Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Pyhännän esikoulussa

Yhteistyö eri toimijoiden välillä

Esiopetuksen suunnittelua edeltää tiedonsiirto päivähoidossa olevista esikouluikäisistä lapsista ennen uuden esikouluvuoden alkamista. Esikoulun opettajat vastaavat ryhmän koollekutsumisesta toukokuussa. Ryhmään kuuluvat esikoulun opettajat sekä päiväkodin että perhepäivähoidon vastuuhenkilöt. Päivähoidon henkilökunta pyytää huoltajilta yksilöidyn luvan tiedonsiirtoon. Kotihoidossa olevien esikouluikäisten lasten yksilöidystä tiedonsiirrosta huolehtii tarvittaessa neuvola.

Neuvolan tekemässä 4-vuotistarkastuksessa pyritään ennakoimaan kouluvalmiutta ja kiinnitetään huomiota mahdollisiin kehitysviivästymiin. Tarvittaessa lapset ohjataan jatkotutkimuksiin ja kuntoutuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esikoulussa opettajilla on mahdollisuus seurata oppilaan selviytymistä ryhmässä ja saada kokonaisvaltainen kuva oppilaan taidoista, kun taas neuvolakäynti on lapselle aina poikkeustilanne. Siksi tiedonsiirto esikoulun ja neuvolan välillä on tärkeää. Toukokuussa järjestetään yhteistyöpalaveri neuvolan ja esiopetuksen opettajien kesken tulevista esikoululaisista. Esikoulun opettajat toimivat koollekutsujina ja neuvola pyytää vanhemmilta luvan tiedonsiirtoon.

Lapsen siirtyessä kouluun pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvä alku oppimiselle ja mahdollisten tukitoimien jatkuvuus ilman katkoksia. Toukokuussa järjestetään päivä, jolloin esikoululaiset pääsevät tutustumaan tulevaan koululuokkaansa ja opettajaansa. Lapsen tuleva opettaja voi myös käydä ”vierailulla” esikoulussa. Esiopetuksen opettajat ja ensimmäisen luokan opettaja keskustelevat esikouluvuoden keväällä tulevista koululaisista. Oppilaan huoltajat voidaan pyytää mukaan tähän keskusteluun. Huoltajilta pyydetään lupa tiedonsiirtoon esikoulun opettajien ja ensimmäisen luokan opettajan välillä. Tiedonsiirtolomakkeessa siirrettävät tiedot on yksilöity tarkemmin.


Ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki

Esikoulussa lasta kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan hänelle haasteita ja annetaan kehittymistä edistävää ohjausta ja tukea. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten ja kannustavan palautteen avulla. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi opettaja kerää ja dokumentoi tietoa lapsesta havainnoimalla arjen toimintoja. Yhteistyö lapsen kanssa toimivien aikuisten kesken on tärkeää tuen tarpeen havaitsemisessa.

Tarvittava tuki pyritään ensisijaisesti antamaan lapsen omassa esiopetusryhmässä. Tukea annetaan erilaisin järjestelyin, kuten esim. samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Samanaikaisopetuksessa toinen opettaja tai avustaja voi toimia tukea tarvitsevan lapsen ryhmässä. Kahden aikuisen läsnäolo antaa lisämahdollisuuksia opetuksen toteuttamiseen ja lasten taitojen kehittymisen arviointiin. Lapsia voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin, joiden kokoonpanoa voidaan vaihdella. Joustavalla ryhmittelyllä ja pienryhmätyöskentelyllä erilaisille oppijoille pystytään tarjoamaan tukea tai lisähaastetta tarpeen mukaan.


Yhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyön perustana ovat luottamukselliset suhteet lasten huoltajiin. Yhteistyö kodin kanssa lisää lapsen tuntemusta puolin ja toisin ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteistyöllä luodaan pohjaa onnistuneelle esiopetukselle, jossa lapsi viihtyy, oppii ja kasvaa. Lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia lisää aikuisten keskinäinen avoin ja myönteinen ilmapiiri.

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Esiopetuksen henkilöstö vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Kun lapsi osallistuu esiopetukseen, kasvatuksesta tulee kodin ja esikoulun yhteistyötä. Onnistunut yhteistyö esiopetuksessa luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle.

Esiopetuksen henkilökunta vastaa yhteistyön toteutumisesta kotien kanssa ja luo aktiivisesti huoltajille mahdollisuuksia osallistua esiopetuksen toimintaan.

Varhainen puuttuminen tuen tarpeen ilmetessä edellyttää asian puheeksi ottamista huoltajien kanssa. Keskusteluissa käydään läpi lapsen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, sosiaalisia taitoja, tunneilmaisua sekä työskentelytaitoja. Keskustelujen kautta on löydettävissä samansuuntaiset kasvatuskäytännöt ja -tavoitteet.

Lapsen huoltajille annetaan tietoa tukitoimista ja mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tuen antamisesta. Lapsen kanssa toimivien aikuisten välille pyritään rakentamaan avoin, luottamuksellinen ja kasvua tukea ilmapiiri, jossa pystytään ottamaan esille myös mahdolliset huolen aiheet. Huoltajille varataan aikaa kasvatuskeskusteluihin vähintään kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa tapaamisia voidaan järjestää useammin.

Yhteistyö yksilötasolla

Ennen esiopetuksen alkamista lapsi ja huoltajat kutsutaan esikouluun tutustumiskäynnille. Esikouluvuoden syksyllä järjestetään henkilökohtainen tapaaminen, jossa huoltajat voivat kertoa lapsestaan ja opettaja havainnoistaan lapsen toimimisesta esikoulussa. Yhteistyössä huoltajien kanssa sovitaan esikoulun ja kodin yhteiset tavoitteet. Keskustellaan lapsen vahvuuksista, mahdollisesta tuen tarpeesta ja huoltajien odotuksista esikouluvuodelle. Näin huoltajat voivat omalta osaltaan tukea lapsensa kasvua ja oppimista esiopetuksessa.

Huoltajille jaetaan tietoa yksittäistä lasta koskevien tietojen käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä.

Keväällä järjestetään mahdollisuus arviointikeskusteluun esiopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä asioista ja mahdollisista erityistarpeista.

Yhteistyö yhteisötasolla

Yhteisissä vanhempainilloissa kerrotaan tarkemmin esiopetuksen tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, oppilashuollon toiminnasta sekä toimintamalleista ja tiedottamiskäytännöistä onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Koteihin lähetetään viikko-ohjelmat esikoulun päivittäisistä toiminnoista. Tiedottamista ja kuulumisten vaihtoa hoidetaan myös puhelimitse, Helmi –reissuvihkon ja sähköpostin välityksellä. Vanhempia ja perheitä kutsutaan yhteisiin juhliin ja tapahtumiin.

Yhteistyön muodot esitellään sivistyslautakunnalle syksyisin koulutyön vuosisuunnitelmassa. Keväällä keskusteluissa vanhempien kanssa arvioidaan yhteistyön toteutumista.

Mahdollisissa yhteistyön ongelmatilanteissa esikoulun henkilökunta keskustelee tilanteesta koulun rehtorin kanssa ja tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmän ja koulukuraattorin kanssa.

Moniammatillinen yhteistyö

Esikoulun toiminnassa ja lapsen tukemisessa painottuu moniammatillinen yhteistyö opettajien, erityisopettajan, neuvolan, erityistyöntekijöiden (puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti) ja tarvittaessa oppilashuollon kanssa. Säännölliset yhteiset keskustelut eri toimijoiden kanssa ovat tärkeitä. Näissä keskusteluissa ovat yhtä aikaa läsnä lapsen kanssa toimivat aikuiset. On tärkeää kuulla eri tahojen havaintoja lapsen tilanteesta, suunnitella yhdessä lapsen tarvitsemia tukitoimia sekä miettiä yhteisiä tavoitteita. Tietojen ja kokemusten vaihtamisen kautta kehittyy yhdenmukaisempi tapa toimia lapsen kanssa. Yhteiset toimintaperiaatteet auttavat lasta toimimaan eri tilanteissa ja vahvistavat uusien taitojen oppimista.

Lapsi saattaa tarvita tukea erityissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa olevalle lapselle esiopetusta, mikäli se lapsen terveys huomioon ottaen on mahdollista. Lapsen asuinkunta vastaa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen esiopetuksesta.

Kolmiportaisen tuen malli esiopetuksessa

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan ja seurataan esikoulussa koko ajan, jotta tarvittaessa tukea kyetään antamaan riittävän varhain ja oikea-aikaisesti. Tuen oikean tason ja muodon selvittäminen ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen kannalta. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan asteittain vahvistuvaa. Tuen määrää voidaan myös asteittain vähentää. Arvioinnissa voidaan huoltajien suostumuksella hyödyntää neuvolan ja/tai muiden asiantuntijoiden käyttämiä tarkastusten ja/tai testien tuloksia.

Yleinen tuki

Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Aikuisten suhtautumisessa lapsiin ja lasten keskinäisessä kanssakäymisessä pyritään saavuttamaan avoimen hyväksyvä suhtautuminen erilaisuuteen. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa ja erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen.

Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Opettaja havainnoi lapsia ja arvioi näin jatkuvasti lapsen tuen tarvetta. Mikäli tuen tarvetta ilmenee, yhdessä vanhempien kanssa arvioidaan lapsen tilanne. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi opetusta eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla, avustajapalveluilla ja erityisopettajan työpanoksella ja konsultaatiolla.

Opettaja voi myös laatia yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Se lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Oppimissuunnitelma sisältää:

a) kuvauksen lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä
b) suunnitelman esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä
c) suunnitelman lapsen tarvitsemasta tuesta.


Tehostettu tuki

Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää. Tuen tarve on säännöllistä ja samanaikaisesti käytetään useita tukimuotoja. Tukimuodot ovat samat kuin yleisessä tuessa. Tavoitteena on tukea lapsen oppimista ja kasvua sekä ehkäistä ongelmien kasvaminen.

Tehostettu tuki tulee suunnitella lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. On tärkeää vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lapsella tulee olla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ryhmän jäsenenä ja yksilönä. Erityisopettajan antama tuki, lapsen yksilöllinen ohjaus ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana.

Ennen tehostetun tuen aloittamista tehdään pedagoginen arvio, jonka opettaja laatii yhteistyössä kodin kanssa. Pedagogisessa arviossa käytetään tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden lausuntoja. Pedagogiseen arvioon kirjataan lapsen tilanne kokonaisuutena, oppimisvalmiudet, erityistarpeet sekä lapsen saama yleinen tuki ja sen vaikutukset. Lisäksi arvioon tulee kirjata, millä tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea (pedagogiset ratkaisut, oppimisympäristö, oppilashuolto).

Tehostetun tuen aloittaminen tai takaisin yleiseen tukeen siirtyminen käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä. Käsittelyn jälkeen lapselle annettava tuki kirjataan hänelle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle joka saa tehostettua tukea. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Lapsen osallistuminen voi olla esim. sitä että lapsi osallistuu yhteiseen keskusteluun hänen omista vahvuuksistaan. Lapsen osallisuutta vahvistaa myös se, että lapsi huomaa huoltajien ja opettajien tekevän yhteistyötä hänen parhaakseen ja asioista sovitaan yhteisesti. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut lapsen tukemiseen osallistuvat henkilöt. Oppimissuunnitelman toteutumista seurataan seurantapalavereissa, joita voidaan järjestää vähintään 1-2 esiopetusvuoden keväällä.

Suunnitelmassa hyödynnetään lapselle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Oppimissuunnitelma sisältää:

• lapsen oppimisvalmiudet ja kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet
• lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
• pedagogiset ratkaisut (joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki)
• oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut
• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja vastuualueet
• yhteistyö huoltajien kanssa, huoltajan tarjoama tuki esim. millaisia harjoitteita huoltaja sitoutuu tekemään lapsen kanssa, yhteiset linjat ja sopimukset esim. käyttäytymisestä
• lapsen edistymisen seuranta ja arviointi
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimissuunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa työn suunnittelua. Toisaalta oppimissuunnitelma antaa tietoa huoltajalle, jotta hän pystyy paremmin tukemaan lastaan.

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan lapselle, jonka esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä joko vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi.

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Sen tehtävänä on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään vahvistamalla lapsen itsetuntoa ja motivaatiota.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä.

Päätös erityisestä tuesta tehdään oppilashuoltotyöryhmässä yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistusta varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli lapsi ei tarvitse enää erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös, ja lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava huoltajaa ja tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys.

Käytännössä ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä lapsen opetuksesta vastaava opettaja/opettajat ottavat yhteyttä erityisopettajaan, joka vastaa yhdessä opettajan kanssa pedagogisen selvityksen tekemisestä. Pedagoginen selvitys pohjautuu aikaisemmin tehtyyn pedagogiseen arvioon ja lapsen oppimissuunnitelmaan sekä sen arviointiin. Huoltajan luvalla voidaan hyödyntää lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijalausunnoilla. Pedagoginen selvitys laaditaan uudelleen lapsen tuen tarpeen muuttuessa.

Pedagoginen selvitys sisältää:

• kuvauksen lapsen kasvun ja oppimisen tilanteesta kokonaisuutena
• selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja arvion sen vaikutuksista
• lapsen oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
• arvion siitä, millä tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea (opetushenkilöstö, oppilashuolto, avustaja, opetusmenetelmät, työtavat, materiaalit, välineet).

Erityisen tuen päätös on opetuksen järjestäjän tekemä kirjallinen, hallintolain mukainen päätös, jossa on kuultava huoltajaa ja lasta. Erityisen tuen päätöksessä päätetään lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut ja tarvittaessa opetuksen poikkeava järjestäminen (erityisopetus). Päätös tarkistetaan perusopetuksessa lapsen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä ja aina tuen tarpeen muuttuessa. Päätös voidaan tehdä ilman pedagogista selvitystä tai tehostettua tukea erityisen painavin perustein (esim. vamma, sairaus, psykologinen/lääketieteellinen arvio ).

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS perustuu esiopetuksen opetussuunnitelmaan ja on kirjallinen, pedagoginen asiakirja.

Erityisopettaja vastaa yhdessä esiopetuksen opettajien, lapsen huoltajan ja lapsen kanssa suunnitelman tekemisestä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle osana tehostettua tukea tehtyä esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi voidaan hyödyntää lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tukitoimista. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot:

• lapsen oppimisvalmiudet ja kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet
• lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
• edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi
• pedagogiset ratkaisut: joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut, oppilashuollolliset ratkaisut
• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai pienryhmässä
• kuvaus siitä miten pienryhmässä esiopetusta saava lapsi integroituu muuhun esiopetukseen
• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetuksen järjestelyistä ja vastuista sekä odotuksen valvonnasta ja ohjauksesta
• lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan
• yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
• suunnitelman laatimiseen osallistuvat henkilöt.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa lapsen tarpeiden mukaiseksi vähintään kerran esikouluvuoden aikana. Suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Erityisopetus

Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.

Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa.

Yhteistyö on tärkeää pienryhmässä toimivan erityisluokanopettajan, erityisopettajan ja esikoulun opettajan kanssa. Esiopetuksen opettaja tarvitsee taitoa käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Erityisopettajalla on asiantuntijuutta, jota tarvitaan esiopetuksen aikana, joten hän voi konsultoida lapsen esiopetuksen opettajaa.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden tarkoituksena on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. Sen laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyskuun alussa, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Hallinnollisen päätöksen tekee sivistysjohtaja.

Lapsen huoltajalle tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Jos lapsi ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Hallinnollisen päätöksen tekee sivistysjohtaja.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Päätöksen tekee sivistysjohtaja.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi myös tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä.

Kieli on oppimisen keskeinen väline. Lisäksi kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina esiopetuspäivinä edistää lapsen kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta esiopetusyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset lapset että ryhmässä toimivat aikuiset tuntevat lapsen tavan kommunikoida.

Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten lapsen sijoittuminen esiopetustilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai koko esiopetusryhmälle.

Avustajan antama lapsikohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista ja tuen tulee edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lapsi kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta työskentelystään. Avustaja tukee lasta kasvuun ja oppimiseen sekä kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti. Avustaja osallistuu tarvittaessa myös tuen suunnitteluun.

Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen huoltajan antamia tietoja ja mahdollisia asiantuntijalausuntoja. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä.

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea

Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee lapsen kasvua ja oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Lisäksi avustajan antaman tuen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tue tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen osana tehostettua tukea

Pedagogisessa arviossa ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Yleisen tuen aikana saatu tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus arvioidaan. Tehostetun tuen alkaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet ja seuranta. Niiden määrä saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana

Tehostetun tuen aikana saadut tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä niiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään näistä palveluista. HOJKS-asiakirjassa määritellään lapselle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa.