Tukitoimista, erityisopetuksesta ja niitä koskevista oikeuksista tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille aina lukuvuoden alussa wilman kautta ja mahdollisissa tapaamisissa. Tukitoimia ja erityisopetuksen tarvetta arvioidaan erityisopettajan, aineenopettajien, ryhmänohjaajien sekä opinto-ohjaajan kanssa yhteistyössä. Myös opiskelija tai huoltajat voivat olla yhteydessä opettajiin ja opinto-ohjaajaan sekä erityisopettajaan tuen tarvetta huomatessaan. Tukitoimet ja erityisopetus kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan . Kirjaamisen voi tehdä opinto-ohjaaja , erityisopettaja, ryhmänohjaaja tai aineenopettaja yhdessä opiskelijan kanssa. Opettajat ja opinto-ohjaaja huolehtivat siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja mahdolliset muutokset kirjataan edellä mainitulla tavalla.

Mikäli kaikille tarjolla oleva oppimisen tuki ei ole riittävää opiskelijan tuen tarpeeseen nähden ja hän tarvitsee todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi erityisopetusta lukion oppimäärän suorittamiseksi, voidaan tehdä hallintopäätös erityisopetuksesta. Tuen tarve, perustelut ja suunnitellut tukitoimet kirjataan hakulomakkeelle erityisopettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Mukana on hyvä olla tarpeen mukaan ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja/tai asianosaisia aineenopettajia. Lomakkeeseen kirjataan myös alaikäisen opiskelijan vanhempien kuuleminen. Päätöksen erityisopetuksesta tekee Pyhäjoen lukiossa rehtori. Suunnitellut tukitoimet ja niiden toteutus kirjataan opiskelijan suostumuksella wilmaan. Mikäli myöhemmin todetaan, ettei erityisopetusta enää tarvita, purkamisesta tehdään hallintopäätös.

 

“Yrttis tuen malli”

Pyhäjoen lukion vahvuus on yhteisöllisyydessä ja vahvassa oppilastuntemuksessa. Tämä välitön suhde opiskelijaan syntyy osaltaan erilaisten projektien, kuin myös tiiviin arjessa kohtaamisen myötä. Pyhäjoen lukiossa pedagogiikka on lähtökohtaisesti hyvin yksilölähtöistä; koulukulttuuriimme kuuluu läheinen vuorovaikutus opiskelijan kanssa. Opiskelijan hyvinvointi ja sen tukeminen on sisäänkirjoitettu vahvasti toimintakulttuurimme: hyviin oppimistuloksiin on mahdollista päästä kokonaisuutta tukien. Pienessä lukiossa pystymme reagoimaan opiskelijan hyvinvointiin liittyviin asioihin nopeasti ja havainnoimaan ne pian. Oppimisen tukea ja erityisopetusta, nk. “Yrttis tuen” mallia voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: 

• Rakenteellinen tuki (kouluorganisaation sisään rakentunut tuen malli)
• Jaetun vastuun malli (aineenopettajat tunnistavat pulmia arjessa ja pystyvät eriyttämään opetustaan)
• Yksilön tuki (opiskelijan henkilökohtainen tukeminen ja taitotason huomioiminen)
• Oppimaan oppiminen (välineet opiskelijan ohjaamiseen oppimisen pulmissa)
• Opinto-ohjaaja tukee opiskelijaa yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella ja oikea-aikaisella opinto-ohjauksella siten, että tuki edistää opiskelijan oppimista ja jatko-opintoihin siirtymistä sekä hyvinvointia.
• Erityisopettaja (tukee aineenopettajaa löytämään välineitä oman pedagogiikan kehittämiseen eriyttämisen näkökulmasta sekä auttaa opiskelijaa löytämään itselle parhaiten sopivia opiskelun ja oppimisen muotoja.

Rakenteellinen tuki

Rakenteellisella tuella tarkoitetaan kouluorganisaation sisälle rakennettua, arjen läpivalaisevaa mallia. Pyhäjoen lukiossa opiskelijan hyvinvointia sekä eheytettyä oppimisen muotoa tuetaan heti lukiopolun alussa Orientatio -jaksolla. Kokonaisuus painottaa lukion opetussuunnitelman ideologiaa ja oppiaine integraation avulla tuottaa erilaisia eheytetyn opiskelun tapoja. Oppimiskokonaisuudessa tekevät yhteistyötä useat oppiaineet keskittyen tarjoamaan uusia oppimisen välineitä lukio-opiskeluun.

Opiskelijan kasvua uusiin oppimismuotoihin seurataan ja tuetaan niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin. Opiskelijat ovat jaettuina pienempiin ryhmiin, jossa heidän edistymistään seuraa tarkemmin jaetun vastuun periaatteella ryhmänohjaajien lisäksi eri aineenopettajat; mukana seurannassa on siis useampia opettajia. Opiskelijoita kasvatetaan määrätietoisesti yksilön vastuun kantamiseen sekä omien vahvuuksien sekä kehittämisen alueidensa tunnistamiseen alusta saakka. Orientaatiojaksolla isompien projektien haltuunottoa harjoitellaan portaittain pienempien tehtäväkokonaisuuksien myötä. Opiskelijalle tarjotaan opiskelun seurantakeskusteluja ensimmäisen jakson aikana. Palautetta kerätään eri keinoin puolin ja toisin: Mitä me voisimme tehdä toisin? Mitä sinä voisit tehdä toisin? Mikä on onnistunut, mikä haasteellista? Orientaatio jaksolla pyritään tarjoamaan opiskelijalle uusia työkaluja oppimisen reflektointiin ja toisaalta myös konkreettisin välinein osoittaa hänen osaamisensa tasonsa; niin kehittämisen alueet kuin vahvuudetkin. Tämä onnistuu tekemällä tarvittavia lähtötason selvittäviä testejä (kuten esim. lukiseula -> lukitesti). Myös muissa oppiaineissa on mahdollista kerätä aineistoa osaamisen tasosta ja rakentaa konkreettista kuvaa oppijaprofiilista. Testien tulosten myötä oppijalle pystytään eriyttämään opetusta tarvittavaan suuntaan.

Lukitestit pyritään järjestämään mahdollisimman pian syyslukukauden alussa, jotta mahdolliset lukemisen/ kirjoittamisen pulmat huomattaisiin ensi tilassa. Lukiossa opiskelu voi olla ja onkin hyvin monimuotoista erilaisten tehtävätyyppien muodossa, mutta ylioppilaskirjoitukset painottuvat lukemisen ymmärtämiseen sekä kirjallisen tuottamiseen usean oppiaineen osalta. Eri opiskelutapoja ja oppimisen kanavia kuitenkin hyödynnetään laajasti koko koulu-uran ajan. Tämä tukee monimuotoisen työkulttuurin ylläpitämistä sekä parantaa oppimisen tuloksia, kun kaikki tekeminen ei painotu ainoastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen vaan monikanavaiseen ilmaisuun (esim. visuaalisuus, draama, erilaiset oppimistuotteet).

Ensimmäisen jakson loputtua opiskelijoiden tehostettu tarkkailu ja ohjaaminen normalisoituu; tämän jakson aikana mahdolliset oppimisen pulmat ovat jo saattaneet nousseet esiin ja tarvittavat tukitoimet on voitu aloittaa. Ryhmänohjaajat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa huolehtivat jatkossa yhdessä opiskelijan kanssa, että opinnot etenevät suunnitelman mukaan.Tukitoimien tarvetta tarkastellaan erityisesti opintojen alussa sekä ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, jolloin mahdollisten tukitoimien tarve on konkretisoitunut. Mahdollisista pulmista keskustellaan mieluummin ennakoivasti kuin jälkeenpäin. Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvissä pulmissa, mutta oppimisen seurannan kokonaisvastuu on ryhmänohjaajalla sekä opinto-ohjaajalla. Palautekeskustelut arvioinnin yhteydessä antavat opiskelijalle realistisen käsityksen siitä, missä haasteet ja onnistumisen paikat ovat. Aineenopettajat antavat tätä palautetta läpi kurssien ja vuosiluokkien; tämä läpäisee koko lukion kouluarjen. Vanhempia tiedotetaan opintojen etenemisestä ja mahdollisista haasteista.

Jaetun vastuun malli

Aineenopettajat ovat oman oppiaineensa osaajia. He keskustelevat, arvioivat ja ovat läsnä opiskelijan lukiopolulla; opiskelija saa palautetta tekemisestään jatkuvasti yksittäisen tehtävän tasolta aina kurssikokeeseen ja kurssipalautteeseen (vrt. formaali arviointi). 

Aineryhmittäin pedagogista osaamista päivitetään arjessa mahdollisuuksien mukaan ja opiskelija halutaan kohdata vahvuusperustaisesta näkökulmasta. Vahvuusperustaisen näkökulman myötä on merkityksellistä pystyä havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisia oppimisen pulmia. Tällaisia ovat esim.: lukemisen, kirjoittamisen, kielellisten pulmien ja hahmottamisen vaikeudet sekä matemaattiset oppimisvaikeudet. Haaste oppimisessa voi johtua johtua myös mm. tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen pulmista, haastavasta käyttäytymisestä tai aistiyliherkkyyksistä. Jokainen aineenopettaja pyrkii eriyttämään opetustaan niin, että oppilaan tavoitteet oppimiselle voidaan saavuttaa. Tämä tavoite vaihtelee yksilölähtöisesti; toiselle riittää, että arvosana riittää läpäisyyn - toinen asettaa riman korkealle. 

Pedagogiikka Pyhäjoen lukiossa on aina ollut luonteeltaan kokeilevaa, rohkeaa ja erilaisten projektien värittämää. Koulukulttuurissamme on totuttu joustamaan ja myötäelämään useanlaisissa todellisuuksissa; milloin arkea vauhdittavat lehden teko, lähestyvät messut (tai työnäytepäivä) tai valmistaudumme kansainvälisiin vierailuihin - kun itse emme ole reissussa. Tämän kaltainen työympäristö tuottaa jo itsessään pedagogisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Pedagogiikan päivittämiseen ja uusien työtapojen haltuunottoa tukeakseen opettajakunta päivittää pedagogista osaamistaan säännöllisesti. Koulutuksissa opittuja asioita jaetaan työyhteisön kesken.

 

Yksilön tuki 

Kuten aiemmin on jo todettu, Pyhäjoen lukion koulukulttuurissa on vahva kohtaamista ja keskustelua ylläpitävä kulttuuri. Yksilöä tuetaan omien haasteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen, jotta oikeanlaiset välineet oppimiseen on mahdollista ottaa haltuun. Sopivien oppimismenetelmien haltuunottoa harjoitellaan ja oppilaan aktiivisuuteen oppimisprojektissa kannustetaan. Prosessiin kuuluu vahva vastavuoroisuus; opettajat sitoutuvat opettamaan ja opiskelija oppimaan. Opiskelija on oikeutettu saamaan koulussa opetusta ja tukea, mutta tekemisen vastuun ja aktiivisuuden oppimisen suhteen hän kantaa itse - kukaan ei voi tehdä työtä toisen puolesta. Vastuuseen kasvatetaan kuitenkin pikkuhiljaa: opiskelijaa tuetaan esim. työmäärän pilkkomisessa ja aikatauluttamisessa, ettei laaja projekti tunnu mahdottomalta.

Aineenopettaja tekee havaintoja opiskelijan edistymisestä ja mahdollisten haasteiden noustessa esiin a) keskustelee opiskelijan kanssa havainnoistaan b) keskustelee opinto-ohjaajan, erityisopettajan sekä muiden opettajien kanssa havainnoistaan. Näiden keskustelujen pohjalta lähdetään opiskelijaa (sekä opettajaa) tukemaan hedelmällisimmän lopputuloksen löytämiseen. Alaikäisen opiskelijan kohdalla myös vanhemmat ovat mukana keskustelussa varhaisesta vaiheesta saakka.

 

Oppimaan oppiminen

Jotta opiskelijalta voidaan odottaa itseohjautuvuutta tai taitoa masteroida omaa oppimistaan on velvollisuutemme opastaa heitä oppimaan oppimisen tiellä. Näitä seikkoja harjoitellaan painotetusti ensimmäisellä jaksolla (em. orientation) mutta myös jatkossa muilla moduleilla ja opintojaksoille. Erilaiset itsearviointimenetelmät, vertaispalaute ja opettajalta saatu palaute muodostavat selkeän käsityksen osaamisen tasosta. Selkeät tavoitteet oppimisen muodolle ja kohteelle, kuin myös aikatauluille on laadittava yhteisesti siten, että opiskelija pystyy tätä kohden ponnistelemaan.

 

Opinto-ohjaajan rooli

Opinto-ohjaajan rooli on tukea myös opiskelijaa selviytymään oppimisen pulmien kanssa. Hän tukee opiskelijaa yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella sekä auttaa ja ohjaa opiskelusuunnitelman laatimisessa. Hän auttaa opiskelijaa tekemään pidemmän aikavälin suunnitelmia, mikäli opiskelija kokee esim. tarvitsevansa jatkoaikaa opinnoissaan tai niissä tapauksissa, etteivät opinnot etene. Hän tukee myös opiskelijaa ylioppilassuunnitelman laatimisessa siten, että se tukisi opiskelijan vahvuuksia ja osaamisen alueita. Opinto-ohjaaja ohjaa myös tarvittaessa opiskelijaa erilaisiin oppilashuollollisiin palveluihin sekä muihin ulkopuolisiin tukitoimiin. Hän käy myös yhdessä opiskelijan, huoltajien, ryhmänohjaajien, sekä muiden yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa keskusteluja opiskelijan opintojen tukemiseksi. Opinto-ohjaaja toteuttaa omalta osaltaan yhteistyötä huoltajien kanssa ja tiedottaa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa huoltajia opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä. Tarvittaessa opinto-ohjaaja tukee myös opiskelijaa nivelvaiheissa ja hänen aloittaessaan opintonsa kesken lukukauden tai päättäessä opintonsa ennen lukion päättymistä.

 

Erityisopettajan rooli

Erityisopettajan rooli Yrttis mallissa on kaksinapainen; toisaalta tukea opiskelijaa selviytymään oppimisen pulman kanssa ja saavuttaa omaa taitotasonsa oppimisessa, mutta myös tukea ja antaa välineitä aineenopettajalle eriyttämisen tueksi. Erityisopettaja keskustelee opiskelijan kanssa keräten keskustelujen pohjalta myös aineistoa (esim. lomakepohja seurantaa varten tai Wilmassa oppimisen tuen lomakkeelle, johon kirjataan ylös mm.sovittuja tuen muotoja). Erityisopettaja ohjaa tarvittaessa myös muiden oppilashuollollisten palveluiden äärelle (kuten kuraattori tai koulupsykologi).

Aineenopettajilla on vahva oman oppiaineensa substanssiosaaminen. Erityisopettajan rooli rakentuu erilaisten pedagogisten näkökulmien ja apuvälineiden tarjoamiseen. Aineenopettaja jakaa huolensa koskien oppimisen pulmaa, jolloin erityisopettaja tukee häntä erilaisilla ideoilla opetuksen toisenlaiseen tukemiseen. Hän keskustelee myös oppijan kanssa tukien opiskelijaa uusien menetelmien äärelle: esim. auttaen opiskelijaa jäsentämään ja aikatauluttamaan tai auttaa tehtävän alkuun pääsemisessä tai sen pilkkomisessa. Yhteistyö kaikkien osapuolten kesken on merkityksellistä toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Mikäli tavanomaiset tukikeinot eivät riitä, erityisopettaja hakee erityisopetuksen hallintopäätöstä yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan ja asianosaisten aineenopettajien kanssa. Erityisopettaja myös huolehtii, että päätöksen saanut opiskelija saa syvällisempää ja intensiivisempää tukea omien tarpeidensa mukaisesti. Tukea voivat antaa erityisopettajan lisäksi esim. aineenopettajat, opinto-ohjaaja ja koulun muu henkilöstö.