan oppilaalle, joka

* ei ole omaksunut koulun asettamia käyttäytymistavoitteita eikä ole koulun kasvatus- ja kurinpitokeinoin autettavissa.

4.2.6. Oppilashuolto kurinpitotilanteissa

Erilaisista syistä johtuvat kurinpidolliset toimenpiteet ovat osa koulujen arkea. Kurinpidolliset tilanteet vaativat välittömiä toimia, mutta usein myös pitkäjänteisemmän tuen järjestämistä. Oppilashuollollista tukea voi tarvita kurinpidollisen toimenpiteen kohteeksi joutuva oppilas tai ne oppilaat tai henkilökunta, joille ko. oppilas on aiheuttanut vaaratilanteen tai mielipahaa. Rehtori arvioi kurinpitotilanteissa oppilashuollollisen tuen järjestämisen tarpeen.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Koteja informoidaan koulun kurinpidollisista mahdollisuuksista. Lainsäädäntölinkit ovat kotisivuilla.

4.2.7. Päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Päihteiden, kuten tupakan, alkoholin tai huumausaineiden, vaikutus oppilaaseen voi tulla esiin esiopetus- tai kouluyhteisössä monella tapaa. Kysymyksessä voi olla huoltajan, muiden lähimmäisten tai oppilaan oma päihteiden käyttö. Tietoa päihteidenkäytöstä kerätään mm. kouluterveyskyselyn ja laajennettujen terveystarkastusten kautta. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tärkeää ajankohtaisen päihdetiedon saamiseksi.

Esikoulussa lapsi voi tuoda esille huolta kotona tapahtuvasta päihteidenkäytöstä tai se voi tulla ilmi lapsen olemuksessa/käytöksessä muulla tavalla. Asia täytyy ottaa huoltajan kanssa puheeksi. Lapselle voidaan varata aika kuraattorille tai keskustella asiantuntijaryhmän kanssa tilanteesta, jotta selvitetään onko lapsen huolelle aihetta ja millä toimenpiteillä lasta ja huoltajaa olisi mahdollista tukea. Mikäli huoli on suuri ja/tai yhteistyö kodin kanssa ei onnistu, on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus. Samalla tavoin toimitaan, jos kysymyksessä on oppilaan altistuminen kotona tapahtuvalle häiritsevälle päihteiden käytölle.

Oppilaiden päihteettömyyttä tuetaan kouluissa selkeällä päihteettömyyden linjalla koulun tapahtumien, päättäjäisten, illanviettojen ja koulun retkien yhteydessä. Päihteiden käytöstä ja päihteisiin liittyvistä asenteista tulee keskustella, kun niitä eri oppiaineissa käsitellään sekä niissä tilanteissa, kun ne nousevat muuten esille. Kun huoli oppilaan päihteiden käytöstä herää, otetaan asia puheeksi hänen kanssaan ja tilanteen mukaan ilmoitetaan huoltajalle. Huoltajan kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta käsitellä asiaa joko kasvatuskeskustelun menetelmin tai yksilöllisessä oppilashuollossa. Ilmiselvässä päihteidenkäytössä tai päihtyneenä kouluun tullessa ilmoitetaan huoltajalle ja tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus.

Tupakkalain toteutumista valvotaan koulussa ja sen alueella. Tupakoinnista koulun alueella ja kouluaikana seuraa rangaistus. Mikäli tupakointia ei rangaistuksen tai muun toimenpiteen avulla saada loppumaan, poliisiviranomainen voi kirjoittaa oppilaalle tupakointirikkomuksesta sakon.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Koulun kriisitoimintaohjeessa on osiot päihteiden käytöstä ja toimintamallit mahdollisten tapausten hoitamiseksi. Tupakointi tulee huomioitavaksi koulun järjestyssääntöohjeistuksen mukaisesti.

4.2.8. Koulukuljetuksen odotusta ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai matka on oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Alle 13-vuotiaan koulumatka saa odotuksineen kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia ja 13 vuotta täyttäneen enintään kolme tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on lain mukaan järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Koulun kuljetusoppilaiden määrä on niin vähäinen, että työjärjestyksillä voidaan

välttää koulukuljetuksia odottavien oppilaiden ohjattu toiminta.

4.2.9. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jossa tarkoituksellisesti pyritään vahingoittamaan toista osapuolta. Se poikkeaa leikistä tai tasavertaisesta nahistelusta ja kohdistuu yleensä toistuvasti samaan oppilaaseen, joka on alistetussa asemassa. Kiusaaminen voi olla yksilöiden välistä tai yhteisöllistä toimintaa, johon usein kuuluu sanallista (uhkaamista ja pilkkaamista), fyysistä (tönimistä, potkimista, lyömistä) tai sosiaalista (välinpitämättömyyttä, eristämistä, yksin jättämistä) kiusantekoa. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään on välittömästi puututtava. Opettajan tai rehtorin havaitessa kiusaamista koulussa tai koulumatkalla tulee välittömästi ilmoittaa siitä sekä kiusaajan että kiusatun huoltajille.

Jos koulussa ilmenee, että oppilaaseen kohdistuu kotona tai vapaa-ajalla väkivaltaa, tai hän joutuu sellaista lähiympäristössään muuten näkemään/kohtaamaan, asiasta pitää välittömästi keskustella huoltajan kanssa ja antaa asia sosiaaliohjaajan/kuraattorin hoidettavaksi. Mikäli oppilas on välittömässä vaarassa tai asiasta keskusteleminen huoltajan kanssa voisi aiheuttaa vaaratilanteen oppilaalle, on tilanteen mukaan ilmoitettava poliisille tai tehtävä lastensuojeluilmoitus. Samalla tavalla toimitaan, mikäli on kysymyksessä oppilaan altistuminen perheenjäsenen tai lähiomaisen mielenterveysongelmille.

KOULUKOHTAINEN OSUUS

Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tarkempi sisältö

Koulu on KiVa-koulu. Siihen liittyvä ohjeistus on päätyökalu. Sen lisäksi koulussa on toimintaohje koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn. Poistumisharjoitusten yhteydessä käsitellään ajoittain suojautumisesta sisätiloihin ulkoa päin tulevaa uhkaa vastaan.

Kourujärven koulun tasa-arvosuunnitelma

Koulun nimi

Kourujärven koulu

Tasa-arvotyön vastuuhenkilöt,

tasa-arvotyöryhmä

Rehtori johtoryhmän kanssa vastaa tasa-arvotyöstä. Oppilaskunnan kokoontumisten asialistalle laitetaan pysyväiseksi keskustelunaiheeksi tasa-arvoasiat.

Tavoite työskentelylle,

Tasa-arvoinen koulu

Kaikki ovat keskenään tasavertaisia minkään maailman ilmiön tai henkilökohtaisen ominaisuuden sitä estämättä.

Selvitys koulun tasa-arvotilanteesta

Oppilaiden näkemyksiä sukupuolten välisistä oppimiseroista kartoitetaan esim. kyselyillä, keskusteluilla ja kirjoitelmilla. Näiden avulla pyritään selvittämään, minkälaisia kokemuksia oppilailla on sukupuolten välisten oppimiserojen huomioimisessa ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemisessa. Kyselyiden avulla selvitetään asioita, jotka edistävät tasa-arvon toteutumista koulussa. Kyselyistä saatujen tietojen avulla kehitetään sukupuolitietoista opetusta sekä fyysistä ympäristöä.

Oppilaat nähdään monisärmäisinä ja –tasoisina yksilöinä. Mikään yksittäinen tekijä/ominaisuus (esim. sukupuoli) ei yksinään määritä oppilasta.

Koulun tasa-arvotilannetta seurataan säännöllisesti kyselylomakkeen avulla. Kysely toteutetaan aina arvioinnin yhteydessä. Kyselyyn vastaavat oppilaat ja huoltajat. Esiopetuksessa kysely toteutetaan kerran lukuvuoden aikana. Kyselyitä käsitellään yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä

Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

Tasa-arvoisessa koulussa pyritään pois stereotyyppisestä sukupuoliajattelusta kannustamalla oppilaita heidän yksilöllisten vahvuuksiensa pariin. Tämä huomioidaan eri oppiaineissa sukupuolisensitiivisenä ajatteluna. Kaikille oppilaille taataan samat mahdollisuudet osallistua opetukseen ja heillä on oikeus saada yhtä hyvää opetusta. Esimerkiksi liikunta- ja käsityötunnit pyritään pitämään niin, että samalle luokka-asteelle opettavien opettajien tunnit ovat yhtä aikaa. Tällöin työpari pystyy hyödyntämään toistensa tietotaitoa ja oppilaille mahdollistetaan samat opetussisällöt.

Koulun arjessa ja jokapäiväisessä puheessa huomioidaan monimuotoisten perheiden olemassaolo niin, ettei oleteta oppilaiden kotoa löytyvän perinteisesti äitiä ja isää. Tämä otetaan huomioon myös erilaisten lomakkeiden ja asiakirjojen laatimisessa.

Seuranta ja arviointi

Suunnitelman päivitys tehdään vuosittain kevätvesossa.

Tasa-arvo ja ilmapiiri-kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa väli - ja päättöarvioinnin yhteydessä.

Jos jotain akuuttia ilmenee, voidaan suunnitelmaa päivittää muulloinkin

Tiedottaminen ja jalkauttaminen

Tiedottaminen ja jalkauttaminen

Tiedottaminen:

Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan Wilman välityksellä oppilaiden huoltajille ja koulun henkilöstölle.

Tiedotuksesta huolehtii rehtori.

Toimeenpano:

Tasa-arvo kuuluu olennaisena osana koulun ja luokan sääntöihin.

Säännöistä sovitaan ja niiden noudattamista seurataan opettajien kokouksissa ja luokissa oppilaiden kanssa,

Tasa-arvosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tasa-arvon päivän tienoilla ( 19.3. )

Seksuaaliseen häirintään puuttuminen

Pyritään selittämään oppilaille mahdollisimman luonnollisesti ja avoimesti heidän omaa seksuaalista vaihettaan. Pyrkimys on keskustella aiheesta riittävän ajoissa, jotta kiusallisia tilanteita ja väärinymmärryksiä ei pääsisi syntymään.

Muuta huomioitavaa

tasa-arvoon liittyen

4.2.10. Kriisisuunnitelmat

Kriisitilanteiden (oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, itsemurha, vakava onnettomuus, vakava väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka) hallinta edellyttää etukäteen sovittua toimintamallia. Ilman asianmukaista käsittelyä kriisitilanteet voivat haitata kouluyhteisön toimintakykyä pitkäänkin.

Jokaisessa koulussa toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä tai muu erikseen nimetty kriisiryhmä, jonka rehtori kutsuu koolle kriisitilanteissa. Kouluilla on myös koulukohtaiset kriisisuunnitelmat. Kriisisuunnitelma tarkoittaa etukäteen valmisteltua toimintamallia, jonka avulla voidaan vakavan kriisitilanteen sattuessa toimia. Ennalta arvaamattomissa kriisitilanteissa lasten ja aikuisten kokemat tunteet voivat olla yllättäviä; hämmennystä, avuttomuutta, pelkoa tai paniikkia. Asiallinen tieto ja oikea toiminta rauhoittavat niin lapsia kuin aikuisiakin. Tavoitteena on, että yllättävän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja koulun henkilökunnan toimintakyky säilyy ja elämä kouluyhteisössä palautuu normaaliksi.

YKSIKKÖKOHTAINEN OSUUS

Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tarkempi sisältö

Kourujärven koulun kriisitoimintaohje

Koulun kriisityöryhmä

Rehtori Jaakko Yli-Kovanen 044-7933472

Kaupungin puhelimista 3472

(Matti Nivala) 044-7933473

Kaupungin puhelimista 3473

Vahtimestari Toni Sainio 044-7935217

Kaupungin puhelimista 7217

(Eeva Jokinen ) 044-793 5240

Terveydenhoitaja Saara Koukku 040-1809745

Koulupsykologi Johanna Juhola 044-4036163

(Leena Luoto)

Koulukuraattori Sanna Järvelä 044-4036217

Luokanopettaja, vararehtori Matti Nivala 044-7933473

(Kai Hyvärinen) 044-7933473

Sosiaalityöntekijä Johanna Ylikoski 044-793 3331

( Saila Hohtari) 044-7933554

Tärkeitä puhelinnumeroita

Hätänumero ………………..112

Terveyskeskus/sairaala.…….02-83511

Myrkytyskeskus …………….09-471 977 tai 09-4711

Poliisi …………………………112 tai 071 87 40 151

Henkisen avun kriisiryhmä…..050-552 0000 (Rauma)

Toiminta kriisitilanteessa

Ensiapu

Tieto rehtorille

Rehtori tiedottaa ulkopuolisille ja päättää jatkotoimet.

Toimintaohjeet eri kriisitilanteissa

Kuolema

  1. Ota yhteys lähiomaisiin ja ilmaise osanottosi.
  2. Kuuntele.
  3. Kysy omaisten mielipidettä, miten kuolemasta tiedotetaan koulussa.
  4. Noudata luottamuksellisuutta.Oppilaan, opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema2.Suruliputus.4.Henkisen avun kriisiryhmän apu. 1.Kodin näkemys asian julkistamisesta selvitettävä.3. Jos oppilas on poissa koulusta, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita kotiin, kuten tavallisestikin ollessasi huolissasi oppilaasta. - Ota johto käsiisi !- Tee työnjako ! - Kuka antaa ensiapua?
  5. (2/vammautunut)
  6. - Kuka hälyttää apua? (1)
  7. - Tee tilannearvio !
  8. Onnettomuudet koulussa
  9. 2.Oppilaan surun huomioiminen.
  10. Oppilaan lähiomainen kuolee
  11. 5.Hautajaisiin osallistuminen
  12. 3.Hiljainen hetki.
  13. 1.Rehtori tiedottaa.
    • Kuka huolehtii muista ?
    • Väkivalta
    • 1. Puutu asiaan
    • 2. Yritä estää
    • 3. Hälytä apua
    • 4. Poliisi auttaa
    • 5. Koulun kriisiryhmä
  • Päihteiden käyttö/epäily
    • 1. Poista oppilas luokasta jonkun aikuisen valvontaan.
    • 2. Takavarikoi päihteet
    • 3. Ota yhteys vanhempiin
    • 4. Koulun kriisiryhmän apu
  • Itsemurhauhkailut
  • Ota vakavasti.
  • Ilmoita koulun kriisityöryhmälle.

4.3. Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtainen oppilashuollon perusajatuksena on huolehtia siitä, että oppilaan yksilölliset tarpeet oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyen tulevat huomioiduksi esi- ja perusopetuksessa. Tavoitteena oppilashuollossa on varhainen puuttuminen sekä yksilöllisten huolenaiheiden ja oppimisen esteiden ennaltaehkäisy. Yksilölliseen oppilashuoltoon kuuluvat oppilaan käynnit terveydenhoitajan, sosiaaliohjaajan/kuraattorin tai koulupsykologin luona ja henkilökohtaiset keskustelut heidän kanssaan sekä oppilashuollollisen yhteistyönä yksittäisen oppilaan ympärille kootut asiantuntijaryhmät.

Kun on tarpeen selvittää yksittäisen oppilaan oppilashuollollisen tuen ja palveluiden tarvetta, kootaan monialainen tapauskohtainen asiantuntijaryhmä. Kokoon kutsumisesta vastaa se henkilö, jolle huoli oppilaasta syntyy, tai kenelle huolesta on ilmoitettu, ja hänen tehtävänään on myös arvioida, kenen asiantuntemusta asian käsittelemiseen tarvitaan. Asiantuntijoita voivat olla opettaja, erityisopettaja, opo, rehtori, avustaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, sosiaaliohjaaja/kuraattori, koulupsykologi, nuorisotyöntekijä, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian edustaja tai sosiaalityöntekijä/vastuukuraattori. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa oppilaan ja hänen huoltajansa itsemääräämisoikeutta ja ryhmän jäsenien läsnäolon on oltava ammatillisesti perusteltua. Asiantuntijoiden nimeäminen tämän ryhmän jäseniksi edellyttää esiopetuksessa yksilöityä kirjallista suostumusta huoltajalta ja perusopetuksessa oppilaalta ja/tai hänen huoltajaltaan. Oppilaan suostumus riittää, mikäli hänet katsotaan ymmärtävän suostumuksen merkityksen. (OHL 14§) Koollekutsuja pyytää suostumuksen ensin suullisesti ja ryhmän kokoontuessa hän pyytää sen vielä kirjallisesti. Suostumus sisältyy yhtenä kohtana oppilashuoltokertomukseen. Lähtökohtana asiantuntijaryhmän kokoontumisessa on se, että huoltaja on läsnä hänen lapsensa asioita käsiteltäessä. Mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua, hän voi käydä koulussa allekirjoittamassa suostumuksen asian käsittelemiseksi ilman hänen läsnäoloaan. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää tarpeen tullen neuvoa muilta asiantuntijoilta. (OHL 19§)

Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Hänen tehtäviinsä kuuluu ryhmän koolle kutsuminen ryhmän kokoontuessa jatkossa, oppilashuoltokertomuksen kirjaaminen ja sen asianmukaisesta talletuksesta huolehtiminen.

Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet on oppilashuoltotyössä otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen kehityksensä edellyttämällä tavalla eikä huoltajalla ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. (OHL 18§) Tämä tarkoittaa, että oppilaalla on oikeus tavata yksittäistä oppilashuollon toimijaa, vaikka hänen huoltajansa kieltäytyisivät monialaisesta asian käsittelystä. Oppilas voi painavista syistä kieltää huoltajansa osallistumisen asiantuntijaryhmien toimintaan tai kieltää itseään koskevien salassa pidettävien tieto

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä